Lehdistötiedote 16.1.2012

Minne menet, kansalaisopisto?

Kansalais- ja työväenopistot ansaitsevat peruspalvelustatuksen mukanaan tuoman lisärahoituksen tuottaessaan kansalaisille ja kuntalaisille laadukkaita koulutuspalveluja. Tällä hetkellä ne eivät sitä saa – toisin kuin esimerkiksi kirjastot.

Suomessa – koulutuksen luvatussa ihmemaassa – koulutusorganisaatiot ja oppilaitostyypit on pantu kilpailemaan keskenään koulutustehtävistä ja asiakkaista. Tämän seurauksena kansalais- ja työväenopistot ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet sekä tehtäviltään että organisaatioiltaan yhä monimuotoisemmiksi.

Asiakkaat kiittävät laadukkaasta opetuksesta samaan aikaan kun kymmenet tuhannet ihmiset joutuvat muun muassa etelän isoissa kaupungeissa jäämään kurssien ulkopuolelle. Opistotoiminnalle on ollut ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan vahvaa kysyntää.

Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin vastaavia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opintojen sisältöä ei säädetä laissa, minkä vuoksi oppilaitosten ylläpitäjät vastaavat itsenäisesti opetuksen suunnittelusta ja toiminnan kehittämisestä. Opistoverkosto kattaa edelleen koko maan: jokaisessa kunnassa järjestetään opetusta, joka on usein hajautettu eri puolilla kuntaa sijaitseviin toimipisteisiin. Opiskelijamäärät ovat tasaisessa nousussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö uusii kuluvan vuoden aikana opistojen ylläpitämisluvat ja tarkastelee samalla erityisesti opistojen koulutustehtäviä. Sekä kuntasektorilla että vapaassa sivistystyössä on myös vireillä suunnitelmia, jotka toteutuessaan vaikuttavat kansalaisopistotoimintaan. Perinteiseen Tammiseminaariin Kittilän Leville 19.-20.1.2012 kokoontuva kansalais- ja työväenopistoväki joutuu miettimään, kuuluuko opistotoiminta kunnalliseen opetustoimeen vai vapaaseen sivistystyöhön ja onko se koulutusta vai kulttuuria. Päättäjien ja rahoittajien on liian helppoa ohittaa välitilassa tai marginaalissa olevat, joten opistolaisten on syytä määritellä kanta yhtenäiseen identiteettikäsitykseen.

Muutoksiin on varauduttu laatu- ja kehittämistyöllä, joka on olennainen osa kansalaisopistojen toimintakulttuuria. Osalla opistoista tämä on juurtunut käytännöksi jo kauan sitten, osa ottaa vielä alkuvaiheen askeleita. Tärkeää on, että laatutyö kattaa opistojen kaikki toiminnot, takaa opistojen toiminnan jatkuvan arvioimisen ja kehittämisen sekä tukee toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tavoitteellisuutta.

Tulevaisuus tehdään yhdessä.
Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@ktol.fi
Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

KANNANOTTO

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Johtaja Eeva-Riitta Pirhonen
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry esittää hallituksen 20.12.2011 kokouksen kannanottona, että
Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa KEHOn tilasto- ja tietopohjatyöryhmän esitysten valmistelua yhteisesti sovittujen ja loppuraportissa esitettyjen tavoitteiden osalta. KoLin mielestä tärkein tavoite on koko vapaata sivistystyötä koskettavan, yhteisen laatuasiakirjan ja siihen liittyvän hankkeen eteenpäin vieminen.

Helsingissä 21.12.2011

Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja
Kansalaisopistojen liitto KoL

PDF-versio

21.12.2011
Erasmus for All (KOM 787) lopullinen
Opetus- ja kulttuuriministeriö
johanna.hulkko@minedu.fi ja seija.astala@minedu.fi

KoLin mielestä komission uudelle ohjelmakaudelle tekemä ehdotus Erasmus for All on periaatteellisella tasolla tervetullut. Olemme komission kanssa samaa mieltä koulutuksen haasteista. Mielestämme ohjelman tuki EU:n ulkopuolelle olevien maiden osallistumiselle on oikea. Koulutus on avaintekijä hyvinvoinnin edistämiseen, taloudellisen kriisin aiheuttamien ongelmien voittamiseen sekä vastaamaan EU 2020 -strategian asettamiin tavoitteisiin.

Vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen näkökulmasta katsottuna on kuitenkin valitettavaa, että Erasmus for all vaikuttaa pääsääntöisesti olevan tarkoitettu korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuuden tukemiseen.

KoLin mielestä nykyistä ehdotusta tulee täydentää, jotta se paremmin tukisi jo hyväksyttyjä EU2020 -strategiaa sekä Koulutus 2020 (Education and training 2020) -viitekehystä. On tärkeää varmistaa, että Erasmus for All – ohjelma pystyy osaltaan edistämään edellä mainittujen konkreettista toteuttamista, tukemaan elinikäistä oppimista sekä edistämään koulutuksellista tasa-arvoa.
Euroopassa elää miljoonia aikuisia vailla tarvittavaa koulutuksellista osaamista tai hyvin vähäisen koulutuksen varassa. Olemme huolestuneita trendeistä, jotka lisäävät unionin sisäisiä koulutuksellisia eroja. Euroopan Unionin jäsenmaissa on tärkeätä vastata myös ikääntyvän väestön koulutus- ja oppimistarpeisiin. Elinikäisen oppimisen ohjelma on pystynyt vähentämään näitä eroja.

Komissio on hyväksynyt tavoitteet, joiden mukaan aikuisväestön osallistuminen aikuiskoulutukseen pyritään nostamaan 15 prosenttiin 2020 menneessä. Samalla pyritään vähentämään koulutuksen keskeyttämistä kaikilla tasoilla. Tätä varten tarvitaan hyvin toimivia aikuiskoulutusjärjestelmiä, hyvin koulutettua henkilökuntaa, monipuolista aikuiskoulutustarjontaa sekä osallisuutta eri tavoin tukevia menetelmiä.

Nykyisessä eurooppalaisessa kriisissä ei ole kyse pelkästään taloudellisista ongelmista. Kyse on mitä suurimmassa määrin myös aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja koulutuksellisen tasa-arvon kyseenalaistamisesta. Näihin haasteisiin vastataan parhaiten luomalla vahva koulutusohjelma aikuisille.

KoL vastustaa juuri alkaneiden aikuisten oppijoiden liikkuvuusohjelmien poistamista. Sekä Grundtvig-workshopit että senioreiden vapaaehtoistyö ovat tarjonneet monelle kansalais- ja työväenopistojen edustajille keinon osallistua kansainväliseen toimintaan. Nykyisessä ehdotuksessa suurin osa rahasta menee korkeakoulussa opiskeleville – ja jopa niistä valmistuneille -, mikä on omiaan lisäämään koulutuksellista epätasa-arvoa ja polarisaatiota. Pidämme epätasa-arvoisena ja syrjivänä sitä, että nuorten liikkuvuutta ja vapaaehtoistyötä vahvistetaan voimakkaasti, kun taas yli 30 vuotta täyttäneille ei suoda näitä samoja mahdollisuuksia. Kannatamme komission tahtoa tehostaa toimintaansa. Tehokkaampi hallinto vapauttaa resursseja, jotka voidaan siirtää hankeavustuksiin ruohonjuuritason toimijoiden käytettäviksi. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että tehokkuuden nimessä isot kokonaisuudet syrjäyttävät osan väestöstä osallistumasta kansainväliseen toimintaan.

On tärkeätä varmistaa erillinen rahoitus vapaalle sivistystyölle. Aikuiskoulutus on keskeinen osa elinikäistä oppimista. Esitämme, että aikuiskoulutus pysyy ohjelmassa omana, itsenäisenä sektorina ja sille rakennetaan toimivat yhteydet ammatilliseen koulutukseen. Kyse ei ole pelkästään ohjelman hallinnoinnista, vaan selkeästä signaalista jäsenvaltioille ja vapaan sivistystyön yhteisöille. Suomessa yli miljoona ihmistä osallistuu vuosittain vapaaehtoisesti vapaan sivistystyön toimintaan.

