Lausunto OKM:lle Erasmus for All -ohjelmaan siirtymisestä
21.12.2011
Erasmus for All (KOM 787) lopullinen
Opetus- ja kulttuuriministeriö
johanna.hulkko@minedu.fi ja seija.astala@minedu.fi
KoLin mielestä komission uudelle ohjelmakaudelle tekemä ehdotus Erasmus for All on periaatteellisella tasolla tervetullut. Olemme komission kanssa samaa mieltä koulutuksen haasteista. Mielestämme ohjelman tuki EU:n ulkopuolelle olevien maiden osallistumiselle on oikea. Koulutus on avaintekijä hyvinvoinnin edistämiseen, taloudellisen kriisin aiheuttamien ongelmien voittamiseen sekä vastaamaan EU 2020 -strategian asettamiin tavoitteisiin.
Vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen näkökulmasta katsottuna on kuitenkin valitettavaa, että Erasmus for all vaikuttaa pääsääntöisesti olevan tarkoitettu korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuuden tukemiseen.
KoLin mielestä nykyistä ehdotusta tulee täydentää, jotta se paremmin tukisi jo hyväksyttyjä EU2020 -strategiaa sekä Koulutus 2020 (Education and training 2020) -viitekehystä. On tärkeää varmistaa, että Erasmus for All – ohjelma pystyy osaltaan edistämään edellä mainittujen konkreettista toteuttamista, tukemaan elinikäistä oppimista sekä edistämään koulutuksellista tasa-arvoa.
Euroopassa elää miljoonia aikuisia vailla tarvittavaa koulutuksellista osaamista tai hyvin vähäisen koulutuksen varassa. Olemme huolestuneita trendeistä, jotka lisäävät unionin sisäisiä koulutuksellisia eroja. Euroopan Unionin jäsenmaissa on tärkeätä vastata myös ikääntyvän väestön koulutus- ja oppimistarpeisiin. Elinikäisen oppimisen ohjelma on pystynyt vähentämään näitä eroja.
Komissio on hyväksynyt tavoitteet, joiden mukaan aikuisväestön osallistuminen aikuiskoulutukseen pyritään nostamaan 15 prosenttiin 2020 menneessä. Samalla pyritään vähentämään koulutuksen keskeyttämistä kaikilla tasoilla. Tätä varten tarvitaan hyvin toimivia aikuiskoulutusjärjestelmiä, hyvin koulutettua henkilökuntaa, monipuolista aikuiskoulutustarjontaa sekä osallisuutta eri tavoin tukevia menetelmiä.
Nykyisessä eurooppalaisessa kriisissä ei ole kyse pelkästään taloudellisista ongelmista. Kyse on mitä suurimmassa määrin myös aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja koulutuksellisen tasa-arvon kyseenalaistamisesta. Näihin haasteisiin vastataan parhaiten luomalla vahva koulutusohjelma aikuisille.
KoL vastustaa juuri alkaneiden aikuisten oppijoiden liikkuvuusohjelmien poistamista. Sekä Grundtvig-workshopit että senioreiden vapaaehtoistyö ovat tarjonneet monelle kansalais- ja työväenopistojen edustajille keinon osallistua kansainväliseen toimintaan. Nykyisessä ehdotuksessa suurin osa rahasta menee korkeakoulussa opiskeleville – ja jopa niistä valmistuneille -, mikä on omiaan lisäämään koulutuksellista epätasa-arvoa ja polarisaatiota. Pidämme epätasa-arvoisena ja syrjivänä sitä, että nuorten liikkuvuutta ja vapaaehtoistyötä vahvistetaan voimakkaasti, kun taas yli 30 vuotta täyttäneille ei suoda näitä samoja mahdollisuuksia. Kannatamme komission tahtoa tehostaa toimintaansa. Tehokkaampi hallinto vapauttaa resursseja, jotka voidaan siirtää hankeavustuksiin ruohonjuuritason toimijoiden käytettäviksi. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että tehokkuuden nimessä isot kokonaisuudet syrjäyttävät osan väestöstä osallistumasta kansainväliseen toimintaan.
On tärkeätä varmistaa erillinen rahoitus vapaalle sivistystyölle. Aikuiskoulutus on keskeinen osa elinikäistä oppimista. Esitämme, että aikuiskoulutus pysyy ohjelmassa omana, itsenäisenä sektorina ja sille rakennetaan toimivat yhteydet ammatilliseen koulutukseen. Kyse ei ole pelkästään ohjelman hallinnoinnista, vaan selkeästä signaalista jäsenvaltioille ja vapaan sivistystyön yhteisöille. Suomessa yli miljoona ihmistä osallistuu vuosittain vapaaehtoisesti vapaan sivistystyön toimintaan.
Pidämme isona puutteena, että aikuisille suunnatun liikkuvuusohjelman rahoitus on huono. Ohjelman ehdotettu kokonaisbudjettikorotus on tervetullut, mutta se tarkoittaa todellisuudessa samalla myös vähemmän rahaa vapaalle sivistystyölle. Ehdotamme tästä syystä aikuiskoulutuksen liikkuvuusrajan nostamista kahdesta prosentista vähintään seitsemään prosenttiin.
Aikuiskoulutuksella ja kansalaiskasvatuksella on keskeinen asema demokraattisten prosessien kehittämisessä useissa EU:n jäsenmaissa. Tästä johtuen on syytä edelleenkin edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiakasvatusta ja kansalaisten osallisuutta. Vapaa sivistystyö vahvistaa eri toimintamuotojensa avulla kansalaisyhteiskunnan toteutumista ja aktivoi kansalaisjärjestöjä. Vapaalla sivistystyöllä on paljon annettavaa myös kansalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työllistymistä parantavien edellytysten saralla.
Tuleva ohjelma voi parhaimmillaan liennyttää kriisiytynyttä yhteiskunnallista kehitystä. Suomen esimerkki näyttää, miten paljon hyvää toimivalla koulutusjärjestelmällä voidaan yhteiskunnassa saada aikaan.
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja
JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja
