ka2

Tervehdys Siilinjärveltä, Pohjois-Savosta. Alueemme opistoja koronarajoitteet ovat kurittaneet monia muita alueita vähemmän. On kuitenkin jotain, mihin rajoitukset osuvat kaikilla yhtä kipeästi, nimittäin kansainväliset hankkeet. Vuosi on kulunut siitä, kun viimeksi olemme voineet fyysisesti liikkua maasta toiseen ongelmitta. Erasmus + -liikkuvuushanke on tällä hetkellä täysin pysähdyksissä. Mutta toista, Erasmus+ KA2-hanketta, on yritetty viedä silti sinnikkäästi eteenpäin.

Loppuvuodesta 2019 opistomme kv-vastaava Mari Puttonen sai yhteydenoton aiemmasta yhteistyöstämme tutusta Saksan Baden-Württembergin osavaltion kansalaisopistojen aluetoimistosta uudesta hankkeesta. Hankkeen isäntänä toimisi Aalenin kansalaisopisto ja kumppaneita tulisi Suomen lisäksi Irlannista ja Turkista. Kyseessä olisi strategisen kehittämisen KA2-hanke X-Enits (= X-European. Negotiating Identities in the Third Space). Hankkeen teemana olisi Kolmas tila -käsite ja sen ilmenemisen tutkiminen erilaisissa paikallisissa projekteissa.

Opistomme hankevastaava vastasi kutsuun myöntävästi. Hankehakemus lähti Saksassa eteenpäin ja koronasta huolimatta sille myönnettiin rahoitus.

Kolmas tila tarkoittaa kulttuurista tilaa, joka muodostuu erilaisista kulttuureista tai muista eri lähtökohdista tulevien ihmisten kohdatessa ja kommunikoidessa. Tai se voi syntyä esim. taiteen ja ihmisten vuoropuhelusta. Saksassa Aalenin kansalaisopistossa, Irlannissa teatteriryhmässä ja Suomessa Siilinjärven kansalaisopiston taideryhmässä on tarkoitus tehdä erilaiset projektit, joihin tuo kolmas tila luodaan siihen osallistuville henkilöille. Turkin Cukurovan yliopistosta mukana olevat tutkija-asiantuntijat ohjaavat meitä projektiemme toteutuksessa ja toimivat havaintojen tekijöinä. He käyttävät aineistoa myös tutkimustyöhönsä ja käsitteen mallintamisessa.

Koska projektin osallistujat eivät ole päässeet tapaamaan toisiaan vielä fyysisesti, olemme tavanneet toisiamme jo useamman kerran verkossa. Niissä olemme opetelleet tuntemaan toisiamme ja perehtyneet hankkeen tarkempiin tavoitteisiin. Vuoropuhelu on ollut erittäin vilkasta ja rakentavaa.

Viimeisin tapaamisemme käsitti koko päivän kestävän verkkokoulutuksen, jossa perehdyimme kolmas tila -käsitteeseen. Tapaaminen piti alun perin järjestää Saksassa. Pitkän koulutuksen järjestäminen verkossa on aika mielenkiintoista porukalle, jotka kaikki tulevat eri aikavyöhykkeiltä. Tosin englanninkielinen pitkä koulutus oli myös raskasta, kun pakko oli skarpata koko ajan. Mutta hyvin se silti onnistui ja saimme pidettyä myös videokuvat päällä, mikä luo mukavasti läheisyyden tunnetta.

Teoreettisen käsitteen avaaminen oli erittäin tärkeää ja innostavaa. Teorian lisäksi keskustelimme hyvin konkreettisistakin asioista. Muun muassa siitä, miten tärkeää olisi ihmisten kotoutumisessa ja kotiutumisessa, että jokaiselta paikkakunnalta löytyisi kansalaisille kolmansia tiloja, olohuoneita, joissa erilaiset ja eri kulttuureista tulevat ihmiset voisivat vapaa-aikana kohdata toisiaan ja luoda sitä kautta uutta yhteistä kulttuuria ja rauhaisaa rinnakkaiseloa. Kolmannen tilan luomisen tavoitteena on ennakkoluulojen ja pelkojen murtaminen avointen kohtaamisten ja keskustelujen kautta. Voisivatko kulttuurilaitokset ja kansalaisopistot luoda noita kolmansia tiloja? On mielenkiintoista nostaa hankkeessa esiin myös meidän hanketoimijoiden omiin kulttuureihin liittyviä kliseitä ja ennakkoluuloja. Niitäkin tässä hankkeessa halutaan samalla ravistella. Hankkeen päätavoite on kuitenkin mallintaa kolmatta tilaa.

