täydennyskoulutus

Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on todettu olevan moninaisia positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja koettuun terveyteen, subjektiiviseen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen sekä mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Kansalaisopistojen opetushenkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän pedagogisia taitoja, jotka lähtevät asiakkaan tarpeista sekä kiinnostuksesta.

Olemme Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyönä toteuttamassa keväällä 2022 täydennyskoulutusta kansalaisopistojen työntekijöille taidelähtöisistä menetelmistä. Opetushallituksen rahoittama Luovasti osallisiksi – taidelähtöiset menetelmät hyvinvointia edistämässä -koulutus on osallistujille maksutonta. On ollut hienoa tehdä koulutuksen suunnittelutyötä yhteistyössä kansalaisopistojen opetushenkilöstön kanssa. Lisäksi on ollut myös ilo todeta, miten luovia pedagogisia ratkaisuja kansalaisopistoissa on jo kehitetty ja kehitetään jatkuvasti.

Olisitko sinä kiinnostunut vahvistamaan pedagogisia taidelähtöisiä valmiuksiasi monenlaisten oppijoiden ohjaamiseen yhdessä muiden kanssa pohtien ja ideoiden?  Luovasti osallisiksi – taidelähtöiset menetelmät hyvinvointia edistämässä –koulutuksen ilmoittautuminen on nyt käynnissä eli ehdit hyvin mukaan porukkaan!

Luovat taidelähtöiset menetelmät hyvinvointia vahvistamassa

Luovasti osallisiksi – taidelähtöiset menetelmät hyvinvointia edistämässä -koulutuksen tavoitteena on vahvistaa pedagogista luovuutta taidelähtöisin menetelmin. Yhdessä tekeminen tuo merkityksellisyyttä elämään ja oppimiseen. Osallistuminen ja osallisuus auttavat myös vahvistamaan identiteettiä elämän eri vaiheissa. Taidekulttuurin kokeminen ja tekeminen vaikuttavat yksilön ohella positiivisesti myös yhteisön hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Koulutuksessa pääset kehittämään luovien ja taidelähtöisten menetelmien soveltamista monenlaisten opiskelijoiden ohjaukseen ja opetukseen. Samalla opit myös ymmärtämään yhteisöllisen työskentelyn rakentumista erilaisissa oppimistilanteissa ja saat vinkkejä taidelähtöisiin luoviin menetelmiin. Näin kehität työtäsi sekä rakennat innostavia opintokokonaisuuksia yhdessä työyhteisösi kanssa.

Koulutus koostuu oman työn kehittämisestä, yhteisistä webinaareista ja erilaisista verkkoalustan lähdemateriaaleista. Webinaarit nauhoitetaan eli voit perehtyä niihin sinulle sopivana ajankohtana.

Koulutusmoduulit luovat mahdollisuuden oman pedagogisen taidelähtöisen ohjausosaamisen rikastamiselle. Tavoitteena on kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstönosaamista ja valmiuksia ohjata ja tukea ennaltaehkäisevästi opiskelijan hyvinvointia ja minäkuvan positiivista rakentumista. Koulutuksen sisällöt, menetelmät ja materiaalit edistävät sosiaalista osallisuutta, vuorovaikutusta, ehkäisevät syrjäytymistä sekä vähentävät eriarvoisuutta. Oppiminen on myös oikeutta kuulua samaan joukkoon tai yhteisöön oikeutta kokea oppimisen ja luovuuden iloa tästä hetkestä ja tästä elämästä.

Jokaisella on oikeus kasvaa ja kehittyä täyteen mittaansa juuri omista lähtökodistaan.

***

Lue lisää koulutusesitteestä

Ilmoittaudu mukaan täällä

Lisätietoja:

lehtori Satu Aarnio
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
satu.aarnio@hamk.fi

lehtori Leena Nuutila
Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
leena.nuutila@haaga-helia.fi

Kaikille avoin Lapuan kansalaisopiston koordinoiman Opetuksen työkalut -hankkeen päätösseminaari toteutetaan yhdessä KoL:n kanssa. Hankkeessa tarjottiin yhdeksän kansalaisopiston opettajille pedagogista täydennyskoulutusta vuosina 2019–2020.

Hankkeen päätösseminaarissa kuulemme ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja aikuiskasvatuksesta sekä pohdimme opettajan roolia nyt ja tulevaisuudessa. Kuulemme myös hankkeen koulutuksiin osallistuneiden opettajien kokemuksista.

Ilmoittaudu mukaan täällä viimeistään 8.12.