Pidämme isona puutteena, että aikuisille suunnatun liikkuvuusohjelman rahoitus on huono. Ohjelman ehdotettu kokonaisbudjettikorotus on tervetullut, mutta se tarkoittaa todellisuudessa samalla myös vähemmän rahaa vapaalle sivistystyölle. Ehdotamme tästä syystä aikuiskoulutuksen liikkuvuusrajan nostamista kahdesta prosentista vähintään seitsemään prosenttiin.
Aikuiskoulutuksella ja kansalaiskasvatuksella on keskeinen asema demokraattisten prosessien kehittämisessä useissa EU:n jäsenmaissa. Tästä johtuen on syytä edelleenkin edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiakasvatusta ja kansalaisten osallisuutta. Vapaa sivistystyö vahvistaa eri toimintamuotojensa avulla kansalaisyhteiskunnan toteutumista ja aktivoi kansalaisjärjestöjä. Vapaalla sivistystyöllä on paljon annettavaa myös kansalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työllistymistä parantavien edellytysten saralla.

Tuleva ohjelma voi parhaimmillaan liennyttää kriisiytynyttä yhteiskunnallista kehitystä. Suomen esimerkki näyttää, miten paljon hyvää toimivalla koulutusjärjestelmällä voidaan yhteiskunnassa saada aikaan.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

PDF-versio

Kansalaisopistojen liitto KoL/Medborgarinstitutens förbund MiF:n sekä Förbundet för arbetar- och medborgarinstitut i Svenskfinland FAMI rf:n lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle koskien hallituksen esitystä 59/2011 valtion talousarvioksi vuodelle 2012

Kansalais- ja työväenopistojen toiminta koskee vuosittain yli 600 000 kansalaista, joten toimialallamme on erittäin hyvä käsitys siitä, mitä mieltä kansalaiset ovat omaehtoisesta opiskelusta ja millaisia toiveita heillä on sitä kohtaan. Opistoilla on toimintaa yli 10 000 eri toimipisteessä, ja opetusta antamassa on kymmeniä tuhansia tuntiopettajia. Toiminta on kustannustehokasta, ja siihen osallistumisen kynnys on matala. Jokainen opisto tuottaa toiminta-alueellaan runsaasti yhteiskunnallista hyötyä, joten on järkevää panostaa siihen julkista rahoitusta (kts.Vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä osoitteessa http://www.vsy.fi/doc/Raportti_Vaikutukset.pdf).
Painotamme, että taloudellisesti vaikeina aikoina on tärkeää pitää perusrahoitus vakaana: säilyttää valtionosuudet ja rahoitettujen opetustuntien kokonaismäärä vähintään aikaisempien vuosien tasoisina.

Kansalaisopistotoiminta on erittäin tärkeää elävän ja vahvan kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi. Vapaan sivistystyön kautta voidaan edistää kansanterveyttä ja hyvinvointia. Tärkeä paikallisen tason toiminta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ei toteudu, jos opistojen opetustoimintaa supistetaan.

Kansalaisten tasa-arvo ei toteudu, jos perusrahoitusta pienennetään. Se johtaisi kurssimaksujen korottamisiin, jolloin yhä useammalla kansalaisella ei olisi varaa osallistua opistojen järjestämään opetukseen. Perusrahoituksen pienentäminen vähentäisi myös kurssitarjontaa, sillä opistoilla ei olisi tällöin varaa tarjota opetusta entisessä laajuudessa. Näin myös aikuisopiskelijoiden kokonaismäärä maassamme laskisi. Kurssien kysyntä ylittää jo nyt monilla paikkakunnilla moninkertaisesti niiden tarjonnan.

Kansalais- ja työväenopistojen toiminta tavoittaa jo monet niistä kohderyhmistä, joita hallitusohjelmassa erityisesti painotetaan: ikäihmiset, työttömät, maahanmuuttajat, vähän koulutetut sekä lapset ja nuoret. Maanlaajuisesti toimiva opistojen verkosto on tehokas tapa tavoittaa tavalliset kansalaiset. Kansalaisopistojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen on yhteiskunnalle suuri mahdollisuus esimerkiksi kansalaisten aktivoimisessa ja hyvien mallien levittämisessä. Näin voidaan parantaa eri ikä- ja yhteiskuntaryhmien vuorovaikutusta ja mahdollistaa näiden ryhmien luontevat kohtaamiset opistoissa.

Opistojen verkosto koostuu vakinaisesta henkilökunnasta, tuntiopettajista, opiskelijoista ja suuresta kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden määrästä. Kosketuspinta tavallisten kansalaisten arkeen eri puolilla maata on toisin sanoen merkittävä.

Opistoilla on kattava verkosto paikallisen kulttuurin ja liikunnan saralla. Tämä mahdollistaa sen, että kansalaisilla on elämäntilanteeseen katsomatta ja kohtuullisin kustannuksin mahdollisuus kokea kulttuuri-, musiikki- ja taide-elämyksiä sekä omaksua liikunnallista ja muuta terveyttä kokonaisvaltaisesti edistävää elämäntapaa.

Helsingissä 10.11.2011

Liisa Vornanen
puheenjohtaja, KoL

Jaana Nuottanen
toiminnanjohtaja, KoL

Gunborg Gayer
puheenjohtaja, FAMI

Ulrica Taylor
toiminnanjohtaja, FAMI

Valtiosihteeri Tapio Kosunen
Opetus- ja kulttuuriministeriö

YKSITYISTEN KANSALAISOPISTOJEN VALTIONOSUUDET KUNTALIITOSTILANTEISSA

Vapaata sivistystyötä koskevan asetuksen (6.11.1998/805) 5. §:n 2. momentin mukaan kansalaisopistojen valtionosuustuntien yksikköhinta määrätään 15 % muita kansalaisopistoja korkeammaksi niissä kansalaisopistoissa, joiden sijaintikunnan asukastiheys on yli 100 asukasta maaneliökilometriä kohden. Kuntaliitosten yleistyessä tämä säädös on johtanut tilanteisiin, joissa joidenkin kansalaisopistojen valtionosuus on vähentynyt kerralla satoja tuhansia euroja, kun sijaintikunnan asukastiheys on laskenut hiukankin alle 100:n. Näin silloinkin, kun kuntaliitoksilla ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta asianomaisten kansalaisopistojen toimintaan tai kustannusrakenteeseen.

Suomen kansalaisopistoista noin 85 % ylläpitävät kunnat, jotka saavat kuntaliitoksista aiheutuneista valtionosuusmenetyksistä automaattisesti täydet korvaukset ainakin viideltä seuraavalta vuodelta – myös kansalaisopistojensa osalta.

Samaan aikaan ei-kunnallisilla kansalaisopistoilla ei ole kuntaliitosten aiheuttamia ”valtionosuusromahduksia” vastaan muuta turvaa kuin opetushallituksen opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta myöntämät harkinnanvaraiset kompensointiavustukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin viime vuosina omaksunut linjan, jonka mukaan ei-kunnalliset opistot voivat saada näitä kompensointiavustuksia ainoastaan kolmelta kuntaliitosta seuraavalta vuodelta – ja silloinkin vain murto-osia täydestä korvauksesta.

Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kuntaliitoksista päättäneiden kuntien ylläpitämille yksiköille taataan liitoksista aiheutuvien menetysten 100 % kompensointi viideltä seuraavalta vuodelta, kun taas yksityiset kansalaisopistot, joiden ylläpitäjillä ei ole ollut osuutta liitospäätöksiin, joutuvat tyytymään murto-osiin kompensaatioista — mikä samalla tarkoittaa jyrkkiä leikkauksia niiden käyttötalouksissa, joita ei ole taattu kuntien budjettivaroista.

Kuluvana vuonna 2011 tässä tilanteessa on kolme kansalaisopistoa Suomessa — Otsolan kansalaisopisto (Pori, ent. Noormarkku, Luvia ja Nakkila), Oulun kansalaisopisto ja Vanajaveden Opisto (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala). Oheisesta laskelmasta ilmenee, että näiden kolmen opiston valtionosuus on kuluvana vuonna yhteensä 463 156 € pienempi kuin se olisi ollut ilman näiden opistojen tahdosta riippumattomia kuntaliitoksia.

Vuonna 2010 valtionosuusmenetysten kompensointiin tarkoitettuja ns. ylimääräisiä avustuksia jaettiin näille opistoille 320 000 €. Kuitenkin kuluvana vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriössä oli tehty päätös budjetin tilijaottelusta siten, että näihin ylimääräisiin avustuksiin varattiin kuluvalle vuodelle enää 200 000 € eli alle puolet mainituille kolmelle kansalaisopistolle kuntaliitoksista koituneista valtionosuusmenetyksistä.

