Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opettajille kansalaisopistoissa suunnatun koulutuksen tavoitteena on antaa opettajille tarvittavat tiedot ja konkreettisia välineitä kohderyhmän tarpeisiin vastaavaan käytännön pedagogiikkaan, arviointiin ja ohjaukseen. Osallistujille maksuttomaan, monimuoto-opetuksena järjestettävään koulutukseen sisältyy kolme lähipäivää sekä etätehtäviä ja keskustelua sähköisellä oppimisalustalla. KoL:n, Axxellin ja Testipisteen räätälöimä maksuton täydennyskoulutus on suunnattu erityisesti kansalaisopistoissa työskenteleville aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opettajille (UMAKO).

Tämän kevään koulutus järjestetään Oulussa, Oulu-opiston tiloissa. Opetushallituksen rahoittama koulutus on osallistujille maksutonta. Vastaava koulutus järjestetään myös Helsingissä syksyllä 2019.

Koulutuksen aikataulu:

Ennakkotehtävä: tutustu vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen ops-suositukseen ennen 1. lähipäivää

1. lähiopetuspäivä 18.1.2019: Lukutaito-oppijan arviointi

Etätehtävä ja keskustelua sähköisellä oppimisalustalla

2. lähiopetuspäivä 15.2.2019: Aikuisten lukutaito-opetuksen pedagogiikkaa

Etätehtävä ja keskustelua sähköisellä oppimisalustalla

3. lähiopetuspäivä 22.3.2019: Lukutaito-oppijan ohjaus ja tukeminen

Ilmoittautuminen:

Koulutukseen ilmoittaudutaan mahdollisimman pian, viimeistään maanantaina 14.1. osoitteessa www.axxell.fi/opsista.

Lisätietoja:

Marjut Heikkinen, marjut.heikkinen@axxell.fi

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Kouvolaan torstaista perjantaihin 31.1.‒1.2.2019! Tilaisuus on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Tammiseminaarin 2019 teemana on osaaminen. Kahden päivän aikana käsittelemme osaamisen teemojen ja aikuisten perustaitojen lisäksi muun muassa vapaan sivistystyön tutkimusta ja elinikäisen oppimisen rahoitusta, viestintää strategisena toimintana sekä soten hermolla olevia kansalaisopistoja. Kansalaisopistojen 120-vuotisen toiminnan ja KoL:n 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi luomme myös katseen kansalaisopistojen historiaan. Perjantaina jakaudumme rinnakkaisiin työpajoihin ja lisäksi opistolaisyhdistyksille on myös tuttuun tapaan varattu aikaa omaan kokoontumiseen Tammiseminaarin yhteydessä. Torstai-illaksi seminaariosallistujat on kutsuttu Kouvolan kaupungin vastaanotolle, jonka jälkeen tarjolla on vielä jatkot.

Tammiseminaari järjestetään Kouvola-talolla (Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola).

>>> Tammiseminaarin ohjelma ja tarkempi infopaketti löytyvät täältä. <<<

Ohjelma

Tammiseminaarin ilmoittautumispiste aukeaa Kouvola-talon aulassa torstaina 31.1. klo 11.00. Lounasta on tarjolla Kouvola-talon Sävel Bistrossa klo 11.00‒12.45 välisenä aikana. Varsinainen seminaari alkaa Kouvola-talon Simelius-salissa klo 13.00. Päätämme Tammiseminaarin läksiäiskahveihin perjantaina 1.2. klo 14.45.

Jo keskiviikkoiltana saapuville järjestetään torstaina aamupäivällä pre-ohjelmaa. Lisätietoa pre-ohjelmasta on luvassa lähempänä tilaisuutta.

Koko seminaarin ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu nettilomakkeen kautta viimeistään 16. tammikuuta 2019.

Majoitus

Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Original Sokos Hotel Vaakuna Kouvolasta (Hovioikeudenkatu 2, 45100 Kouvola). Huoneen voi varata jo ennen Tammiseminaarin ilmoittautumisen alkua. Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.

KoL:n: kiintiön huonehinnat:

Yhden hengen huone 98 euroa / huone / yö
Kahden hengen huone 108 euroa / huone / yö

Huonehintaan sisältyy runsas buffet-aamiainen, kuntosalin käyttö sekä hotelliasukkaiden saunavuoro. Hinnasta saa S-Card-kanta-asiakasohjelman edut.

Tammiseminaarin majoituskiintiö koskee torstain ja perjantain välistä yötä 31.1–1.2.2019. Lisäksi jo edeltävänä päivänä saapuvien seminaarivieraiden käyttöön on samaan hintaan varattu pieni määrä huoneita myös keskiviikon ja torstain väliseksi yöksi. Kiintiöhuoneet tulee varata mahdollisimman pian, kuitenkin 9. tammikuuta 2019 mennessä, jonka jälkeen ne vapautuvat yleiseen myyntiin. Tämän jälkeen hotellista voi tiedustella edelleen huoneita normaalin hinnaston mukaisesti.

Huonevaraukset tehdään puhelimitse numerosta 010 7839 101 tai sähköpostitse osoitteeseen reception.kouvola@sokoshotels.fi. Varausta tehdessä tulee mainita haluavansa huoneen Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaarikiintiöstä. Yksittäisen varauksen voi perua veloituksetta tulopäivänä klo 18.00 mennessä.

Liikenneyhteydet

Kouvolaan pääsee kätevimmin junalla. Rautatieasemalta on reilun kilometrin kävelymatka sekä seminaaripaikkana toimivalle Kouvola-talolle että Original Sokos Hotel Vaakuna Kouvolaan. Lounasravintola Sävel Bistro sijaitsee Kouvola-talossa.

Lisätietoa liikenneyhteyksistä on koottu seminaariohjelman yhteyteen sivulle 4.

Hinta

KoL:n jäsenyhteisöjen edustajille (pl. opistolaisyhdistykset): 175 €
Opistolaisyhdistysten edustajille: 100 €
Muille osallistujille: 400 €

Hinta sisältää kaksipäiväisen seminaariohjelman, lounaan ja iltapäiväkahvit molempina seminaaripäivinä sekä iltaohjelman torstaina.

Osallistumisen peruminen ilman kuluja oli mahdollista 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään
16.1.2019. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan järjestelykuluina 60 €.

***

Tervetuloa Tammiseminaariin!

Lisätiedot

Suunnittelija Laura Ryymin
laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Tiedote. Julkaistu: 29.11.2018, 12:09
Kansalaisopistojen liitto KoL

Opetushallitus on myöntänyt kansalais- ja työväenopistoille 3,6 miljoonaa euroa kertaluonteista valtionavustusta aikuisten perustaitojen ja digitaitojen kehittämiseen. Avustusta myönnettiin yhteensä 84 koulutushankkeelle, joista 53 on kansalais- ja työväenopistojen hallinnoimia.

Valtionavustus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteistä Digiaikakauden taidot -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä eriarvoisuutta, antaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa nykypäivän kansalaistaitoja. Koulutusten kohderyhmänä ovat tukea digitaitoihin tarvitsevat aikuiset, mm. työttömät, eläkeläiset sekä maahanmuuttajat.

– On tärkeää, että tarjoamme kaikille aidosti mahdollisuuden pitää perustaitonsa kunnossa ja kehittää itseään läpi elämän, kommentoi Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Uuden rahoituksen turvin järjestettävillä maksuttomilla kursseilla kansalaisopistot pyrkivät tuomaan oppimisen edellytykset kaikkien saataville. Koulutushankkeissa hyödynnetään myös etsivää ja hakevaa työtä sekä järjestetään yhtenäisen Kansalaisen digitaidot -teeman mukaista koulutusta myös sivukylillä eri puolilla Suomea, Nuottanen kertoo.

