taiteen perusopetus

Osaamisperusteisuuden teemawebinaarissa kuullaan opistojen kokemuksia eri opintopistekurssien järjestämisestä sekä arviointien tekemisestä. Lisäksi tutustutaan Open Badge -osaamismerkkeihin sekä Kansallisiin perustaitojen osaamismerkkeihin.

9.00 Avaussanat. järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto
9.05 Noppakurssit Porin seudun kansalaisopistossa. Suunnittelijaopettajat Teija Ruuhikorpi-Mäki ja Soila Kiviluoto, Porin seudun kansalaisopisto
9.35 Kansalaisopistofoorumi ja Gallup noppakurssien tilasta opistoissa. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
9.55 Tauko
10.00 Open Badge osaamismerkit, joustavaa ja luovaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista elinikäisen oppimisen tueksi. Eric Rousselle, Open Badge Factory
10.30 Taiteen perusopetus ja osaamisperusteisuus. Rehtori Jenni Karemo, Nurmijärven opisto.
11.00 KAPOS-merkit perustaitokoulutuksissa. Koulutusasiantuntija Marja Juhola, Kalliolan kansalaisopisto
11.30 Liikuta! Osaamisperusteinen kurssiesimerkki Omniasta. Suunnittelijaopettaja Ida Tuina ja pedagoginen asiantuntija Katja Putkonen, Omnia.

Tilaisuus päättyy klo 12.00

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Millaista on olla lapsi ja nuori vuonna 2024? Ei kovin helppoa, kertoo vaikka viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulokset. Mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen: siinäpä synkkä kolmikko, joka on aiheellisesti saanut runsaasti palstatilaa viime aikoina. Tästä huolimatta – tai juuri tämän vuoksi – meidän aikuisten tulee luoda uskoa tulevaisuuteen.

Taito- ja taideaineet tarjoavat lapselle ja nuorelle omien tunteiden sanoittamisen tapoja. Taiteiden avulla voi työstää turvallisesti ahdistusta, pelkoja ja muita negatiivisia tunteita sekä pohtia omaa suhdetta ympäröivään maailmaan ja itseensä. Tutkitusti taiteen yhteisöllinen tekeminen on nuoren mielenterveydelle mitä parasta ennaltaehkäisevää ja myös korjaavaa toimintaa. Omien unelmien tavoittelu vaatii työtä, uuden opettelua ja sinnikkyyttä. Meillä on oppilaitoksina ja kasvattajina vastuu tarjota laadukasta taideopetusta ja auttaa, ohjata ja rohkaista lapsia ja nuoria unelmoimaan. Matka kohti pilvilinnoja sisältää taatusti myös pettymyksiä ja epäonnistumisia, joiden ylittämisessä aikuisen tuki ja kannustus ovat erityisesti tarpeen.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma noudattaa samoja askelmerkkejä kuin pilvilinnan rakennusprojekti. Liikkeelle lähdetään perusasioista kivijalkaa rakentaen. Kun kivijalka on vahva ja tukeva, voi sen varaan rakentaa yhä uusia kerroksia. Taitojen karttuessa voi linnaan lisätä huoneita, torneja ja upeita yksityiskohtia. Jokainen pilvilinna on erilainen, tekijänsä näköinen. Ja kuten rakentamisessa yleensä, valmista ei tule koskaan – aina voi tehdä muutoksia, parannella ja kehittää.

Kuten pilvien muoto taivaalla, myös unelmat haihtuvat, muuntuvat ja rakentuvat uudelleen. Kun rakentamisen taidot ovat olemassa, on uuden projektin aloittaminen kuitenkin helppoa. Näiden projektien lomassa rakentuu lapsen ja nuoren omannäköinen elämä. Autetaan heitä uskomaan omiin pilvilinnoihinsa!

Tulevaisuuden uskoa ja kykyä unelmoida tarvitsemme tässä ajassa me kaikki.