Lisätiedot: 

projektipäällikkö, tuntiopettaja Anna-Kaarina Perko
anna-kaarina.perko@lapua.fi / 044 438 4549

Halusimme monitaiteisessa kehitysteossamme edistää yhdenvertaisuutta moninaisille oppijoille. Ne ovat tärkeitä periaatteita uudessa opintosuunnitelmassa.

Tämän kehitystyö on toteutettu OPH:n rahoittamassa, Kansalaisopistojen liiton ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyössä toteuttamassa koulutuksessa Taideopettajat vapaan sivistystyön pedagogeina. Koulutuskokonaisuuden keskeisiä tavoitteita olivat taiteen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen käytännön opetustyön tueksi sekä taideopettajien keskinäisen vertaistoiminnan tukeminen ja vahvistaminen.

Ryhmämme edustaa eri taiteenaloja, Rita Dahl edustaa sanataiteita ja journalismia, Päivi Hyle teatteria ja Heini Harjaluoma erityisesti tanssia. Olemme kaikki taustaltamme vapaan sivistystyön vapaita tuntiopettajia. Ryhmämme nimeksi tuli Sulavoittajat, koska halusimme sulavoittaa opetussuunnitelman abstrakteja periaatteita osaksi omaan opetustamme.

Kehitystyömme konkreettiseksi toiminnaksi valikoitui luonnostaan monitaiteisuutta moninaiselle oppijaryhmälle edistävä puolipäiväinen työpaja. Päivin kehitysvammaisista koostuva Ravistus-ryhmä ja ns. normaalit teatterinharrastajat suunnittelivat ja näyttelivät pienen kohtauksen. Kohtaus sisälsi jonkin syrjimisen kokemuksen, jonka pajalaiset halusivat sanallistaa kirjallisuuden, teatterin ja liikkeen keinoin.

Opetussuunnitelma määrittää reunaehdot

Opetussuunnitelma määrittää opetuksen toteuttamisen reunaehtoja. Esimerkiksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laatii Opetushallitus ja jokainen koulutuksen järjestäjä laatii edelleen oman opetussuunnitelmansa Opetushallituksen päättämien yleisten suuntaviivojen perusteella.

Uusi opetussuunnitelma toteaa, että taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Se kunnioittaa yksilöllisyyttä ja perustuu käsitykseen yksilön aktiivisesta toimijuudesta; yksilö itse asettaa itselleen tavoitteita. Taiteen perusopetuksessa opetus on yksilöllistä ja yhteisöllistä taitojen omaksumista, joka vahvistaa yksilön käsitystä omista taidoistaan.

Eettisyyden rinnalle hyvän opettajan roolimallin ominaisuudeksi voitaisiin nostaa ns. normikriittisyys, joka tarkoittaa sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, mielenterveyden, uskonnon kaltaisista normeista irtisanoutumista ja jokaisen yksilöllisyyden arvostamista. Hienosti ilmaisten: taideopettaja on inklusiivinen ja huomioi opetuksessaan kaikenlaiset ihmiset, erilaisia vähemmistöjä myöden.

Sulavoittajien monitaiteinen teko moninaiselle kohderyhmälle

Sulavoittajien taidepedagoginen kehitysteko keskittyi siis yhdenvertaisuuden edistämiseen monitaiteen keinoin. Päivi piti koulutuspäivän 19.2. Haminan kansalaisopiston Ravistus-ryhmille, parille entiselle ja nykyiselle teatterinharrastajalle. Ryhmässä oli osallistujia näkyvistä vähemmistöryhmistä. Näin hän kommentoi itse päivän antia.

”Esityksistä tuli tosi lyhyitä. Kiusaaminen ja toisen arvostelu nousivat teemoiksi. En puuttunut ryhmien suunnitteluun enkä harjoitteluun muuta kuin valvoen, että pääsivät alkuun. Myös harjoitteet ryhmät toteuttivat pääasiallisesti keskenään. Minä kuvasin ja valvoin tilanteita. Opiskelijat viihtyivät hyvin. Heistä oli mukava tavata toisia teatterintekijöitä ja kuulla heidän kokemuksiaan. Tunnelma minikurssilla oli rento ja vapautunut. Siitä jotkut palautteessa mainitsivatkin. Kehitysvammaisten kanssa toimiminen on yleensäkin ollut mutkatonta – ainakin meillä on ollut tämän kymmenen vuoden ajan, kun olemme yhteistyötä tehneet. Saimme harjoitusesityksistäkin hyvän palautteen. Paikallislehden edustajakin oli paikalla. Juteltiin hänen kanssaan meidänkin projektista.”

