open badge

Osaamisperusteisuuden teemawebinaari, ke 20.11.2024 klo 9–12

Osaamisperusteisuuden teemawebinaarissa kuullaan opistojen kokemuksia eri opintopistekurssien järjestämisestä sekä arviointien tekemisestä. Lisäksi tutustutaan Open Badge -osaamismerkkeihin sekä Kansallisiin perustaitojen osaamismerkkeihin.

9.00 Avaussanat. järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto
9.05 Noppakurssit Porin seudun kansalaisopistossa. Suunnittelijaopettajat Teija Ruuhikorpi-Mäki ja Soila Kiviluoto, Porin seudun kansalaisopisto
9.35 Kansalaisopistofoorumi ja Gallup noppakurssien tilasta opistoissa. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
9.55 Tauko
10.00 Open Badge osaamismerkit, joustavaa ja luovaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista elinikäisen oppimisen tueksi. Eric Rousselle, Open Badge Factory
10.30 Taiteen perusopetus ja osaamisperusteisuus. Rehtori Jenni Karemo, Nurmijärven opisto.
11.00 KAPOS-merkit perustaitokoulutuksissa. Koulutusasiantuntija Marja Juhola, Kalliolan kansalaisopisto
11.30 Liikuta! Osaamisperusteinen kurssiesimerkki Omniasta. Suunnittelijaopettaja Ida Tuina ja pedagoginen asiantuntija Katja Putkonen, Omnia.

Tilaisuus päättyy klo 12.00

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Vieraskynä: Maltomerkilöi karjalakse – kansalaisopistot uhanalaista kieltä elvyttämässä

En smieti huondestu ku tartun kruuškah muga, ča ča ča ča ča, räppää Käärijä karjalaksi käännettynä. Karjalan kielen, jota kansalaisopistoissa on opetettu vuosikymmeniä, ajatellaan usein rajoittuvan vain tiettyihin perinteisiin aihepiireihin. Karjalan näkyvyyden lisäännyttyä mm. uutislähetysten ja julkaisutoiminnan myötä sekä monen evakkotaustaisen, sosiaalisessa mediassa aktiivisten nuorten kiinnostuttua käyttämään sukunsa kieltä, opistoissakin on herätty pohtimaan kielen aseman vahvistamista. Lisäksi on muistettava, että maassamme asuu noin 11 000 hyvin tätä kotoperäistä vähemmistökieltä puhuvaa henkilöä. Parhaimmillaan uhanalaisen kielen opettamisella voi olla voimaannuttava vaikutus, kun kieltä voi käyttää myös nykypäivään liittyvissä yhteyksissä.

Karjalaksi ei ole olemassa kurssien tueksi tasolta toiselle eteneviä oppikirjoja eikä järjestelmällinen opetus ole helppoa, vaikka monenlaista materiaalia onkin saatavissa: kielioppi- ja sanakirjoja, kaunokirjallisuutta, Ylen uutisia ja lehtitekstejä. Myös Itä-Suomen yliopiston karjalan elvytyshankkeen sanastotyöryhmä sekä yliopiston opettajat ja opiskelijat tekevät ansiokasta työtä, jonka tuloksia julkaistaan hankkeen blogissa. Karjalan osaamista ei ole kuitenkaan voinut tehdä näkyväksi ja saada arviota osaamisensa tasosta yliopistokoulutuksen ulkopuolella.

Linnalan, Ilomantsin ja Joensuun seudun kansalaisopistot lähestyivät tätä problematiikkaa Maltomerkilöi karjalakse: karjalan kielen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen -hankkeessa (LAKE 2021-2022). Lähtökohtana olivat kielitaidon eurooppalainen viitekehys ja Open Badge -osaamismerkit. Katsoimme, että olemukseltaan osaamisperusteinen viitekehys voisi tuoda jämäkkyyttä myös karjalan kurssisuunnitteluun, koska sieltä on vaivatonta koota tarvittavat kielenkäyttötarkoitukset ja aihealueet tasolta toiselle edeten.

Kansalaisopistojen kieltenopetukseen on jo aikaisemmin luotu Kielenosaaja-merkit kriteereineen. Materiaali on kuitenkin suomeksi, jota karjalaa opettavat natiivipuhujat eivät välttämättä hallitse riittävästi. Lisäksi Venäjän Karjalassa koulutettujen opettajien käsitys arvioinnista poikkeaa suomalaisesta, ja portfolion käyttö arvioinnissa sekä osaamisperustaisuus lienevät uutta monelle muullekin kielenopettajalle. Lisäksi toivoimme, että osaamismerkkien keräämiseen liittyvä pelillisyys kiinnostaisi opiskelijoita.