Kevätlukukauden ollessa loppusuoralla, juhlitaan monessa taiteen perusopetusta järjestävässä kansalaisopistossa ja taidekoulussa päättötodistuksen saavia nuoria. Tässä sanat, jotka olen jokaisena lukuvuotena lausunut omille valmistujillemme:

”Toivon sinulle
Rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin
Sitkeyttä tavoitella edessäsi siintävää päämäärää
Herkkyyttä tunnistaa omia tunteita ja mielialoja
Vahvuutta kestää pettymyksiä ja epäonnistumisia
Uskoa tulevaisuuteen ja omiin pilvilinnoihisi
Toivon, että olet tuntenut meillä itsesi tärkeäksi ja arvokkaaksi
Toivon, että olemme antaneet sinulle siivet, joilla lentää kohti omia unelmia”

Teksti: Mari Takamaa, rehtori, Lapuan kansalaisopisto / Lapuan taidekoulu

Kuva: Anna-Kaarina Perko

OHJELMA

13.00 Avauspuheenvuoro
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto

13.10 Taiteen perusopetuksen strategiset tavoitteet ja indikaattorit sekä lainsäädännön uudistaminen,
kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimies, opetus- ja kulttuuriministeriö

13.50 Neliapila-opas taiteen perusopetuksen pedagogisen laatutyön tukena
taiteen opetusneuvos Alma Muukka-Marjovuo, Opetushallitus

14.20 Tauko

14.30 Kolme CASE-puheenvuoroa kansalaisopistoista
Projektikoordinaattori Tarja Takala-Hotti, Oulu-opisto ja Meri-Pohjolan opistopiiri (15 min)
Rehtori Jenni Karemo, Nurmijärven Opisto (15 min)
Rehtori Mari Takamaa, Lapuan Kansalaisopisto (15 min)

15.15 Yhteinen keskustelu, vetäjänä rehtori Kirsti Turunen, Kuopion kansalaisopisto (Keskustelua ei tallenneta)

15.45 Tilaisuus päättyy

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Tilaisuus järjestetään etänä Microsoft Teams -alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Ilmoittaudu mukaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa https://forms.office.com/e/gcEQ5hqagq
Ilmoittautuminen päättyy 12.4.2024 klo 10.

Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta.

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Sivistyksen syksy on herättänyt rehtorit pohtimaan oppilaitosten merkitystä yhteiskunnassa ja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

Kansalaisopistoverkostomme kattaa koko maan. Näistä reilussa 120 opistossa annetaan taiteen perusopetusta yhteensä yli 150 000 opetustuntia vuodessa. Monilla alueilla kansalaisopistot ovat ainoita taiteen perusopetuksen tarjoajia. Taiteen perusopetuksen tunnit vaihtelevat muutamasta prosentista jopa 40 % opiston kokonaistuntimäärästä. Tämä tarkoittaa ainutlaatuista saavutettavuutta, joka kannattaa valjastaa hallitusohjelmatavoitteiden täyttämiseen. Sen lisäksi että taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo, tuetaan taidekasvatuksella lasten ja nuorten hyvinvointia. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja pahoinvoinnin taklaaminen ovat kansalaisopistojen toiminnan ydintä, joka tulee ottaa vakavasti kuntien peruspalveluja ja yhteistyöverkostoja suunniteltaessa. Kansalaisopistot ovat välttämätön kumppani kunnille kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Ennen kaikkea tämän ainutlaatuisen ja ketterän koulutusmuodon kehittämistä kannattaa edistää.

Taiteen perusopetus on tavoitteellista, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sidottua ja paikalliset tarpeet huomioivaa koulutusta ja sitä opettavat koulutetut ammattilaiset. Kansalaisopistot toimivat myös aktiivisesti ja hyvässä yhteistyössä muiden TPO-toimijoiden kanssa monilla alueilla. Vapaan sivistystyön valtionosuusleikkausten myötä taiteen perusopetustuntien turvaaminen jää kansalaisopistoissa koulutuksen järjestäjien ja ylläpitäjien tahtotilan varaan. Osallistumismaksujen kohtuullisuus on kirjattu lakiin, joten se ohjaa tulevien päätösten suuntaa. Ratkaisut talouden sopeuttamiseksi opistoissa eivät saisi hankaloittaa lapsiperheiden osallistumismahdollisuuksia.