Kansalaisopistojen liitto KoL ry katsoo, että kaikkia valtionosuutta saavien kansalaisopistojen ylläpitäjiä tulee kohdella tasavertaisesti vapaan sivistystyön lain ja asetuksen hengessä. Nykyinen käytäntö kuntaliitoksista aiheutuvien valtionosuusmenetysten kompensoinnissa on yksityisten kansalaisopistojen osalta ilmeisen epäoikeudenmukainen, ja se tulee korjata siten, että 1.1.2012 alkaen myös yksityisten kansalaisopistojen ylläpitäjille taataan täysimääräinen korvaus kuntaliitoksista aiheutuvista valtionosuuden menetyksistä kuntaliitoksia seuraavien viiden vuoden ajalta (koskien luonnollisesti myös ennen 1.1.2012 tapahtuneita kuntaliitoksia eli käytännössä kolmea edellä mainittua kansalaisopistoa). Kansalaisopistojen liitto katsoo, että tämä muutos ei edellytä uusien erillismäärärahojen osoittamista vapaan sivistystyön kokonaisuuteen, vaan ainoastaan jo suunniteltujen avustusmäärärahojen jakoperusteiden muuttamista ko. 200 000 – 300 000 euron osalta.

Kansalaisopistojen liitto KoL ry:n hallituksen puolesta:

Liisa Vornanen
puheenjohtaja

Jaana Nuottanen
toiminnanjohtaja

PDF-versio

Lehdistötiedote 16.8.2011
vapaa julkaistavaksi heti

Sivistys kukoistaa Suomessa: kansalaisopistojen syyskausi käynnistyy

Kuten tuoreessa hallitusohjelmassa todetaan, ”suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle. Jokaisen kunnioittaminen ja avoimuus erilaisuutta kohtaan ovat suomalaisia hyveitä”. Ilmoittautuminen matalan kynnyksen kansalaisopistojen kursseille on käynnistynyt tai käynnistyy kaikkialla Suomessa elo-syyskuussa. Kansalais- ja työväenopistojen kurssit ovat avoimia kaikille riippumatta iästä, aikaisemmasta koulutuksesta tai ammatista. Pääasiassa ne tarjoavat koulutusta aikuisväestölle, mutta esimerkiksi taiteen perusopetukseen osallistuvat myös lapset ja nuoret eri puolilla Suomea. ”Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään.”

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että ”osaamiseen ja luovuuteen perustuva suomalaisen työn kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää”, jota on syytä täydentää erilaisin aikuiskoulutuksen keinoin. ”Sivistys on oma päämääränsä.” Kansalaisopistoilla on pitkä historia ja vankka asema suomalaisessa vapaassa sivistystyössä. Kansalaisopistot pyrkivät vastaamaan myös yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin, kuten työttömyyteen ja väestön ikääntymiseen. Kansainvälistyminen ja maahanmuuton kasvu näkyvät myös kansalaisopistojen kurssitarjonnassa.

Kansalaisopistot elävät ajan hengessä. Opistojen syksyn kurssitarjonnasta nousevat esiin ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat, kuten sosiaalinen media, kierrätys, katsaus ajankohtaisiin EU-aiheisiin, sydänterveellinen ravinto ja luonnonkatastrofit. Tietotekniikan opiskelu ei ole enää pelkästään ATK-ajokortin suorittamista, vaan nyt tutustutaan Facebookiin ja Twitteriin sekä opitaan kirjoittamaan blogia. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi.” Kierrätys, ekologisuus ja luonto ovat keskeisiä monilla kursseilla: Ekologinen siivous, Roskat pois, niin kuin jo ois!, Risusta hakkeeksi – kierrätä kesämökillä, Romusta taidetta ja Linnut ja linnunlaulu tutuksi.

Hektisen elämänmenon vastapainoksi tarjotaan mielen hyvinvointiin tähtääviä kursseja, kuten Cooperation – ratkaisukeskeinen työyhteisö, Tietoinen läsnäolo ja onnellisuus, Hemmotteleva sauna, Pidä huolta muististasi ja Iloa voi harjoitella. Hallitusohjelmakin lupaa lisätä perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta. Lapset ja vanhemmat leipovat yhdessä tai osallistuvat seikkailukasvatukseen (melonta, seinäkiipeily).

