LAUSUNTO
11.1.2013

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kirjaamo
PL 23
00023 Valtioneuvosto

Asia Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi
Viite Lausuntopyyntö OKM/37/040/2012, asiakirjan tunnus 204949

Valtioneuvosto on asettanut koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi tavoitteen, jonka mukaan sosiaalisen aseman ja koulutustaustan vaikutus aikuiskoulutukseen osallistumiseen puolitetaan vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan. Tavoitteen saavuttamista vauhdittamaan opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman. KoL pitää erittäin valitettavana, että kansalaisopistojen jo nykyisinkin järjestämä monipuolinen opetustarjonta elinikäisen oppimisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseksi ei nouse ohjelmassa riittävässä määrin esille.

Kansalaisopistojen liitto perustelee näkemystään sillä, että koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen edellytykset ja osaaminen ovat vapaan sivistystyön alalla hyvät:

• Vapaana sivistystyönä järjestettävä, elinikäisen oppimisen periaatteella järjestettävä koulutus on avointa kaikille koulutustaustasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Opintoihin osallistumiselle ei ole pohjakoulutusvaatimuksia.
• Kansalaisilla on mahdollisuus saada vapaan sivistystyön koulutusta lähellä kotiaan – kansalaisopistoverkosto kattaa koko maan ja toiminta perustuu alueellisille ja paikallisille tarpeille. Joillakin alueilla kansalaisopisto on jopa ainoa oppilaitos, joka tarjoaa opintoja aikuisväestölle.
• Valittavana on runsaasti sekä tieto- että taitopainotteisia opintoja. Opinnoissa korostuvat yhteisöllisyys ja kokemuksellisuus. Avoin yliopisto-opetus voi toimia väylänä myös korkea-asteen opintoihin.
• Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuminen toimii porttiteorian mukaisesti: kansalaisopisto-opinnot lisäävät opiskelumotivaatiota, parantavat oppimisvalmiuksia ja johtavat monesti opintoihin hakeutumiseen myös muille koulutuksen sektoreille.
• Kansalaisopistot vastaavat maahanmuuttajaväestön koulutustarpeisiin ja kotoutumisen edistämiseen tarjoamalla matalan kynnyksen mahdollisuuden laajalla ja monipuolisella koulutustarjonnalla.
• Monet kansalaisopistot järjestävät taiteen perusopetusta lapsille, nuorille ja aikuisille. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen jatkokoulutukseen.
• Ikääntyneen ja työvoiman ulkopuolella olevan väestön osaamista voidaan selkeästi edistää esimerkiksi lisäämällä tietoyhteiskuntavalmiuksia.
• Kansalaisopistojen liitto korostaa, että vapaan sivistystyön opinnoilla vahvistetaan ja uudistetaan myös työelämässä tarvittavaa osaamista aktiivisen kansalaisuuden ja sivistystavoitteisen harrastustoiminnan lisäksi. Kansantaloudellisesti tärkeää on myös ymmärtää, että ikääntyneiden oppimista tukevat toimenpiteet lisäävät kolmannen iän terveyttä ja hyvinvointia ja vahvistavat myöhäisemmällä iällä mahdollisuutta selviytyä itsenäisesti.

Runsaat 1,1 miljoonaa brutto-opiskelijaa vuodessa osallistuu vuosittain kansalaisopistojen opintoihin. Aktiivinen osallistuminen nostaa aikuiskoulutukseen osallistuvien kokonaismäärän korkealle tasolle Suomessa ja erittäin korkealle EU-tasolla.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista uhkaavat vapaassa sivistystyössä seuraavat tekijät:

• Opintomaksut – Vaikka opintomaksuja on pyritty pitämään kohtuullisina, pienikin nousu hinnoissa aiheuttaa opiskelijoille joskus liian ison kynnyksen osallistumiseen. Tiukentunut julkinen talous on kuitenkin pakottanut ja pakottaa nostamaan osallistujien maksuosuutta koulutusten kustannuksista.
• Kuntien sivistystahto – Eri alueilla asuvilla ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen, koska tarjonnan määrä, sisältö ja hinta vaihtelevat mm. kunnallisten resurssien ja ”sivistystahdon” mukaan.
• Valtionosuuden kaksihintajärjestelmä – Kansalaisopistoissa on käytössä kaksiportainen valtionosuusjärjestelmä kunnan asukastiheyden mukaan. KoL toivoo, että nykyinen käytäntö korvataan oikeudenmukaisella, yksiportaisella ratkaisulla kaikkialla Suomessa.
• Erityistä tukea tarvitsevien syrjäytyminen – Erityistoimenpiteitä tarvitaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja muiden erityisryhmien sekä aliedustettujen ryhmien (kuten esimerkiksi miesten) osallistumisen lisäämiseksi.