Alueellinen saavutettavuus ja yhdenvertainen mahdollisuus taiteen perusopetukseen pääsemiseen on tässä tilanteessa tärkeä turvata kaikkialla. Eikä siinä vielä kaikki. Taidelajikirjoon on syytä kiinnittää huomiota. Taiteen perusopetusta annetaan opistoissa mm. kuvataiteessa, musiikissa, kädentaidoissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, arkkitehtuurissa, mediataiteessa, teatteritaiteessa ja tanssissa. Eri taiteenalat ja taiteidenvälisyys on hyvä pitää edustettuina kautta Suomen. Se onnistuu kattavan kansalaisopistoverkoston kautta. Sivistysvaltion yksi tunnusmerkeistä on monipuolinen taide- ja kulttuurielämä, johon uudet sukupolvet kasvavat.

Kansalaisopistot ovat merkittävä osa koulutusjärjestelmää, vai pitäisikö puhua ennemminkin sivistysjärjestelmästä. Omaehtoisen harrastamisen, itsensä kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen mahdollisuudet ulottuvat ”vauvasta vaariin”. Taiteen perusopetuksen taidekoulut kansalaisopistojen siipien suojissa täydentävät koulutuspolkuja ja mahdollistavat jopa ammatilliseen koulutukseen siirtymisen niille nuorille, jotka haluavat sitä kohti ponnistaa. Tietopohjan vahvistaminen auttaa tulevaisuudessa ymmärtämään tämän koulutusmuodon merkitystä yhteiskunnassa. Mikä hienointa, jatkossa taiteen perusopetuksen opintosuoritukset voidaan tallentaa kansalliseen KOSKI-tietovarantoon, mikä tekee kaiken tehdyn näkyvämmäksi.

Valmistaudumme vähitellen Sivistyksen teemavuoteen 2024. Tätä silmällä pitäen kannamme ylpeinä kansalaisopistojen ja taiteen perusopetuksen potentiaalia yhteiskunnan eheyden, demokratian ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Jenni Karemo, Nurmijärven Opiston rehtori & sivistyssoturi
Mika Hagelin, Pirkan Opiston rehtori
Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopiston rehtori
Marja Myllykangas, sivistysjohtaja, johtava rehtori, Sallan kunta

Kuva: AdobeStock / free

Pieni alakouluikäinen tyttö saapuu nuottikassi olalla luokkaan. Muutama muu lapsi on jo paikalla. Opettaja toivottaa tulijat tervetulleiksi ystävällisesti ja iloiten. On aika avata kotimaisen Hellas-pianon puuntuoksuinen kansi ja aloittaa viikon soittoharjoitukset. Oppilaat kuuntelevat toistensa soittoa uteliaina. Viikon aikana on taas opittu hieman lisää – joku enemmän, toisella sen sijaan harjoitukset ovat unohtuneet.

Siirrytään luokkatilasta politiikkatilaan. Eduskuntavaaliehdokkaat ja valtuutetut saapuivat keskustelemaan taiteen perusopetuksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä oppilaitoksiin ympäri Suomen Luovuutta politiikkaan -viikolla 6.–10.2.2023. Taiteen perusopetusliiton ja Konservatorioliiton mainio yhteinen kampanjaviikko kannusti tuomaan ainutlaatuisen opetusmuodon monimuotoisuutta lähelle päättäjiä. Hihat oli kääritty useilla paikkakunnilla ja somenäkyvyyttä saatiin sekä ehdokkaille että oppilaitoksille.

Mikä poliitikkoja kiinnostaa? Havainnot ovat omalta paikkakunnaltani. Kun sanamonsteri ”taiteen perusopetus” oli saatu jokseenkin avattua, keskustelu kääntyi sujuvasti toiminnan tavoitteisiin ja ylätason mittakaavaan. Poliitikkojen puheenvuoroissa ja kysymyksissä korostuivat toisaalta matala kynnys, hyvinvointivaikutukset, syrjäytymisen ehkäiseminen, tilakysymykset ja laadukas pedagogiikka. Erityisen paljon huomiota kiinnitettiin siihen, mitä taiteen perusopetuksella voidaan saavuttaa. Vastauksia oli helppo luetella: elinikäisen taidesuhteen syntyminen, kasvun ja tunne-elämän tukeminen, osallisuuden vahvistuminen jne.