Kansalaisopistot ovat tunnettuja erilaisista taideaineista, kädentaidoista, kielistä, liikunnasta ja ajankohtaisista yleisöluennoista. Kurssit ovat kehittyneet ja saaneet uusia muotoja ja opetusmenetelmiä – usein myös vastauksena esitettyihin asiakastoiveisiin.

Sukupolvien välinen tasa-arvo on myös Suomen hallituksen keskeinen päämäärä. Yleisöluennolla kysytään Mitä tekisimme vanhoilla? Vanhat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa käyttämätön voimavara isovanhempina, tutoreina, aloittelijoiden ohjaajana ja tapakasvatuksen siirtäjinä. Monissa kansalaisopistoissa on tarjolla elämäntarinakursseja tai kursseja kirjoista, jotka tekivät vaikutuksen. ”Hallitus lähtee siitä, että kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita.”

Musiikki yhdistyy kielen oppimiseen kurssilla Chanson, lied, bossanova – laulajan ranskaa, saksaa ja portugalia ja käsityöt tietotekniikkaan Käsityöblogi – kokemukset ja kuvat nettiin -kurssilla. Zumba siirtyy veteen Aquazumbaksi, jotta liikkeiden harjoittelu olisi myös ikääntyneille turvallista ja miellyttävää. Kahvakuulailukin elää nousukautta.

Kansalaisopistojen liitto KoL on kaikkien kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön tulevaisuuden vahva vaikuttaja. KoL toimii kansalaisopistojen ja niiden opiskelijayhdistysten edunvalvojana, auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna sekä edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden välillä. Hallitusohjelman mukaan kaikessa koulutuksessa ”on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluiden on oltava tasaarvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla”. Suomessa on 198 kansalaisopistoa, joiden toiminta kattaa koko maan. Kansalaisopistot edistävät nykypäivän yhteiskunnassa tarpeellista kulttuurista ja koulutuksellista tasa-arvoa tarjoamalla muun muassa mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja kansalaistaitojen kehittämiseen.
Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@ktol.fi
Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry

Lehdistötiedote 16.6.2011

Kansalaisopistojen liitolle uusi hallitus

Kansalaisopistojen liiton liittokokous pidettiin 16.6.2011 Lappeenrannassa. Liittokokous valitsi uuden hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Puheenjohtajana jatkaa Jokihelmen opiston (Haapavesi) rehtori Liisa Vornanen. Hallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Vantaan Aikuisopiston johtava rehtori Kaisa Väyrynen ja toiseksi Suomen Setlementtiliiton toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski. Hallituksen muiksi jäseniksi tulivat valituiksi:

Rehtori Alexander Bruk, Otsolan kansalaisopisto (Pori)
(Varajäsen varapj. Matti Mattelmäki, Otsolan kannatusyhdistys)
Rehtori Anita Heino, Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto
(Rehtori Päivi Majoinen, Pieksämäen Seutuopisto)
Rehtori Arto Juhela, Ahjolan kansalaisopisto (Tampere)
(Rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)
Rehtori Pertti Jääskä, Porvoon kansalaisopisto
(Rehtori Airi Pekkala-Mäkitalo, Mäntsälän kansalaisopisto)
Rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto (Evijärvi)
(Rehtori Terhi Sirén, Lapuan kansalaisopisto)
Koulutuspäällikkö Jyrki Sipilä, Helsingin aikuisopisto
(Opetuspäällikkö Annukka Wiikinkoski, Espoon kaupungin työväenopisto)
Koulutussuunnittelija Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto (Kittilä)
(Rehtori Pirkko Vuoti-Vainikka, Rovaniemen kansalaisopisto)
Rehtori Kirsti Turunen, Jämsän kansalaisopisto 1.8.2011 alkaen
(Rehtori Sini Louhivuori, Jyväskylän kansalaisopisto).

Suomessa on noin 200 kansalaisopistoa, joiden toiminta kattaa koko maan. Opiskelijoita on vuosittain noin 632 000 ja opetustunteja reilut kaksi miljoonaa. Kansalaisopistoilla on pitkä, yli satavuotinen historia ja vankka asema suomalaisessa vapaassa sivistystyössä. Kansalaisopistot pyrkivät koulutustarjonnallaan vastaamaan myös yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin kuten työttömyyteen, väestön ikääntymiseen ja maahanmuuttoon.

Kansalaisopistojen liitto pyrkii tiivistämään vapaan sivistystyön järjestöjen välistä yhteistyötä lähitulevaisuudessa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset. Kentän kattojärjestönä toimii Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY, jonka puheenjohtaja on Suomen Setlementtiliiton toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski.

Kansalaisopistojen liitto KoL toimii kansalaisopistojen ja niiden opiskelijayhdistysten edunvalvojana. KoL tukee ja edistää vapaata sivistystyötä, sivistyksellistä tasa-arvoa sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@ktol.fi
Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Lehdistötiedote 17.1.2011

Kansalaisopistot panostavat opetuksen laatuun

Useammalla kuin joka toisella kansalaisopistolla on tuoreen kyselyn mukaan käytössään laatujärjestelmä tai muu säännöllinen tapa kehittää toimintansa laatua. Kansalaisopistojen liitto (KoL) haluaa lisätä opistojen laatutyötä ja edistää vapaaseen sivistystyöhön sopivan arviointijärjestelmän kehittämistä ja leviämistä.

Kuntaliiton tutkimuksissa kansalaisopistot sijoittuvat vuodesta toiseen suosituimpien kuntapalvelujen joukkoon. ”Opistojen laatutyö on välttämätöntä, jotta kansalaisopistojen suuri suosio ja opiskelijamäärän kasvu säilyvät. Väestön koulutustason kasvun myötä kansalaisopistojen opiskelijat ovat entistä koulutetumpia ja vaativampia asiakkaita. Myös opistojen ylläpitäjien odotukset kansalaisopistoista osana kunnan peruspalvelujen verkkoa kovenevat”, Kansalaisopistojen liiton (KoL) toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen sanoo.

Yleisimmin opistojen käytössä laatujärjestelmistä ovat yrityksissä tavallinen EFQM (European Foundation for Quality Management) ja julkishallinnon käyttämä CAF (The Common Assesment Framework). Laatujärjestelmän avulla arvioidaan opiston toimintaa, tuloksia, vaikuttavuutta, opetushenkilöstön pätevyyttä, opetusmenetelmiä ja kursseja. Arviointi on pohjana opiston toiminnan, opetuksen ja asiakaspalvelun laadun parantamiselle. Laatujärjestelmän käyttö antaa vertailukelpoista tietoa myös rahoittajien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden käyttöön.

Asiakaskyselyt arkipäivää

Vapaan sivistystyön laki velvoittaa kansalaisopistoja toiminnan itsearviointiin. Sen menetelmistä opiskelijapalautteiden ja kurssiarvioiden keruu on opistoissa omaksuttu hyvin ja opettajien työtyytyväisyyttä arvioidaan yleisesti. Jotkin opistoista pyytävät palautetta kaikilta kursseilta, toiset esimerkiksi vuorovuosin aineryhmittäin. Tietoverkkojen käyttö palautteen keräämisessä on yleistynyt. Kyselyn mukaan opistot arvostavat toimintansa laadun mittareina eniten opiskelijapalautetta ja asiakastyytyväisyyttä.

”Kansalaisopistoissa on koettu, että yritysmaailmasta peräisin olevat laatujärjestelmät eivät helposti sovellu sivistystyöhön eikä niitä siksi ole laajasti omaksuttu. Kehitämme tarkoitukseen parhaillaan CAF-järjestelmää yhteistyössä viiden pilottiopiston kanssa ja osana opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamaa valtakunnallista opetushenkilöstön osaamisen kehittämisohjelmaa (Osaava-ohjelma), Jaana Nuottanen sanoo.