Koulutuksellisen tasa-arvon strategian toimeenpanovaiheessa on syytä huomioida seuraavaa:

• Nivelvaiheen pajatoiminta – Nivelvaiheen koulutustakuussa tulisi nykyistä paremmin hyödyntää kansalaisopistoja esimerkiksi pajatoiminnan avulla.
• Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen – Vapaassa sivistystyössä hankitun osaamisen tunnustamista vahvistetaan sekä kehitetään siihen liittyviä menetelmiä ja käytänteitä. Tämä edistäisi kansalaisten siirtymistä koulutussektoreiden rajojen yli ja palvelisi kansallista koulutuksellista tasa-arvoa.
• Hakeva toiminta – Kehitetään hakevan toiminnan yhteistyötä ja menetelmiä eri koulutus- ja viranomaistahojen sekä muiden toimijoiden kanssa. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut laki työvoima- ja yrityspalveluista uudistaa TE-toimistojen palveluvalikoimaa myös sisällöllisesti muun muassa tieto- ja neuvontapalveluiden, osaamisen kehittämispalveluiden ja yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluiden osalta. Näissä palveluissa pitää huomioida myös kansalaisopistojen koulutusmahdollisuudet.
• Vapaa sivistystyö tasa-arvoinen koulutusmahdollisuus – Varmistetaan vapaan sivistystyön näkyvyys erilaisissa verkkopalveluissa sekä ministeriön koulutusjärjestelmäkuvauksissa tasa-arvoisena toimijana muiden koulutusmuotojen kanssa.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

PDF-versio

Tiedote 13.11.2012

Tiedote 25.10.2012

Kansalaisopistojen liitto KoL/Medborgarinstitutens förbund MiF:n sekä Förbundet för arbetar- och medborgarinstitut i Svenskfinland FAMI rf:n lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Asia: HE 95/2012 vp eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Lakiesityksen mukaan vapaan sivistystyön rahoituksessa ei otettaisi huomioon vuonna 2013 kustannustason muutoksia eikä vuonna 2015 arvioidun ja toteutuneen kustannustason erotuksesta aiheutuvia tarkistuksia.

Esitetyillä väliaikaisilla muutoksilla on merkittävä vaikutus vapaan sivistystyön ja kansalais- ja työväenopistojen toimintaan. Kansalaisopistojen rahoituspohjat koostuvat valtionosuudesta (57%, ei korvamerkitty joten usein todellisuudessa pienempi), ylläpitäjän maksuosuudesta (vaihtelee nykyisin 0-55%:n välillä) sekä kurssimaksutuloista. Kun valtio leikkaa ensin kuntien valtionosuuksia, kunnat opistojen nykyisinä pääasiallisina ylläpitäjinä pienentävät kansalaisopistojen rahoitusta, minkä jälkeen valtio leikkaa vielä erikseen kansalaisopistojen valtionosuuksia. Tästä seuraa, että on syytä tarkastella kriittisesti myös sitä, mikä olisi paras ylläpitäjätaho kansalais- ja työväenopistoille sekä miten varmistetaan se, että opistoille kuuluvat valtionosuudet todella tulevat vapaaseen sivistystyöhön.

Leikkausten seurauksena kansalaisopistojen on nostettava kurssimaksutuloja, mistä seuraa, että opiston toimintaan voivat osallistua vain maksukykyiset kansalaiset. Leikkaukset lisäävät täten sivistyksellistä ja koulutuksellista epätasa-arvoa ja lisäävät polarisaatiota: ne, joilla menee jo hyvin, voivat entistä paremmin ja ne, jotka hyötyisivät eniten kansalaisopiston toiminnasta, eivät voi osallistua toimintaan. Samanaikaisesti valtio leikkasi merkittävästi kansalaisopistojen opintoseteliavustuksia, jotka mahdollistivat työttömien, erityisryhmien, alhaisen pohjakoulutuksen omaavien sekä maahanmuuttajien osallistumista. Eniten leikkauksista kärsivät haja-asutusalueiden pienituloiset vähän koulutetut ihmiset alueilla, joissa ei ole muita koulutus-, kulttuuri- tai itsensä kehittämismahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudullakin kymmenet tuhannet suomalaiset jäävät vuosittain kurssien ulkopuolelle. Kansalaisten sivistystarve kansalais- ja työväenopistoissa ei pienene kuntia tai opistoja yhdistämällä. Vuosittain opistoissa opiskelee noin 630 000 netto- ja n. 1,1 milj. brutto-opiskelijaa.