Vaikka valmistelut olemme voineet tähän mennessä tehdä sähköpostitse ja etäpalaverein, odotamme mahdollisuutta päästä katsomaan kunkin hankekumppanin projektien toteutusta. Miten voimme toteuttaa havainnoinnin ja muut annetut tehtävät, jos emme pääse vierailemaan toistemme luona? Ehkä mielikuvitus ja tekniikka suovat siihen mahdollisuuden, jos ei sitten projektien siirtäminen eteenpäin onnistu.  Emme aio luovuttaa, vaan mieluummin etsiä uusia tapoja toteuttaa päämäärämme.

Se on viestini samalla meille kaikille: kun keinot loppuvat, otetaan konstit käyttöön! Niinhän me olemme luovineet tähänkin asti.

Anita Heino
KoL:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja
Siilinjärven kansalaisopiston rehtori

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Vuoden 2015 akuutissa turvapaikanhakijatilanteessa Helsingin työväenopisto halusi kehittää pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa toimintaansa. Halusimme kantaa kortemme kekoon tilanteessa, jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli tärkeää ja välttämätöntä. Lisäksi halusimme löytää uusia keinoja kaikkien maahanmuuttajien tavoittamiseksi sekä uudenlaisten kurssien ja kohtaamisten mahdollistamiseksi opistossamme.

Syksyllä 2016 käynnistyi kaksivuotinen ERASMUS+ KA2-hanke Network supporting refugees –Education, NGOs, Public Authorities. Mukana oli kahdeksan maata ja koordinointia hoiti Itävallasta Wienin kansalaisopisto. Hanke kytkeytyi Helsingin työväenopiston opetussuunnitelmaan, jonka painoaloissa nousevat esiin osallisuus, yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisy sekä maahanmuuttajien opetus. Lisäksi opiston kansainvälisyysstrategian 2016–2020 tavoitteena on rohkaista uusien toimintamallien löytämiseen ja kokeiluun opistossamme.

Hankkeen tavoitteena oli selkiinnyttää ja löytää uusia mahdollisuuksia vapaan sivistystyön ja järjestöjen rooleille maahanmuuttajien integroitumisen edistäjinä. Tarkoituksena oli tutustua eri maiden tapoihin aktivoida maahanmuuttajia. Lisäksi hankkeessa selvitettiin jokaisen maan turvapaikanhakumenettelyä ja maahanmuuton tilannetta hankkeen toimintavuosina. Hyviä käytäntöjä tutkittiin ja niiden perusteita koottiin yhteen maahanmuuttajia haastattelemalla. Haastatteluista esiin nousseet ja jo olemassa olevat hyvät käytännöt esiteltiin muulle hankeryhmälle. Jokainen maa valitsi pilotoitavakseen toisen maan hyvän käytännön, ja raportoi sen kokeilusta ja käyttöönotosta.

Raportit ja koosteet löytyvät hankkeen verkkosivulta. Hanke nosti esiin tapoja, jotka ovat hyödynnettävissä vapaan sivistystyön ja järjestöjen toiminnassa sekä verkostoyhteistyönä. Sovellettuina ne sopivat mihin vain.

Opistomme hanke herätti mahdollisuuksiin, jotka meillä jo ovat, mutta joita ei ehkä osattu vielä hyödyntää. Hyvistä käytännöistä löytyy mahdollisuuksia, esimerkkejä ja ideoita moneen mm. projekteja, tapahtumia, kursseja, opetusmetodeita ja vapaaehtoistyötä. Ideoita siihen, miten voidaan lisätä kulttuurienvälistä kohtaamista ja tietoutta, jakaa elämäntarinoita, tutustuttaa opiskelijoita toisiinsa, oppia toisiltamme, kuulla ja välittää erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä, tuoda persoonoita ja heidän taitojaan esille, antaa ääni ja alusta ilmaisulle ja jakaa ja tutkia kulttuurisia ilmiöitä kursseilla. Näitä toteuttamalla opistollamme on hyvät lähtökohdat suvaitsevaisuuden, ymmärryksen sekä kulttuuritietouden ja osallisuuden lisäämiseen!

Teksti: Koulutussuunnittelija Annika Vesanto, Helsingin työväenopisto
Kuva: Helsingin työväenopisto