Hallitus varasi tarkoitukseen määrärahan vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnattua avustusta myönnettiin kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille ja opintokeskuksille yhteensä 7 miljoonaa euroa. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät kansalaisopistoissa kevään 2019 aikana ja ne toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Myönnetyt avustukset: https://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/vapaa_sivistystyo/103/2/valtionavustus_aikuisten_perustaitojen_ja_digitaalisten_taitojen_vahvistamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/digiaikakauden-taidot-ohjelma-kaynnistyy-80-toimijan-voimin

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten opetustarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.

Monet kansalaisopistot järjestävät myös maksuttomia yleisöluentoja, taiteen perusopetusta, maahanmuuttajien kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta sekä avoimen yliopiston kursseja. Suomessa toimii yhteensä 181 kansalaisopistoa, joiden toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi viidestä vapaan sivistystyön oppilaitosmuodosta.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi | www.kansalaisopistot.fi

Opetushallitus julkaisi päätökset lokakuussa päättyneestä aikuisten perustaitoihin ja digitaalisten taitojen vahvistamiseen liittyvästä valtionavustushausta (Digiaikakauden taidot -ohjelma) marraskuun lopussa.  Järjestämme joulukuussa aiheeseen liittyvän teemapäivän ja käynnistämme samalla uuden kehittämishankkeemme (Kansalaisen digitaidot), jolla pyritään tukemaan kansalaisopistojen valmiuksia digi- ja perustaitojen vahvistamiseen liittyvien koulutusten järjestämiseen. Välitäthän tietoa tästä teemapäivästä opistossasi myös henkilölle, joka vastaa mahdollisesta hankkeestanne tai aiheeseen liittyvistä koulutuksista.

Teemapäivä perus- ja digitaitojen opetuksesta kansalaisopistoissa järjestetään Helsingissä torstaina 13. joulukuuta. Päivän aikana tutustumme useampaan rahoitusta saaneeseen hankkeeseen (mm. Vantaan aikuisopisto, Soisalo-opisto, Lapin opistojen yhteishanke) sekä siihen, miten KoL tukee kansalaisopistoja digi- ja perustaitokoulutusten järjestämisessä. Kuulemme Heinolan kansalaisopistosta käytännön esimerkkejä ja kokemuksia etsivän ja hakeutuvan työn soveltamisesta kansalaisopistoissa sekä Auralan kansalaisopiston kokemuksia perustaitojen opettamisesta. Lisäksi saamme katsauksen valtion Digituki-verkoston ja pilottien toiminnasta ja yhteistyökumppanimme Vanhustyön keskusliitto (SeniorSurf) sekä Aspa-säätiön Digi haltuun! -hanke kertovat yhteistyömahdollisuuksista paikallisella tasolla.

Ohjelma ja osallistuminen:

Kansalaisopistoille suunnattu tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tiloissa (Ratapihantie 13, luokka 3012) aivan Pasilan rautatieaseman läheisyydessä Helsingissä.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille. Päivän ohjelmasta tehdään tallenne KoL:n jäsenopistojen käyttöön.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 10.12.

Tulevat teemapäivät:

Seuraavat teemapäivät aiheen tiimoilta järjestetään perjantaina 15.2. sekä perjantaina 29.3.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna (viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276)

Ahjolan kansalaisopiston luku- ja kirjoitustaidon kurssin kädentaitojen tunnilla.

On taas se aika vuodesta, kun opistoissa on työstetty ahkerasti talousarvioita ja toimintasuunnitelmia, tuttavallisemmin tosuja. Tällä kohtaa on luontevaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan miten kuluvan vuoden suunnitelmat ovat toteutuneet. Vai vaihdetaanko tosuun vanhalle pohjalle vain uusi vuosiluku?

Mitä siis on saatu aikaiseksi? Jo pelkästään perustoimintamme, reilun 31 00 h ja 1 250 kurssin toteutus on iso urakka pienellä henkilöstöllä. Uudet kurssit ja uusien opettajien perehdytys, välinehankinnat, markkinointi, konsertit, esitykset, näyttelyt, retriitit ja erilaiset yhteistyökuviot kun ovat ”ihan vaan” osa perustoimintaa.

Suunnitelmassa lauseet voivat myös näyttää hämäävän kevyiltä: ”Myös kankaankudonnan palauttamista Ahjolan kurssiohjelmaan PMK-talolle suunnitellaan.” Suunnittelun lisäksi vaadittiin melkoinen työtuntimäärä tilojen remontoinnin, järjestelyiden, kangaspuiden siirron ja kokoamisen kanssa ennen syyslukukauden alkua.

Osa kansalaisopistokentän muutoksista on tullut varsin nopealla tahdilla. Edellistä toimintasuunnitelmaa reilu vuosi sitten tehdessämme uuden maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus oli vielä täysin auki.

”Vuonna 2018 kartoitetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin toimijoiden kanssa tarvetta järjestää maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutusta eri opetusaloja yhdistellen. Mikäli tarvetta on, pyritään luku- ja kirjoitustaidon koulutusta käynnistämään syksyllä 2018.”

Luku- ja kirjoitustaidon koulutus käynnistyi meillä syksyllä 20 viikkotunnin kurssina. Ja oliko helppoa? No ei. Palavereita, yhteissuunnittelua ja työnjaon hiomista muiden kaupungin toimijoiden kanssa, opettajarekrytointia, ops:n tekemistä, tiedottamista, koulutusportin käyttöönottoa, perehdyttämistä, materiaalin valmistusta, haastatteluita, tilasäätöjä, jääkaapin hankintaa… Valtavasta työmäärästä huolimatta voimme nyt tyytyväisenä ja ylpeänäkin todeta, että kyllä tämä hyvin käynnistyi. Kokemus ja valmistelutyö varmasti näkyy jo seuraavaa kurssia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Mitä sitten jäi tekemättä? Infotaulu jäi hankkimatta. Opiskelijaharjoittelijalle suunniteltu kehittämistehtävä lykkääntyi. Vuosikellon työstäminen on edelleen vaiheessa. Eikä viivästykset aina ole edes omissa käsissä, vaan kyse saattaa olla esimerkiksi uuden sovellusohjelman toimittajan kiireistä.

Saako silti olla tyytyväinen oman opistonsa suoriutumiseen? Ehdottomasti saa! Laadukas perustoiminta, tyytyväiset opiskelijat, innostuneet opettajat, paikkansa löytäneet Luki-kurssilaiset ja täydet kudontaryhmät kertovat, että oikealla tiellä ollaan. Ehkäpä siihen seuraavaan tosuun kannattaa joidenkin asioiden kohdalla laittaa suosiolla kahden vuoden toteutusaika.

Hyvää syksyn jatkoa!

Pilvi Mansikkamäki
Ahjolan kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kokoonnumme Helsinkiin vuoden viimeiseen rehtoripäivään perjantaina 30. marraskuuta.

Rehtoripäivässä kuulemme ajankohtaiskatsauksen opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalta ja tapaamme kansalaisopistoasioista ministeriössä nykyään vastaavan suunnittelija Petra Heikkisen.

Espoon kaupungin sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä esittelee UNESCOn Oppivien kaupunkien verkostoa ja Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen puhuu ikäihmisten kohtaamisesta, osallisuudesta ja mielen hyvinvoinnista.

Iltapäivällä saamme vieraaksemme kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Kimmo Kivelän (sin.). Lisäksi kuulemme rehtori Petri Vahteran näkökulmasta tietosuoja-asetuksen toteuttamisesta Vantaan aikuisopistossa, paneudumme ensi vuonna koittavaan kansalaisopistojen 120- ja KoL:n 100-vuotisjuhlavuoteen sekä kuulemme pian avattavasta Kansalaisopistofoorumista, joka on kohtaamis- ja tiedonjakoalusta kaikille kansalaisopistojen työntekijöille. Päivän päättää liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio katsauksellaan kuluneeseen vuoteen.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin. Rehtoripäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 1004, 1. krs.).