Sen sijaan taiteen perusopetuksen kytkeytyminen koulutusjärjestelmään aiheutti enemmän keskustelua. Sen sijoittaminen koulutuspolkuihin on vähintään yhtä sattumanvaraisten heittojen päässä kuin vapaan sivistystyönkin osalta, jos järjestelmään ei ole perehtynyt. Totuushan on, että taiteen perusopetuksen opinnot voivat olla osallistujalle hetken mukava harrastus tai ne tukevat esimerkiksi taidepainotteisia lukio-opintoja. Niistä voidaan yhtä hyvin ponnistaa myös ammattiopintoihin. Hieman taidelajista riippuen tämä on mahdollista sekä yleisen että laajan oppimäärän pohjalta. Lähtökohtaisesti oppilas tulee saamaan tietoja ja taitoja valitsemastaan taidelajista ymmärtämättä, missä oppimäärässä hän sitä suorittaa. Taiteen perusopetuksen arvo on siinä, mitä kukin yksilö saa siitä elämäänsä, ei oppimäärän nimessä tai tuntimäärän laajuudessa. Itse pyrin välttämään keskustelua yleisen ja laajan oppimäärän välillä. Vuonna 2017 tehty opetussuunnitelman perusteiden uudistus hämmensi kenttää ja hämmentää yhä. Aivan yksimielisiä ei olla siitäkään, onko yleisen ja laaja erojen korostaminen nykypäivää ja miten uudistus onnistui; se on valitettavasti lisännyt arvoistavaa kuilua kentän toimijoiden välillä.

Poliitikkojen vierailu herätti pohtimaan, että vaikuttavuutta koulutuspoliittisessa keskustelussa lisäisi ehdottomasti kattava tilastotieto kansalaisopistokentän taiteen perusopetuksen toiminnasta. Tammiseminaarissa kuultiin Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimiehen puheenvuorossa toive, jossa kansalaisopistokentän eri taidelajien kattava tilastointi olisi tarpeen. Valtakunnan taiteen perusopetuksesta n. 10 % annetaan kansalaisopistoissa, mutta tarkkoja taidealakohtaisia tietoja ei ole saatavilla. Kokonaistuntimäärä kyllä tilastoidaan, mutta sen paikkansapitävyys on hieman tulkinnanvarainen vastausinnokkuudesta riippuen. Jos kenttämme kattava tiedonkeruu vihdoin järjestetään, siihen kannattaa jokaisen taiteen perusopetusta antavan kansalaisopiston ehdottomasti vastata. Mielenkiintoinen on myös historiankaari, miten tpo-opetus on lähtenyt laajenemaan, kun laki taiteen perusopetuksesta 633/1998 annettiin.

Kansalaisopistokentän oli ilo esitellä kampanjaviikolla antamaansa taiteen perusopetusta. Kentän saavutettavuus on omaa luokkaansa. Organisaatioiden matalat rakenteet ja isot siivet toimivat niin taloudellisesti kestävällä kuin ketterälläkin pohjalla. Lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisille annetaan taiteen perusopetusta. Poimitaanpa lisäksi vielä muutamia esimerkkejä.
Opetussuunnitelman perusteissa (OPH, taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet, määräykset ja ohjeet 2017:11; 2017:12a) painotetaan muun muassa yhteistyön tekemistä. Kappas, kansalaisopistot ovat perusluonteelta vikkeliä verkostoitujia. Lisäksi samaisissa perusteissa linjataan, että taiteen perusopetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle. Kuulostaako tutulta? Tässä on suora linkki kestävän kehityksen toimiin ja OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifikaattiin, joka useissa kansalaisopistoissa onkin jo käytössä. Se istuu kestävän tulevaisuuden ja ekososiaalisen sivistyksen tavoitteisiin, joita kansalaisopistot vievät eteenpäin otsa hiessä.

Haluan poimia vielä yhtenä erittäin tärkeänä näkökulmana opsin perusteista maininnan, että opetus tukee oppilaiden ajattelun taitojen ja monilukutaidon kehittymistä myös taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntämällä. Bingo! Omanlaisten oppimispolkujen ja kokonaisvaltaisen taidetutkimusmatkan toteuttamista voidaan tukea vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen yhteistyöllä. Kansalaisopiston pohjattoman laaja kurssitarjonta on pullollaan täydentävää potentiaalia, mikäli oppilas haluaa syventää taidematkaansa. Ja tähän on tulossa lisäbuustia, kun taiteen perusopetuksen oppimäärät on liitetty osaksi Koski-tietojärjestelmää. Tulevien opintopisteytysten myötä oppilaiden on selkeämpää sisällyttää tpo-opintoihin kansalaisopistojen opintopisteytettyjä kursseja. Tässäkin jumpassa kentällämme alkaa olla melkoisesti kokemusta ja järjestelmäintegraatiota takana. Tulevaisuus on kentällemme valoisa ja mahdollisuuksia täynnä!

Kirjoituksen alussa kuvattu tilanne on noin vuodelta 1988 Nokian työväenopiston pianonsoiton ryhmästä. Sieltä syttyi kipinäni musiikkiin – kiitos alati kannustavan ja sydämellisen opettajan. Soittoharrastusta pääsivät kokeilemaan kaikki, taustaan katsomatta ja kohtuullisella osallistumismaksulla. Sittemmin polku jatkui Tampereen konservatoriolle musiikkikouluosastolle, opistotasolle ja myöhemmin pedagogiopintoihin ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosastolla. Elinikäinen taidesuhde syntyi ja säilyy yhä.

Teksti: Nurmijärven Opiston rehtori Jenni Karemo
Kuva: Jukolan musiikkikoulu / kuvaaja Mika Sipura

Nurmijärven Opistossa toimii kolme taiteen perusopetuksen koulua: Jukolan musiikkikoulu, Nurmijärven kuvataidekoulu ja Nurmijärven käsityökoulu

Tervetuloa TPO-webinaariin perjantaina 5.11. klo 9–12!

Kansalaisopistojen taiteen perusopetuksen toimijoille suunnattu tilaisuus tarttuu yhteisiin ja ajankohtaisiin teemoihin: Mitä kuuluu taiteen perusopetukselle? Entä taiteen perusopetusta järjestäville kansalaisopistoille? Miten uusi opetussuunnitelma on toiminut? Tule kuulemaan taiteen perusopetuksen toimijoita ja osallistu myös yhteiseen keskusteluun.

Tilaisuus on maksuton ja avoin KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle.

Ohjelma:

9.00 Tilaisuuden avaus
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

9.10 Ajankohtaista taiteen perusopetuksesta
toiminnanjohtaja Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto TPO ry.

9.40 Ajankohtaista taiteen perusopetuksen musiikin opetussuunnitelmissa
toiminnanjohtaja Eija Kauppinen, Suomen musiikkioppilaitosten liitto

Jaloittelutauko

10.05 Taiteen perusopetuksen kehittämissuunnitelma ja visio 2025
projektikoordinaattori Tarja Takala-Hotti, Meri-Pohjolan opistopiiri

10.35 OPS muuttui – muuttuiko opetus?
rehtori Satu Ylönen, Kirkkonummen kansalaisopisto

10.45 Saavutettava soitto musiikkioppilaitoksissa
varhaisiän musiikin- ja huilunsoiton opettaja Hanna-Reetta Viirret-Ruoho, Soisalo-opisto

11.00 Taidekoululaisen osaaminen talteen osaamismerkein
suunnittelijaopettaja Anne Turkulainen, Somero-opisto

11.10 Opetushallituksen tervehdys
opetusneuvos Alma Muukka-Marjovuo, Opetushallitus

11.15 Yhteistä keskustelua

Tilaisuus päättyy klo 12.00 mennessä.

Ilmoittautuminen:

Viimeistään to 4.11. osoitteessa https://forms.gle/MUEWH1bmC567og3D6

Lisätiedot:

järjestösuunnittelija Minna Lankinen
minna.lankinen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kuva: Opetushallitus

Tervetuloa vastaamaan taiteen perusopetusta ja vapaan sivistystyön koulutusta koskevaan kyselyyn!