Tuntiopettajien osaaminen perustavaa

Opetushenkilöstön pätevyys on kansalaisopistojen laadun kehittämisen haasteita. Vakituinen henkilökunta on kyselyn mukaan lähes 80 prosentissa opistoista pätevää, mutta tuntiopettajien pätevyyden arviointi tuottaa vaikeuksia. Tavallinen huomio kyselyn vastauksissa on, että tuntiopettajalla on oman alansa pätevyys, mutta opettajan pedagogiset opinnot puuttuvat. Tuntiopettajan osaaminen on opistojen laadun kannalta perustavaa, sillä valtaosa kansalaisopistojen opetuksesta hoidetaan tuntiopettajavoimin. OKM:n rahoittama Osaava-ohjelma sekä erityinen laatu- ja kehittämisraha (LAKE) antavat opistoille mahdollisuuksia panostaa myös tuntiopettajiensa koulutukseen.

Kansalaisopistojen toiminnan ja opetuksen laatu on teemana Kansalaisopistojen liiton (KoL) Tammiseminaarissa, joka tänä vuonna pidetään Mikkelissä 20.–21. tammikuuta. Kokouksessa jaetaan viidettä ja viimeistä kertaa OKM:n myöntämä laatupalkinto. Suomessa on noin 200 kansalais- ja työväenopistoa ja niissä opiskelee vuosittain 630 000 aikuista.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@ktol.fi
Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Lehdistötiedote 10.1.2011

Kansalaisopistojen kevätkausi käynnistyy

Ilmoittautuminen kansalaisopistojen kursseille on meneillään. Kansalais- ja työväenopistojen kurssit ovat avoimia kaikille riippumatta iästä, koulutuksesta tai ammatista. Pääasiassa ne tarjoavat koulutusta aikuisväestölle. Suomessa on noin 200 kansalaisopistoa, joiden toiminta kattaa koko maan. Kansalais- ja työväenopistot ovat pääasiassa kunnan omistamia aikuisoppilaitoksia. Osa opistoista on yksityisiä. Kansalaisopistot edistävät kulttuurista ja koulutuksellista tasa-arvoa tarjoamalla mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja kansalaistaitojen kehittämiseen. Opinnot ovat yleissivistäviä, eivät tutkintotavoitteisia.

Kansalaisopistoilla on pitkä historia ja vankka asema suomalaisessa vapaassa sivistystyössä. Kansalaisopistot pyrkivät vastaamaan myös yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin, kuten työttömyyteen ja väestön ikääntymiseen. Kansainvälistyminen ja maahanmuuton kasvu näkyvät myös kansalaisopistojen kurssitarjonnassa.

Kansalaisopistot elävät ajan hengessä. Opistojen kurssitarjonnasta nousee esiin ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat, kuten sosiaalinen media ja kierrätys. Tietotekniikan opiskelu ei ole enää pelkästään ATK-ajokortin suorittamista, vaan nyt tutustutaan Facebookiin ja Twitteriin sekä opitaan kirjoittamaan blogia. Kierrätys ja ekologisuus ovat keskeisiä paitsi monilla kädentaitojen kursseilla myös esimerkiksi kursseilla Ekologinen siivous tai Risusta hakkeeksi – kierrätä kesämökillä. Hektisen elämänmenon vastapainoksi tarjotaan mielen hyvinvointiin tähtääviä kursseja, kuten Mielenterveyden ensiapu 1 tai Tietoinen läsnäolo ja onnellisuus.

Kansalaisopistot ovat tunnettuja erilaisista taideaineista, kädentaidoista ja kielistä. Kurssit ovat kehittyneet ja saaneet uusia muotoja ja opetusmenetelmiä. Esimerkiksi musiikki yhdistyy kielen oppimiseen kurssilla Chanson, lied, bossanova – laulajan ranskaa, saksaa ja portugalia ja käsityön teko tietotekniikkaan kurssilla Käsityöblogi – kokemukset ja kuvat nettiin. Sukututkimus-kurssit ovat olleet suosittuja jo pidemmän aikaa. Kevään kurssien joukkoon on tullut uudenlaisia lähestymistapoja sukututkimukseen. Omaan ja suvun taustaan tutustutaan luovasti kurssilla Café suku ja elävyyttä sukupuuhun saa kurssilla Kuvitettu sukupuu.

Kansalaisopistojen liitto KoL toimii kansalaisopistojen ja niiden opiskelijayhdistysten edunvalvojana. KoL tukee ja edistää vapaata sivistystyötä, sivistyksellistä vuorovaikutusta sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Yhteystiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, 040 741 0641, jaana.nuottanen@ktol.fi