Samaan aikaan kun resurssit vähenevät, opistoille asetetut toiveet ja tavoitteet kasvavat. Paheksumme ja vastustamme niukkenevia resursseja, mutta olemme mielellämme mukana kehittämässä yhteiskuntaa, joka osaa hyödyntää nykyistä enemmän kansalaisopistojen käyttämättömiä mahdollisuuksia ja potentiaalia muun muassa yhteiskuntatakuuseen, maahanmuuttajien kotoutumis- ja omaehtoiseen koulutukseen, työelämässä jaksamiseen sekä työelämävalmiuksien kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Vapaan sivistystyön eri
oppilaitosmuodot voivat tehdä näissä asioissa myös keskenään nykyistä enemmän hedelmällistä yhteistyötä alueellisilla ja paikallisilla tasoilla.

Helsingissä 23.10.2012

Liisa Vornanen
puheenjohtaja, KoL

Jaana Nuottanen
toiminnanjohtaja, KoL

Gunborg Gayer
puheenjohtaja, FAMI

Ulrica Taylor
toiminnanjohtaja, FAMI

PDF-versio

Kansalaisopistojen liitto KoL/Medborgarinstitutens förbund MiF:n sekä Förbundet för arbetar- och medborgarinstitut i Svenskfinland FAMI rf:n lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Asia: HE 95/2012 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2013

Kansalaisopistojen tehtävänä on oppivan, aktiivisen ja monikulttuurisen elämäntavan edistäminen, kulttuuriin kasvamisen tukeminen, yksilöiden ja yhteisöjen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toiminta-alueidensa yhteisöllisten voimavarojen vahvistaminen.

Kansalaisopistot tavoittavat n. 630 000 netto-opiskelijaa ja lähes 1,1 miljoonaa kurssilaista vuosittain. Opistotoimintaa on kaikissa Suomen kunnissa n. 10 000 opetuspaikassa.
Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kansalaisopistojen toiminnan merkitys korostuu entisestään. Kansalaisopistot edistävät toiminnallaan muun muassa yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä: lasten ja nuorten sosiaalistumista, työikäisten ml. työttömien työkykyä ja hyvinvointia, ikääntyvien toimintakykyä sekä maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kansalaisopistot vaalivat ja edistävät myös alueensa kulttuuria, identiteettiä ja perinnettä. Kuntauudistuksessa kansalaisopistot voivat olla kuntien voimavarana ja resurssina luomassa ja vahvistamassa kuntalaisten uutta identiteettiä uusissa kunnissa.

Kansalaisopistojen verkosto kattaa koko Suomen. Opistot ovat keskeinen osa kunnan peruspalvelutarjontaa, ja ne vähentävät ennaltaehkäisevällä toiminnallaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Kansalaisopistot ovat parhaimmillaan aktivoivia kohtaamispaikkoja ja kulttuurikeskuksia. Kansalaisopistot vastaavat toiminnallaan kansainvälistyneen maailman haasteisiin. Ne kantavat osaltaan vastuuta yleisestä hyvinvoinnista edistämällä kulttuurisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Kansalaisopistot myös työllistävät kymmeniä tuhansia tuntiopettajia.

Hallitusohjelman mukaan menestyvä Suomi perustuu kannustavuuden, sivistyksen, suvaitsevaisuuden ja välittämisen arvoille. Ohjelma korostaa sivistyksen ja osaamisen merkitystä sekä tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia. Kansalaisopistojen liitto KoL/Medborgarinstitutens förbund MiF:n sekä Förbundet för arbetar- och medborgarinstitut i Svenskfinland FAMI rf korostavat, että taloudellisesti vaikeina aikoina on tärkeää vahvistaa kansalaisopistojen toimintaedellytyksiä nostamalla valtionosuus vuoden 2011 tasolle, jotta opistot voivat turvata opetustarjonnan kaikissa kunnissa lähipalveluna aktiivisen kansalaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. On syytä muistaa, että tässä kohtaa on kysymys valtion talousarvion kannalta hyvin pienistä summista suhteutettuina kansalaisopistojen asiakasmääriin ja vaikuttavuuteen.

Helsingissä 15.10.2012

Liisa Vornanen
puheenjohtaja, KoL

Jaana Nuottanen
toiminnanjohtaja, KoL

Gunborg Gayer
puheenjohtaja, FAMI

Ulrica Taylor
toiminnanjohtaja, FAMI

PDF-versio

Tiedote 19.9.2012

Lehdistötiedote 11.9.2012

Vapaa julkaistavaksi heti

KANSALAISOPISTO – KUNNAN JA KUNTALAISTEN VOIMAVARA

Kansalaisopistot ovat keskeinen osa kehittyvän ja elinvoimaisen kunnan peruspalvelutarjontaa. Ne vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia mm. lisäämällä yhteisöllisyyttä ja tarjoamalla virkistävää toimintaa vanhuksille. Opistot ovat parhaimmillaan aktivoivia kohtaamispaikkoja ja kulttuurikeskuksia. Samalla ne työllistävät kuntalaisia monin eri tavoin. Monipuolinen, kaikenikäisille suunnattu koulutustarjonta houkuttelee kuntaan myös uusia veronmaksajia.

Laadukkaat kansalaisopistopalvelut ovat jokaisen suomalaisen oikeus myös kunnallisvaalien jälkeen. Tutkimukset toisensa jälkeen todistavat, että kansalaisopistot kuuluvat kunnan suosituimpien palveluiden joukkoon (ks. esim. Kuntaliiton kuntalaiskysely 2012).

KANSALAISOPISTOJEN LIITON KUNNALLISVAALITAVOITTEET

Opistoille riittävät toimintaedellytykset

• Toiminnan tuottamisen todelliset kustannukset tulee selvittää ja tehdä tarvittavat korjaukset yksikköhintoihin. Tällä hetkellä opistojen valtionosuus on porrastettu kunnan asukastiheyden mukaan.
• Opiston ylläpitäjän (kunnan) kannattaa turvata opistolle riittävän suuret tuntimäärät ja sitä kautta valtionosuudet myös tulevina vuosina. Myös yksityisille opistoille suunnattu kunnan tuki edistää kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia. Kohtuullisilla opiskelijamaksuilla katetaan vain osa kurssien todellisista kustannuksista.
• Opistoja on kehitettävä pitkäjänteisesti riittävän henkilökunnan voimin. Vain näin voidaan taata laadukkaat palvelut.

Kansalaisopistojen koulutustehtävät tulee nähdä laajasti

• Monipuolinen, kaikenikäisille suunnattu koulutustarjonta houkuttelee kuntaan uusia veronmaksajia, täydennyskouluttaa aikuisia, yhteisöllistää perheitä ja yksinäisiä sekä pitää mummot ja vaarit virkeinä.
• Kasvavia asiakasryhmiä ovat maahanmuuttajat, ikääntyneet, syrjäytymisvaarassa olevat sekä ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret (koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta).
• Kansalaisopistot ovat mainioita kunnan henkilöstön täydennyskouluttajia. Kunta voi tarjota henkilöstöetuina työntekijöilleen mahdollisuuksia opiston kurssitarjonnan käyttöön esimerkiksi erilaisten seteleiden muodossa (liikunta-, kulttuuri-, opistoseteli jne.). Kansalaisopisto voi järjestää työntekijöille myös ammatillista osaamista täydentävää koulutusta.

Kansalaisopistopalveluiden saatavuus on turvattava

• Kansalaisopistopalveluiden saatavuus on turvattava kaikkialla Suomessa myös mahdollisen kuntauudistuksen jälkeen. Hiljattain perustetuille (fuusioiduille) seutuopistoille on annettava työrauhaa uuden opiston käynnistämiseen.

Opetustilat kuntoon

• Pääsääntöisesti kuntien tiloissa toimivissa kansalaisopistoissa tarvitaan turvalliset ja terveelliset olosuhteet niin opiskelijoille kuin työntekijöillekin.
• Tilojen yhteiskäyttö kunnan eri toimijoiden kanssa on järkevää.

Kansalaisopistojen liitto KoL on kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön vahva vaikuttaja. KoL edustaa toiminnassaan koko kansalaisopistokenttää ja toimii sen puolesta, että kansalaisopistoja on koko maassa kattavasti ja kansalaisopistopalvelut ovat tasapuolisesti kaikkien kansalaisten saatavilla.

Lisätietoja kunnallisvaalitavoitteista: Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen,
p. 040 741 0641 tai jaana.nuottanen@ktol.fi.

KANSALAISOPISTOJEN LIITTO KUNTAMARKKINOILLA

Kuntamarkkinat järjestetään Kuntatalossa Helsingissä 12.–13.9.2012.
Kansalaisopistojen liiton osasto S.O1 löytyy toisesta kerroksesta.

Tietoiskut:

Keskiviikkona 12.9. klo 13.30–13.50
Kansanedustaja, FT Outi Alanko-Kahiluoto
Kansalaisopistot – kunnan kyntämätön kultakaivos

Torstaina 13.9. klo 10.30–10.50
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja, rehtori Liisa Vornanen
Kunta ja kansalaisopisto – tiiviisti yhdessä enemmän

Lisätietoja Kuntamarkkinoista löytyy osoitteesta www.kuntamarkkinat.fi.

Lisätiedot:
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620 tai elina.vesalainen@ktol.fi.
Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry

LAUSUNTO 31.8.2012

Opetus- ja kulttuuriministeriö
lili.niemi@minedu.fi

Asia: Kansalaisopistojen liiton lausunto koulutustiliselvityksen väliraportista (OKM 2012:12)
Viite: Lausuntopyyntö 6.8.2012

Kansalaisopistojen liitto toteaa väliraportista seuraavaa:

Koulutustiliselvityksen toimeksianto pohjautuu Jyrki Kataisen hallitusohjelman lausumaan, jonka mukaan hallitus selvittää aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteena tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä henkilökohtaisiin koulutustileihin. Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä tuli keskittyä mahdollisen mallin osalta julkiseen rahoitukseen.

Koulutustilimalli on käsitteenä lanseerattu Suomessa jo muutamia vuosikymmeniä sitten, mutta asiasta ei ole käyty laajaa, yleistä yhteiskunnallista keskustelua. Selvitystyön tavoite on lyhyen selvityskauden vuoksi erittäin kunnianhimoinen. Selvityshenkilöt ovat kuitenkin onnistuneet väliraportissaan kuvaamaan ja avaamaan hyvin koulutustilimalliajattelua erilaisista näkökulmista.
KoLin mielestä koulutustiliasiaa pitää tarkastella kahdesta keskenään erilaisesta ja eri tavoin ratkeavasta ongelmasta. Pitäisi pystyä luomaan joko erityisesti ns. aliedustettuja ryhmiä palveleva malli tai kaikille kansalaisille soveltuva universaali malli, joka ottaa kompromissinomaisesti huomioon niin yhteiskunnan, työelämän, työssä jaksamisen kuin yksilön henkilökohtaiset koulutus- ja kehittymistarpeet.

Koulutuksen laadun varmistus, toiminnan vaikuttavuus ja eri oppilaitos- ja asterajat ylittävä tietojen keskinäinen vertailtavuus on Kansalaisopistojen liiton mielestä erittäin tärkeää erityisesti silloin, jos tavoitteena on miettiä Suomessa aikuiskoulutukseen suunnattujen taloudellisten resurssien uudelleen allokointia kokonaisuutena. Panostus-tuotos -suhde on myös koulutuksessa tärkeä mittari. Eri koulutussektoreiden avulla tuotetaan suomalaisille erilaista hyvinvointia. Tällä hetkellä nämä asiat eivät kuitenkaan ole kaikilta osin keskenään vertailukelpoisia (vrt. esim. Kesun kirjaukset laadunhallinnasta eri oppilaitosmuodoissa).