Kysely toteutetaan yhdessä Kuntaliiton, Konservatorioliiton, KoL:n, TPO-liiton, OAJ:n, OKM:n ja OPH:n toimesta. Kyselyn avulla kartoitamme opettajien, opetusalan asiantuntijoiden ja johdon näkemyksiä poikkeusajan opetusjärjestelyistä ja vaikutuksesta työhön. Kysymme näkemyksiäsi muun muassa turvallisuuteen, työhyvinvointiin ja välineistöön liittyen.

Vastaaminen on vapaaehtoista. Vastatessasi voit jättää minkä vain kysymyksen väliin ja jatkaa eteenpäin. Voit myös palata kysymyksiin takaisin päin, jos haluat muuttaa tai sittenkin vastata kaikkiin kohtiin. Kyselyn voi keskeyttää ja jatkaa myöhemmin. Tällöin seuraa järjestelmän antamia ohjeita. Kun lomake on valmis, muista klikata lähetä-painiketta, jotta kyselyn vastaukset kirjautuvat järjestelmään.

On erittäin tärkeää, että vastaat kyselyyn ja kerrot oman näkemyksesi ja kokemuksesi, jotta saamme opettajien ja rehtoreiden äänen kuuluviin poikkeusaikaa koskevissa asioissa. Käytämme tuloksia edunvalvontatyössä sekä taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä. Kyselyn tulokset myös uutisoidaan.

Kaikki antamasi tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia. Vastaamalla kyselyyn annat suostumuksesi siihen, että voimme hyödyntää vastauksiasi tehdessämme kyselystä julkaisuja, esityksiä ja raportteja. Kyselyyn tuloksista ei yksittäistä vastaajaa pysty tunnistamaan.

Kyselyaineisto käsitellään ja säilytetään tietoturvallisesti Opetusalan Ammattijärjestön palvelimella. Ne tallennetaan ilman vastaajan henkilötietoja ja niitä käsitellään aina myös niin, ettei niihin voida yhdistää vapaaehtoisestikaan annettuja henkilötietoja missään vaiheessa. Vuoden kuluttua tiedot tuhotaan.

Kyselyssä vapaaehtoisesti annettuja henkilötietoja käytetään vain siinä tarkoituksessa, kun tarvitsemme haastateltavia. Mikäli annat kyselylomakkeessa suostumuksesi ja yhteystietosi, saatamme olla sinuun yhteydessä.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 20-30 minuuttia riippuen siitä, kuinka paljon vastaat avoimiin kysymyksiin, vastaamisaikaa on keskiviikkoon 18.11.2020 saakka.

Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/49AC4E9408780AF6

Jos kyselyn tai linkin kanssa ongelmia, ota yhteyttä vesa.ilves@oaj.fi 

Kiitos vastauksestasi.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetushallitus
Kansalaisopistojen liitto KoL
Suomen Kuntaliitto ry
Suomen konservatorioliitto
Taiteen perusopetusliitto TPO ry

Tervetuloa kevään ensimmäiseen rehtoripäivään Helsinkiin! Tilaisuuden ohjelma on nyt julkaistu. Ohjelman digipainotteisuudesta johtuen tilaisuus on poikkeuksellisesti avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden lisäksi myös opistojen muulle henkilökunnalle.

Päivän ohjelmassa on luvassa mm. seuraavaa:

• Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Hilkka Kempin (kesk.) katsaus sivistyspolitiikan ajankohtaisuuksiin
• Digi- ja väestötietoviraston projektipäällikkö Minna Piirainen esittelee valtakunnallista digituen järjestäjien verkostoa ja viraston tukimuotoja sekä kertoo tulevista uudistuksista.
• Projektityöntekijä Helmi Kallio Aspa-säätiöstä esittelee Digi haltuun! -hankkeen tuloksi ja tuoretta opinnäytetyötään, jossa on tarkasteltu mm. kansalaisopistojen digikursseja ja niihin liittyviä ilmoittautumis- ja osallistumisprosesseja saavutettavuuden näkökulmasta. Kehitteillä olevalla arviointimenetelmällä opistot voisivat helposti arvioida omien kurssiensa saavutettavuutta tulevaisuudessa.
• Pohjoismainen aikuiskoulutusverkosto NVL on pian julkaisemassa uuden Aikuisten digivalmiudet Pohjoismaissa -raportin, jota esittelemään tulee Suomen edustajana työryhmässä toiminut opetusneuvos Marjut Kuokkanen (OPH).
• Kansanvalistusseuran koulutussuunnittelija Nina Hjelt esittelee oppijalähtöistä koulutusmallia (Kaikkien malli) aikuisten perustaitojen opetukseen
• Taiteen perusopetusliitto TPO ry:n toiminnanjohtaja Viivi Seirala esittelee liiton tuottamaa TPO-liiton tuottama viestinnän työkirjaa, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa viestintää taiteen perusopetuksesta erilaisille viestinnän kohderyhmille. Viestintävinkeistä on varmasti hyötyä myös laajemmasakin mielessä.