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 26.11.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Vuoden 2015 akuutissa turvapaikanhakijatilanteessa Helsingin työväenopisto halusi kehittää pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa toimintaansa. Halusimme kantaa kortemme kekoon tilanteessa, jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli tärkeää ja välttämätöntä. Lisäksi halusimme löytää uusia keinoja kaikkien maahanmuuttajien tavoittamiseksi sekä uudenlaisten kurssien ja kohtaamisten mahdollistamiseksi opistossamme.

Syksyllä 2016 käynnistyi kaksivuotinen ERASMUS+ KA2-hanke Network supporting refugees –Education, NGOs, Public Authorities. Mukana oli kahdeksan maata ja koordinointia hoiti Itävallasta Wienin kansalaisopisto. Hanke kytkeytyi Helsingin työväenopiston opetussuunnitelmaan, jonka painoaloissa nousevat esiin osallisuus, yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisy sekä maahanmuuttajien opetus. Lisäksi opiston kansainvälisyysstrategian 2016–2020 tavoitteena on rohkaista uusien toimintamallien löytämiseen ja kokeiluun opistossamme.

Hankkeen tavoitteena oli selkiinnyttää ja löytää uusia mahdollisuuksia vapaan sivistystyön ja järjestöjen rooleille maahanmuuttajien integroitumisen edistäjinä. Tarkoituksena oli tutustua eri maiden tapoihin aktivoida maahanmuuttajia. Lisäksi hankkeessa selvitettiin jokaisen maan turvapaikanhakumenettelyä ja maahanmuuton tilannetta hankkeen toimintavuosina. Hyviä käytäntöjä tutkittiin ja niiden perusteita koottiin yhteen maahanmuuttajia haastattelemalla. Haastatteluista esiin nousseet ja jo olemassa olevat hyvät käytännöt esiteltiin muulle hankeryhmälle. Jokainen maa valitsi pilotoitavakseen toisen maan hyvän käytännön, ja raportoi sen kokeilusta ja käyttöönotosta.

Raportit ja koosteet löytyvät hankkeen verkkosivulta. Hanke nosti esiin tapoja, jotka ovat hyödynnettävissä vapaan sivistystyön ja järjestöjen toiminnassa sekä verkostoyhteistyönä. Sovellettuina ne sopivat mihin vain.

Opistomme hanke herätti mahdollisuuksiin, jotka meillä jo ovat, mutta joita ei ehkä osattu vielä hyödyntää. Hyvistä käytännöistä löytyy mahdollisuuksia, esimerkkejä ja ideoita moneen mm. projekteja, tapahtumia, kursseja, opetusmetodeita ja vapaaehtoistyötä. Ideoita siihen, miten voidaan lisätä kulttuurienvälistä kohtaamista ja tietoutta, jakaa elämäntarinoita, tutustuttaa opiskelijoita toisiinsa, oppia toisiltamme, kuulla ja välittää erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä, tuoda persoonoita ja heidän taitojaan esille, antaa ääni ja alusta ilmaisulle ja jakaa ja tutkia kulttuurisia ilmiöitä kursseilla. Näitä toteuttamalla opistollamme on hyvät lähtökohdat suvaitsevaisuuden, ymmärryksen sekä kulttuuritietouden ja osallisuuden lisäämiseen!

Teksti: Koulutussuunnittelija Annika Vesanto, Helsingin työväenopisto
Kuva: Helsingin työväenopisto

Mitä hyötyä ja iloa on verkkopedagogiikan osaamisesta? Mitä pitää tietää suunnitellessaan verkko-opetusta? Mitä käytännön seikkoja on hyvä ottaa huomioon, kun puolet opiskelijoista on läsnä ja puolet etäyhteyden päässä?