Karjalaa opetetaan noin kymmenessä opistossa, ja tarjoamamme koulutukset tavoittivat neljän eri opiston karjalan opettajien lisäksi muutaman hallintohenkilön ja kieliaktivistin. Hankeopistoista on tähän mennessä myönnetty 15 osaamismerkkiä eri puolille Suomea, sillä Ilomantsin verkkokursseille osallistutaan muualtakin maasta ja jopa ulkomailta käsin.

Karjalan kielellä on kolme kirjallista standardia, joista käytimme hankeopistoissa opetettavaa livviä (ent. aunuksenkarjala). Arviointikriteeristö ja joitakin tehtävävinkkejä sisältävä hankesivusto on siis kirjoitettu livviksi, jota Venäjän Karjalasta tulevat muidenkin murteiden opettajat hyvin ymmärtävät. Tarvittaessa kaikki opettajat ja hallintohenkilöstö voivat käyttää tukena myös aikaisemman projektin suomenkielistä sivustoa. Toki tunnistamme tässä ristiriidan turvautuessamme valtakieleen tilanteessa, jossa kieltä elvytetään. Resurssit eivät kuitenkaan mahdollistaneet myös vienaksi ja eteläkarjalaksi toimimista.

Maltomerkit sopivat kaikkien karjalan muotojen osaamisen tunnustamiseen. Linnalan ja Ilomantsin opistot jakavat mielellään valmiita merkkejä, ja yhteistyöstä voidaan sopia opistojen kanssa myös niin, että hankeopistot toimivat merkin teknisinä myöntäjinä. Silloin omaa maksullista Open Badge -palvelua ei ole välttämätöntä hankkia.

Usein puhutaan siitä, mihin vähemmistökieltä voi käyttää. Toivomme valmistamamme materiaalin tarjoavan kebjielöi taboi tunnistua da tunnustua rahvahanopistos suaduu karjalan kielen maltuo maltomerkilöin vuoh. Lisäksi viitekehyksen ja arviointikriteeristön kääntämisellä karjalaksi on pieni, mutta tärkeä merkitys kielen prestiisille yhteiskunnassamme, jossa kirjoitetulla kielellä on suuri rooli. Kielellisen yhdenvertaisuuden edistäminen tällä tavoin sopii myös vapaan sivistystyön tavoitteisiin.

Teksti: Päivi Harjusalmi, kielten pääopettaja, Linnalan opisto

Vieraskynä: Wellamo-opisto otti loikan opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Kansalaisopistojen kevääseen kuuluvat taito- ja taideaineiden näyttelyt, konsertit ja sanataide-esitykset. Joka kerta ihastuttaa se osaamisen määrä, mitä harrastustavoitteinen ja pitkäjänteinen opiskelu tuottaa omaksi ja yleisön iloksi. Vaikka vapaa sivistystyö on vapaata, on opinnoissa oppimisen ja edistymisen tavoite, jota määritellään sanallisesti vähintään opinto-ohjelmassa.

Onko läsnäolotodistus ainoa osoitus osaamisesta?

Kansalaisopistot antavat pyydettäessä todistuksen, josta käy ilmi opiskelijan osallistumistunnit tietyllä kurssilla ja mahdollisesti muutama sana kurssin sisällöstä. Se ei kerro mitään henkilön omaksumista tiedoista ja taidoista, jotka ovat merkityksellisiä todistuksen painoarvoa määriteltäessä. Opettajat havainnoivat opetustunneilla opiskelijoiden osaamista ja tuotoksia sekä käyttävät subjektiivista arviointiaan opetuksen eriyttämiseen ja henkilökohtaistamiseen sekä palautteen antamiseen. Opiskelijoita opastetaan heidän omalla osaamisen lähtötasollaan.

Monet viihtyvät harrastuksessaan useita vuosia ja asettavat itselleen aina haastavampia tehtäviä ja tavoitteita. Osaamista kertyy niin paljon, että sitä on voitava osoittaa muutoinkin kuin läsnäolotodistuksella. Syksyllä 2015 KoL järjesti kansalaisopistoille mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin Open Badge -merkkeihin, joita Suomessa käytetään jo useissa oppilaitoksissa ja järjestöissä. Etäluennot ja harjoitukset vakuuttivat monet osallistujat siitä, että tämä tapa on hyvä mahdollisuus tuoda kansalaisopiston opiskelijan oikea osaaminen esille. Merkkejä voi myöntää myös pelkästä osallistumisesta, mutta etäluennoille osallistuneet olivat sitä mieltä, että kansalaisopiston merkkien arvostus on parempi, jos ne alusta alkaen myönnetään osaamisesta. Merkkejä myöntävät organisaatiot voivat itse määritellä myöntämisen kriteerit, prosessit ja tavat.

Wellamo-opisto otti käyttöön Open Badge -merkit

Opiskelijoiden osaamista ei voi arvioida ilman keskeisen sisällön määrittelyä kullakin ainealueella. Wellamo-opisto on laaja alueopisto ja opetuksen yhtenäistämiseksi laadittiin ainekohtaisia runkosuunnitelmia kaikkiin aineisiin, joita on vuosittain opetusohjelmassa. Tavoitteena oli yhtenäistää opetusta eri kunnissa ja antaa opettajille runko omien opetustuntien suunnitteluun. Runkosuunnitelma on tuoteseloste ja myös lupaus opiskelijalle. Monessa aineessa keskeistä sisältöä ei ehdi oppia yhden lyhyen lukuvuoden aikana, vaan tietojen ja taitojen omaksuminen ja harjaantuminen jatkuu useamman vuoden ajan.

Kun runkosuunnitelmat oli laadittu, oli mahdollista määritellä osaamisen taso, joka tarvitaan Taitaja-merkin saamiseksi.  Nimesimme Open Badge -merkin Taitaja-merkiksi, jotta sen luonne tulee paremmin esille. Ainealueiden opettajat laativat myöntämisen kriteerit kullekin merkille. Perusasioiden hallinnan lisäksi tuli olla monipuolisempaa kokemusta ja teknistä osaamista erilaisista tehtävistä ja töistä, eli ainealueesta riippuen taitoa soveltaa ja suunnitella. Esimerkiksi jos puutöissä osaa turvallisesti käyttää koneita ja laitteita, tuntee puulajeja ja liitoksia sekä viimeistelytapoja, mutta on valmistanut ainoastaan leikkuulautoja, ei täytä taitajan kriteereitä.

Keväällä 2017 kaikki Taitaja-merkit olivat opiskelijoiden haettavana. Hakijan tuli olla kuluvana lukuvuotena opiskelijana Wellamo-opistossa, jotta hänen opettajaltaan voitiin pyytää näkemys ainealueen osaamisesta. Kirjallista arviointia ei tarvittu. Ainealueen hallitseva opettaja pystyy havainnoimaan lukuvuoden aikana, suoriutuuko opiskelija itsenäisesti erilaisista tehtävistä ja tunteeko keskeisen termistön. Vaatimustaso ei saa olla liian korkea, koska tämä ei ole ammattitutkinto, vaan aktiivisen harrastajan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Taitaja-merkillä. Tällä ensimmäisellä kerralla kaikki merkkejä hakeneet olivat pitkäaikaisia opiskelijoita, joten arviointi oli hyvin helppoa. Merkin hakulomakkeessa opiskelija arvioi itse omaa osaamistaan suhteessa aineen runkosuunnitelmaan. Lomakkeessa kysyttiin myös, missä ja millä tavoin hän on hankkinut osaamista ja tuonut sitä esille. Hakemukseen oli mahdollista liittää myös kuvia, tekstejä ja äänitallenteita. Kaikille hakeneille myönnettiin Taitaja-merkit.

Vapaa sivistystyö, ammatillisen koulutuksen muutokset ja osaamisen todentaminen

Kansalaisopistoilla on itsenäinen tehtävä järjestää monipuolista koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Yhteiskunta asettaa ajantasaisia koulutustehtäviä myös erillisrahoituksella. Näiden laeissa määriteltyjen tehtävien ohella kansalaisopistolla on merkittävä rooli uusien taitojen oppimisessa ja osaamisen päivittämisessä ilman formaalia arviointia tai tutkintoa. Matalan kynnyksen oppilaitos tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kehittää taitoja ja osaamista esimerkiksi kulttuuriaineissa, joita ammatillisessa koulutuksessa on leikattu merkittävästi.

Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnot suoritetaan näytöillä. Osaamisperusteisuus on riippumaton siitä, miten osaaminen on hankittu. Koulutuksen järjestäjä arvioi, vastaako henkilön osaaminen tutkinnon perusteissa määriteltyjä tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnot eivät saa olla kokoelma yksittäisiä suorituksia, vaan ammattiin kasvaminen ja ammattietiikka ovat tärkeitä ja edellyttävät riittävää ammatillisten opettajien panosta.