Koko päivän ohjelman löydät täältä.

Osallistuminen ja ilmoittautuminen

Tilaisuus on maksuton. Ohjelman digipainotteisuudesta johtuen tilaisuus on poikkeuksellisesti avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden lisäksi myös opistojen muulle henkilökunnalle. Rehtoripäivä järjestetään KoL:n toimistolla Helsingin Punavuoressa osoitteessa Annankatu 12 A 15 (2. krs.). HUOM! Paikka muuttunut!

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta viimeistään torstaina 13. helmikuuta.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Halusimme monitaiteisessa kehitysteossamme edistää yhdenvertaisuutta moninaisille oppijoille. Ne ovat tärkeitä periaatteita uudessa opintosuunnitelmassa.

Tämän kehitystyö on toteutettu OPH:n rahoittamassa, Kansalaisopistojen liiton ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyössä toteuttamassa koulutuksessa Taideopettajat vapaan sivistystyön pedagogeina. Koulutuskokonaisuuden keskeisiä tavoitteita olivat taiteen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen käytännön opetustyön tueksi sekä taideopettajien keskinäisen vertaistoiminnan tukeminen ja vahvistaminen.

Ryhmämme edustaa eri taiteenaloja, Rita Dahl edustaa sanataiteita ja journalismia, Päivi Hyle teatteria ja Heini Harjaluoma erityisesti tanssia. Olemme kaikki taustaltamme vapaan sivistystyön vapaita tuntiopettajia. Ryhmämme nimeksi tuli Sulavoittajat, koska halusimme sulavoittaa opetussuunnitelman abstrakteja periaatteita osaksi omaan opetustamme.

Kehitystyömme konkreettiseksi toiminnaksi valikoitui luonnostaan monitaiteisuutta moninaiselle oppijaryhmälle edistävä puolipäiväinen työpaja. Päivin kehitysvammaisista koostuva Ravistus-ryhmä ja ns. normaalit teatterinharrastajat suunnittelivat ja näyttelivät pienen kohtauksen. Kohtaus sisälsi jonkin syrjimisen kokemuksen, jonka pajalaiset halusivat sanallistaa kirjallisuuden, teatterin ja liikkeen keinoin.

Opetussuunnitelma määrittää reunaehdot

Opetussuunnitelma määrittää opetuksen toteuttamisen reunaehtoja. Esimerkiksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laatii Opetushallitus ja jokainen koulutuksen järjestäjä laatii edelleen oman opetussuunnitelmansa Opetushallituksen päättämien yleisten suuntaviivojen perusteella.

Uusi opetussuunnitelma toteaa, että taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Se kunnioittaa yksilöllisyyttä ja perustuu käsitykseen yksilön aktiivisesta toimijuudesta; yksilö itse asettaa itselleen tavoitteita. Taiteen perusopetuksessa opetus on yksilöllistä ja yhteisöllistä taitojen omaksumista, joka vahvistaa yksilön käsitystä omista taidoistaan.

Eettisyyden rinnalle hyvän opettajan roolimallin ominaisuudeksi voitaisiin nostaa ns. normikriittisyys, joka tarkoittaa sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, mielenterveyden, uskonnon kaltaisista normeista irtisanoutumista ja jokaisen yksilöllisyyden arvostamista. Hienosti ilmaisten: taideopettaja on inklusiivinen ja huomioi opetuksessaan kaikenlaiset ihmiset, erilaisia vähemmistöjä myöden.