Kansalaisopistojen liitto järjestää aiheeseen liittyen puolen päivän mittaisen webinaarin maanantaina 12.11. klo 13–16. Webinaarissa syvennytään Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Katri Aaltosen johdolla verkko-opetuksen pedagogiikkaan ja verkko-opetuksen järjestämisen käytännöllisiin näkökulmiin.

Ilmoittauduthan webinaariin viimeistään perjantaina 9.11. täällä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Webinaari on maksuton ja avoin KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle.

Lisätiedot:

suunnittelija Laura Ryymin (laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)

Onko opistossasi käytössä Peda.net, mutta tarvitsisit käyttökoulutusta ja/tai vinkkejä alustan käyttöön? Tai oletteko pohtimassa Peda.netin mahdollista käyttöönottoa tulevaisuudessa?

Kansalaisopistojen liitto järjestää marraskuussa kaksi samansisältöistä Peda.net-koulutusta Tampereella keskiviikkona 21.11. ja Helsingissä torstaina 29.11. Molemmissa koulutuspäivissä Peda.netin käyttöön kouluttaa opettajana työskentelevä, pitkäaikainen Peda.net-kouluttaja Anna Talvitie. Kolmituntisen koulutuksen päätteeksi kuulemme noin puolen tunnin puheenvuoron kokeneelta Peda.net-opistokäyttäjältä kansalaisopistokentältä.

Peda.net on oppijalähtöinen verkko-oppimisympäristö ja pedagogisesti suunniteltu palvelu, joka tarjoaa kouluille, yhteisöille ja organisaatioille mahdollisuuden yhteisölliseen tekemiseen ja sisältöjen jakamiseen. Kansalaisopisto voi käyttää Peda.netiä esimerkiksi intranettinä, luoda sinne julkiset kotisivut tai käyttää sivustoa kurssien opetusalustana.

Ohjelma ja osallistuminen

Kummankin tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

Koulutukset ovat maksuttomia ja avoimia KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle. Kummassakin koulutuksessa on tilaa 30 ensimmäiselle osallistujalle ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistuminen etäyhteyden kautta ei ole mahdollista tilaisuuksien luonteen vuoksi.

Huom! Koulutuksiin tulee tuoda mukanaan oma kannettava tietokone. Paikan päältä ei ole mahdollista saada lainakonetta.

Ilmoittautuminen

Molempiin koulutuksiin ilmoittaudutaan saman nettilomakkeen kautta seuraavasti: Tampereen koulutukseen viimeistään keskiviikkona 14.11. ja Helsingin koulutukseen viimeistään torstaina 22.11.

Lisätiedot

Suunnittelija Laura Ryymin (laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)

Sirkka Hintsanen kädentaitojen kurssilla Järvi-Saimaan kansalaisopistossa.

Järvi-Saimaan kansalaisopistossa on vuosina 2017–2018 meneillään laatu- ja kehittämishanke, jonka työnimenä on Seniori rulettaa. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on henkilöstön senioripedagogiikan kehittäminen. Hankkeen tiimoilta olemme kuulleet miten osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin ja taiteeseen voi edistää hyvinvointia, koettua terveyttä ja toimintakykyä. Olemme pohtineet muun muassa miten ikäihmiset määrittelevät itseään, elämäänsä ja oppimistaan sekä millaisia ovat ikäihmisten oppimisen tarpeet. Olemme saaneet tietoa myös ikäihmisten kognitiivisista, psyykkisistä ja sosiaalisista muutoksista ja siitä, miten ne ovat yhteydessä oppimiseen.