Uudessa tilanteessa korostuvat opiskelijoiden aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot, mutta ne on pystyttävä todentamaan. Harrastusperusteisesti hankitun osaamisen tunnistamisen ja hyväksymisen perusteeksi ei riitä osallistumistodistus. Lyhyessä ajassa ei pysty osaamistaan näyttämään, vaan tarvitaan dokumentteja esimerkiksi portfolion ja muun osaamista osoittavan aineiston muodossa. Siksi on tärkeää johdonmukaisesti tallentaa kuvia tai muuta aineistoa myös harrastuksessaan. Elinikäisen oppimisen polulla voi tulla tilanne, jossa dokumentteja tarvitaan.

Open Badge -merkit ovat erinomaisia osaamisen todentamiseen, sillä henkilö itse ja merkin myöntänyt organisaatio ovat jo arvioineet osaamista suhteessa ainealueen perustaitoihin. Sähköinen merkki sisältää myöntämisen kriteerit ja siihen voi myös liittää linkkejä sähköisiin lisäaineistoihin osaamisen todentamiseksi. Opiskelija voi itse dokumentein osoittaa vielä korkeamman tieto- ja taitotasonsa.

Vapaan sivistystyön velvoite oppilaitosten väliseen yhteistyöhön

Jo olemassa olevan koulutustarjonnan laaja hyödyntäminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Eri oppilaitosmuodoilla on omat vahvuutensa, jotka kansalaisopistolla ovat monipuolisuus ja erityisesti opintojen saavutettavuus. Monilla paikkakunnilla opetusohjelmasta löytyy ammatillisissa opinnoissa hyödynnettäviä kursseja, jotka täydentävät opintokokonaisuutta ja antavat lisäosaamista itselle mielenkiintoisiin työtehtäviin tähdätessä. Tämä lisäarvo voi olla merkittävä työnhakutilanteessa, vaikka sitä ei olisi suoraan liitetty ammatilliseen tutkintoon, eikä mainittu tutkinnon perusteissa. Ammatillisten oppilaitosten budjettileikkausten seurauksena heidän oma valinnaisten kurssien määrä on vähentynyt ja vaadittu ryhmäkoko suurentunut. On hyödyllistä yhdistää vapaan sivistystyön harrastustavoitteiset ja osaamistaan täydentävät ammatilliset opiskelijat.

Kun oppilaitosten raja-aidat opintojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ovat madaltuneet, ovat opintoneuvojat ja -ohjaajat avainasemassa. Suurilla paikkakunnilla on useita koulutuksen järjestäjiä, ja opolla tulisi olla tietoa kaikkien oppilaitosten opetusohjelmista ja kurssisisällöistä. Tämä lienee suurin haaste järjestelmien täysimääräiseen hyödyntämiseen opintojen henkilökohtaistamisessa. Askel tähän suuntaan on otettu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa, johon on koottu mm. keskiasteen ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Keskiössä ovat asiakkaat, ja heille pyritään löytämään henkilökohtaiset oppimispolut hyödyntämällä yhtymän koko opetustarjontaa. Kun kaikki oppilaitokset ja muut toiminnat kuuluvat samaan organisaatioon, on helpompi karsia päällekkäisyyksiä ja tarjota harvinaisempia kurssisisältöjä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan kokemuksia toimintatavoista ja tuloksia opiskelijan näkökulmasta. Opintojen mittaaminen pisteillä, viikoilla tai tunneilla on ollut niin vakiintunut käytäntö, että siirtyminen osaamisperusteisuuteen vaatii paljon kehitystyötä.

Ihana kansalaisopisto – vapaatavoitteista viihtymistä tai opintojen suorittamista inspiroivassa seurassa

Open Bagde -merkkien ja osaamisen kriteerien käyttöönotto on yksi tapa hyödyntää kansalaisopiston tarjoamaa opetusta. Toinen yhtä hyvä tapa on tulla saamaan henkistä pääomaa ja hyvinvointia hyvässä seurassa. Vapaa sivistystyö on yhtä vapaata kuin ennenkin, mutta meidän tulee tarjota tapoja osoittaa harrastuksessa hankittu osaaminen opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen saakka.

Wellamo-opiston Taitaja -merkkien saajista suurin osa oli senioreita, joille merkin arvo oli julkinen osoitus osaamisesta. Se voi vaikuttaa voimakkaasti ja monella tavalla koko elämän alueella. Se rohkaisee ja kannustaa monipuoliseen itsensä kehittämiseen.

Rentouttavaa ja nautinnollista kesää!

Merja Kittelä
Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja
OAJ:n aikuiskoulutustyöryhmän jäsen

Kuvat: Wellamo-opisto

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.