Työpajan loppukeskusteluissa keskusteltiin näytelmistä, joiden molempien aiheena oli kiusaaminen. Toisessa näytelmässä pipon omistaja kaivaa kassistaan muillekin pipot, ja ehkäisee näin pahaa mieltä. Ehkä pajan osallistujat eivät vielä ymmärrä yhdenvertaisuutta, kuten se OPSissa käsitetään, mutta he ovat taiteen keinoin ottaneet jo askeleen kohti sitä käytännössä.

Me työpajan toteuttajat edistimme omaa osaamistamme monitaiteisen työpajan suunnittelijoina ja toteuttajina. KoL:n ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun Taideopettajat vapaan sivistystyön pedagogeina -koulutus oli myös mainio tapa verkostoitua ja oppia parhaita käytäntöjä toisilta taideaineiden opettajilta.

Teksti: Rita Dahl

Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL) ja Nordplus Aikuiskoulutus ovat yhteistyössä laatineet kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää aikuiskoulutuksen ja aikuiskasvatuksen parissa toimivien näkemyksiä oman osaamisensa kehittämis- ja täydennyskoulutustarpeista.

Kysely on suunnattu kaikille aikuiskoulutuksen ja aikuiskasvatuksen parissa työskenteleville: opettajille, kouluttajille, suunnittelijoille ja ohjaajille.

Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL) ja Nordplus Aikuiskoulutus ovat Pohjoismaisen Ministerineuvoston alaisia ohjelmia. Pohjoismainen Ministerineuvosto painottaa opettajan osaamista ja täydennyskoulutusta osana oppimisprosessien laadun kehittämistä.

Kyselyn tulokset julkistetaan NVL:n ja Nordplus Aikuiskoulutuksen yhteisessä konferenssissa syyskuussa 2017. Tuloksia käytetään aikuiskoulutuksen ammattilaisten osaamisen kehittämisessä, ja ne luovat pohjaa aikuiskoulutuksen laatutyön jatkamiselle pohjoismaisena yhteistyönä.

Kysely on laadittu englanniksi ja tanskaksi ja siihen vastataan nimettömänä. Toivottavasti sinulla on hetki aikaa tutustua ja vastata kyselyyn. Vastaaminen vie n. 10 min. Vastauksia pyydetään 7.2.2017 mennessä.

Kysely englanniksi: https://www.survey-xact.dk/LinkCollector?key=PW47P2PL1136
Kysely tanskaksi: https://www.survey-xact.dk/LinkCollector?key=TEEXDS8711C1

Näinä epävarmoina aikoina kuuluu olla huolestunut kaikesta, ja erityisesti kaikesta hyvästä on parempi olla ihan hiljaa. Täräytänpä tässä nyt kuitenkin kiitokset hyvästä opettajien täydennyskoulutuksesta täällä Suomessa.  Tarjontaa on runsaasti, ja saavutettavuus on vähintäänkin kohtuullista. ”Niin, niin, nyt on aika hyvä tilanne, mutta entäs jatkossa?” Huolipuheen asemesta, samalla energialla, voisi miettiä, mitä pitäisi tehdä. Jokainen voi omalla kohdallaan muuttaa huolipuheen huolehtimispuheeksi. Huolehtiminen lähtee liikkeelle omista toimista.

Osaava-ohjelman mukainen täydennyskoulutuksen kehittämishanke on näkynyt ja kuulunut valtakunnassa. Myös muu koulutustarjonta meille opetusalan ihmisille on monipuolista. Kuukauden päästä menen koulutukseen Orivedelle. Koulutus on maksutonta. Oman opiston johtokuntaa kiitän erikseen: niin tärkeänä pitää rehtorin täydennyskoulutusta, että lähettää matkaan, vaikka, totta kai, rehtoria paikan päällä aina tarvitaan. Omasta puolesta satsaan vapaa-aikaani. On paikallaan, että tällä toimialalla uskotaan oppimiseen ja että se näkyy kaikissa päätöksissä ja toimissa. Tiedän jo nyt, että palaan työpöydän ääreen virkistyneenä ja uutta oppineena. Ties mitä siinä sitten innovoin, kun oikein vauhtiin pääsen. ”Ei siinä mitään, anna mennä vain, kunhan sataa opiskelijoiden laariin”, kehottaa puheenjohtaja.

Helsingissä meillä on yksityisten kansalaisopistojen Osaava-hanke. Kolmen opiston tuntiopettajista muodostettu suunnitteluryhmä on kehittänyt kaikki sisällöt ja toimintatavat. Niin on mietitty alusta alkaen, että tuntiopettajat suunnittelevat tuntiopettajia varten. Eli tässä sataakin nyt ruohonjuuritasolta. Kolmas vuosi on meneillään, ja jos yhteen ilmaisuun tiivistäisi, se voisi olla ”fazerinparhaat” .  Opettajuutta on lähestytty monesta näkökulmasta: kehon, äänen ja mielen kautta, vuoroin on käsitelty luovuutta, esiintymistaitoja, vuorovaikutusta. Vapaa sivistystyö ansaitsee tulla läpivalaistuksi, samoin kestävä kehitys opettajan työn kannalta, siihen päälle yrittäjämäinen työote opettajan tvt-taidoista puhumattakaan. Jokaiselle on ollut jotakin, kuka mitäkin haluaa maistaa. Koulutusta on ollut tarjolla arkena ja viikonloppuisin, päivällä ja illalla, vähän pidempinä ja lyhempinä jaksoina. On ollut luentoja ja osallistavia menetelmiä sekä kaikkea siltä väliltä. Suunnitteluryhmä on pohtinut vaikuttamiskanavia; miten parhaiten saavuttaa opettajat, mikä sen kipinän synnyttää, miten motivoida opettajat osallistumaan, miten osallistaa heidät suunnitteluun ja toteutukseen. Täsmälleen samoja kysymyksiä kuin mihin opettajat törmäävät omassa työssään, vaihdetaan vain ”opettaja” ”opiskelijaksi”: miten saavuttaa monenlaiset opiskelijat, miten motivoida heitä, miten osallistaa heidät.

Paras – ja loppujen lopuksi ainoa – tapa vaikuttaa on osallistua, tehdä, toimia, mennä. Korulauseet eivät auta eikä kitinä. Se ei ole tarpeeksi, jos periaatteessa on sitä mieltä, että täydennyskoulutus on ihan tarpeellista. Eikä se, että kuittaa tvt:n sanomalla, että täällä vapaassa sivistystyössä se tieto- ja viestintätekniikka nyt on aika marginaalista. Miten niin olisi, ihan samassa maailmassa elämme kuin muutkin ammattiryhmät tai koulutusmuodot. Yhteisöjä syntyy monella tavalla, moneen tarpeeseen. Pitäisikö yhteisöllisyys määritellä monipuolisemmin kuin vain omasta ja oman porukan näkövinkkelista?

Yhteisöllisyyden nimissä kehotankin kaikkia osallistumaan erilaisiin täydennyskoulutuksiin, maistamaan niitä koulutuskarkkeja, joita on suunniteltu ja paketoitu vaivaa säästämättä. Parhaimman maun saa irti, kun oikein aktiivisesti imeskelee.

Minna Prunnila
Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimelan rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Vertaisoppimisen monet mediat – digitaalinen pedagogiikka eli Verdia on Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun hallinnoima hanke, joka yhteistyössä Kansalaisopistojen liiton kanssa tuottaa opetustoimen henkilöstökoulutuksia.

Verdia-hankkeen tavoitteena on digitaalisen pedagogiikan kehittäminen hyödyntämällä sosiaalisen median sovelluksia, digitaalisia aineistoja ja mobiililaitteita opetuksen, ohjauksen ja oppimisen tukena. Opetushallituksen rahoittamat koulutukset ovat osallistujille maksuttomia ja ne on suunnattu pääosin kansalaisopistojen opettajille, mutta myös muut vapaan sivistystyön kouluttajat ovat tervetulleita.

Verdia-hanke koostuu neljästä eri koulutusosista, joista voi osallistua vaikka niihin kaikkiin tai valita vain yhden.

1. Vertaisryhmämentoroinnilla kohti digitaalista pedagogiikkaa (alkaa lokakuussa 2015)
2. Osallistamista ja ohjaamista SoMen avulla (alkaa helmikuussa 2016)
3. Yhteisölliset oppimisen tilat (alkaa elokuussa 2016)
4. Uudet esitystekniikat oppimisen tukena (alkaa syyskuussa 2016)

Kaikkiin koulutuksiin voi jo ilmoittautua.

Lisätiedot:

Verdia-hankkeen verkkosivut
Kooste koulutuspäivistä ja aikatauluista
Verdia Facebookissa
Verdia Twitterissä