Sulavoittajien monitaiteinen teko moninaiselle kohderyhmälle

Sulavoittajien taidepedagoginen kehitysteko keskittyi siis yhdenvertaisuuden edistämiseen monitaiteen keinoin. Päivi piti koulutuspäivän 19.2. Haminan kansalaisopiston Ravistus-ryhmille, parille entiselle ja nykyiselle teatterinharrastajalle. Ryhmässä oli osallistujia näkyvistä vähemmistöryhmistä. Näin hän kommentoi itse päivän antia.

”Esityksistä tuli tosi lyhyitä. Kiusaaminen ja toisen arvostelu nousivat teemoiksi. En puuttunut ryhmien suunnitteluun enkä harjoitteluun muuta kuin valvoen, että pääsivät alkuun. Myös harjoitteet ryhmät toteuttivat pääasiallisesti keskenään. Minä kuvasin ja valvoin tilanteita. Opiskelijat viihtyivät hyvin. Heistä oli mukava tavata toisia teatterintekijöitä ja kuulla heidän kokemuksiaan. Tunnelma minikurssilla oli rento ja vapautunut. Siitä jotkut palautteessa mainitsivatkin. Kehitysvammaisten kanssa toimiminen on yleensäkin ollut mutkatonta – ainakin meillä on ollut tämän kymmenen vuoden ajan, kun olemme yhteistyötä tehneet. Saimme harjoitusesityksistäkin hyvän palautteen. Paikallislehden edustajakin oli paikalla. Juteltiin hänen kanssaan meidänkin projektista.”

Työpajan loppukeskusteluissa keskusteltiin näytelmistä, joiden molempien aiheena oli kiusaaminen. Toisessa näytelmässä pipon omistaja kaivaa kassistaan muillekin pipot, ja ehkäisee näin pahaa mieltä. Ehkä pajan osallistujat eivät vielä ymmärrä yhdenvertaisuutta, kuten se OPSissa käsitetään, mutta he ovat taiteen keinoin ottaneet jo askeleen kohti sitä käytännössä.

Me työpajan toteuttajat edistimme omaa osaamistamme monitaiteisen työpajan suunnittelijoina ja toteuttajina. KoL:n ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun Taideopettajat vapaan sivistystyön pedagogeina -koulutus oli myös mainio tapa verkostoitua ja oppia parhaita käytäntöjä toisilta taideaineiden opettajilta.

Teksti: Rita Dahl

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus etenee. Opetushallitus päätti opetussuunnitelman perusteista vuonna 2017 ja tavoitteena on, että niiden mukaan laaditut oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön syksyllä 2018.

Opetussuunnitelmatyötä on tehty ja tehdään kevään aikana paikallisella tasolla ympäri Suomen. KoL järjesti edellisen TPO-aiheisen seminaarin joulukuussa 2017, jolloin keskityttiin opetussuunnitelmatyön alulle saattamiseen opistoissa. Tämän jälkeen Opetushallitus on julkaissut sekä opetussuunnitelman perusteet ePerusteet-palvelussaan että sähköisen työkalun opetussuunnitelmatyön tueksi.

KoL:n kevään TPO-päivässä Helsingissä perjantaina 23.3. kuullaan kokemuksia kansalaisopistoista siitä, kuinka opetussuunnitelmatyö on edennyt. Lisäksi Opetushallituksen erityisasiantuntija Ulla Angervo esittelee sähköistä OPS-työkalua ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja, FT Outi Raehalme puhuu kansalaisopiston taiteen opettajan mahdollisuuksista työssään kehittymiseen. Päivän aikana vaihdetaan ajatuksia ainealakohtaisten kollegojen kanssa.

Ohjelma ja ilmoittautuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 3012, 3. krs.). Tilaisuus on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Tilaisuuden ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollisuus seurata etäyhteyden kautta.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

TPO-päivään ilmoittaudutaan nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 19.3.2018. Muistathan ilmoittautua myös, jos aiot osallistua tilaisuuteen etänä.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620).

Lämpimästi tervetuloa!