Hankkeen alussa henkilöstöllemme tehtiin senioripedagogiikkaan liittyvä alkukysely, jonka avulla kerättiin kokemuksia ja esimerkkejä yli 65-vuotiaiden opetuksesta. Kyselyn mukaan aina ei ole tärkeää ”liike”, vaan joskus on tärkeää olla vain läsnä. Kursseilla toiminnan eriyttäminen on hyvin keskeistä, mikä näkyy mielekkäiden työ- ja harjoitustapojen käytössä. Selkokieleen, asioiden kertaamiseen, selkeään ohjeistukseen ja turvallisuusnäkökulmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Kyselyn mukaan varsinkin kädentaitojen kursseilla oikeiden ergonomisten asentojen oppiminen on hyvin tärkeää. Aikaisempien kielteisten kokemusten, käsitysten ja traumojen poisoppimista vahvistetaan työskentelyn lomassa. Monissa vastauksissa korostettiin huumorin merkitystä oppimisessa ja myönteisen tunnelman luomisessa. Eräs opettaja totesi, että ikäihmisiä tulee kehua joka välissä. Hänen mukaansa varsinkin ikäihmisiä kehuminen ilahduttaa, sillä monet eivät ole välttämättä tottuneet saamaan kehuja. Kyselyssä myös ilmeni, että fyysisten ja psyykkisten tekijöiden ohella yksi ikäihmisten harrastuksen aloittamista ja opiskelua rajoittava tekijä voi olla myös puolison kielto, ettei saa osallistua kursseille.

Yhtenä hankkeen kouluttajana on ollut Jyväskylän yliopistosta KT Anita Malinen, joka puhuu mielellään seniori-ikäisistä ”kolmannessa iässä” eli työvuosien ja varsinaisen vanhuuden välissä olevina henkilöinä. Hän korostaakin, että meidän tulee ymmärtää uudenlainen vanheneminen, koska vanheneminen on yksilöllistä ja suhteellista. Menneisyyden kokemukset ja eletty elämä antaa oppimiselle rajat ja omat yksilölliset sävyt. Ei sovi unohtaa myöskään ikäihmisten suurta hiljaisen tiedon määrää. Anita Malisen mukaan voisimme puhua myös muistoille rakentuvasta oppimisesta.

Ikääntyvän oppimisrytmin ja opettajan kurssisuunnitelman tulisi mahdollisimman hyvin ”stemmata” yhteen. Kun yhdessä lähdetään rakentamaan kurssin sisältöä, lisätään myös opiskelijan motivaatiota. Sovi ei unohtaa myöskään ikääntyvän opiskelijan pystyvyyden kokemuksen tukemista: tuetaan tunnetta osaamisesta ja kyvykkyydestä. Vertaisoppimisen avulla saadaan vaihtelevuutta kurssien oppimistilainteisiin.

Järvi-Saimaan kansalaisopiston asiakaspalautteissa on tullut myös selkeästi esille vapaan sivistystyön merkitys ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Virikkeiden ja mukavan yhdessä olon lisäksi kurssit toimivat uuden oppimisen mahdollistajina. Kurssit antavat aineksia hyvinvoinnin kehittämiseen iän karttuessa muun muassa ylläpitämällä muistia ja sosiaalisia taitoja.

Näin ikäihmisenä pidän erittäin tärkeänä, että järjestetään harrastusmahdollisuuksia. Harrastaa voi tietenkin yksinkin, mutta ryhmässä on jopa kannustava vaikutus.

Erittäin tärkeä henkireikä erityisesti vähän liikkuvalle, liikuntarajoitteisille eläkeläisille.

Eläkeläiselle uuden oppimisen paikka. Kurssilla käyminen virkistää sekä aivoja että mieltä.

Yhtä oikeaa kaikille ikäihmisille soveltuvaa koulutus- ja kurssimallia ei ole olemassa. Lähtökohtaisesti kysymys on kunkin ikääntyvän henkilön erityispiirteiden huomioon ottamisesta ja niiden ymmärtämisestä oppimisen pohjana. Merkityksellistä ”kolmannen iän” oppimisessa on mistä suunnasta näemme ikääntymisen. Näemmekö me sen aktiivisena ja eteenpäin katsovana vai passiivisena ja taaksepäin katsovana?

Anne Partanen
Järvi–Saimaan kansalaisopiston rehtori, KT
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!