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa KoL pitää tärkeänä opistotoiminnan vakautta ja ennakoitavuutta. Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti osaavan
henkilökunnan voimin. Mahdollinen kuntauudistus tulee vaikuttamaan myös vapaan sivistystyön kenttään. Kansalais- ja työväenopistot toimivat jo nyt vahvasti kysyntälähtöisesti: kursseilla opiskelee noin 635 000 opiskelijaa vuosittain (koko vapaassa sivistystyössä n. 1,1 miljoonaa). Opistojen opetusohjelmista löytyy runsaasti korkeatasoisia kursseja harrastamiseen, työelämätaitojen kehittämiseen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Monissa kunnissa kansalaisopistot ovat myös merkittävä erilaisten työyhteisöjen henkilöstön täydennyskouluttaja.
Sitä, että yksilöiden koulutustarpeet ja jo olemassa oleva koulutustarjonta eivät kohtaa toisiaan, voidaan helpottaa ohjaus- ja neuvontapalveluiden tehostamisella. Vireillä olevat sähköiset palvelut (esim. SADe-hanke) on toteutettava siten, että ne palvelevat optimaalisella tavalla kaikkia oppilaitosmuotoja ja suurta tiedonjanoista yleisöä.

Vapaassa sivistystyössä on saatu erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi opintoseteleiden käyttämisestä ns. aliedustettujen ryhmien tavoittamisessa. Niiden markkinointia ja käyttöä voidaan KoLin mielestä tehostaa esimerkiksi uusia kohderyhmiä priorisoimalla.

Uusia ajatuksia ei välttämättä kannata kokonaan tyrmätä ennen kuin niitä on päästy edes jollakin tasolla kokeilemaan. KoL katsoo, että jonkinlainen valtakunnallinen kokeilu tai projekti koulutustilimallista voisi olla aiheellinen varsinkin, jos sen tuloksista raportoitaisiin riittävän tarkasti. Tutkimusyhteistyökumppanina voisi olla esimerkiksi Vapaan sivistystyön vastuu ja vapaus -hanke. On selvää, että rajallinen kokeilu esimerkiksi vapaassa sivistystyössä ei kuitenkaan antaisi samaa evidenssiä kuin laajempi kokonaisuus. Mahdollista kokeilua mietittäessä on syytä kiinnittää huomiota myös siitä aiheutuviin kustannuksiin. Kokonaisvaltaisen mallin kannalta suurin yhteiskunnallinen kysymys on aikuiskoulutuksen järjestäjien rahoituksen keskinäinen jakautuminen.

Kansalaisopistojen liitto KoL –
Medborgarinstitutens förbund MiF ry

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

PDF-versio

Lehdistötiedote

8.8.2012

Elo–syyskuussa käynnistyy kansalaisopistojen kurssi-ilmoittautuminen. Kurssit ovat kaikille avoimia iästä, koulutustaustasta tai ammatista riippumatta. Kuntalaisten mielestä kansalaisopistot ovat yksi parhaista kuntapalveluista. Tämä käy ilmi Kuntaliiton vuoden 2012 kuntakyselystä (http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/04/Documents/Kuntalaistut kimus%20raportti.pdf).

Kurssit ovat edullisia ja opetus tasokasta ja monipuolista. Opetusta on kaikkien kuntien alueella. Yksi toiminnan perusperiaatteista onkin toimia lähellä ihmistä. Kansalaisopistot tarjoavat helpon väylän niin uuden oppimiselle ja uusiin harrastuksiin tutustumiselle kuin yhteisölliselle toiminnalle ja pidempiaikaiselle harrastamisellekin. Kansalaisopistot ovat merkittäviä kulttuuripalveluiden tuottajia.

Kurssit elävät ajassaan, ja niitä kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Opiskelijat voivat vaikuttaa kansalaisopistojen kurssitarjontaan tekemällä omia ehdotuksia ja antamalla palautetta. Kansalaisopistojen kurssitarjontaan on viime aikoina tullut entistä enemmän kestävää kehitystä, ekologisuutta ja ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia painottavia kursseja. Kansalaisopisto tarjoaa tasapainoa työssäkäyvän väestön elpymiseen. Vapaa-ajan arvostus yhteiskunnassa kasvaa entisestään.

Kansalaisopistot hakevat joustavasti erilaisia toimintamalleja vastatakseen työttömyyden, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton kasvun haasteisiin. Kursseja räätälöidään eri kohderyhmille, mutta erityisesti korostetaan sitä, että peruskurssitkin ovat avoimia kaikille. Kansalaisopisto on ihmisten kohtaamispaikka.

Kansalaisopistoja on lähes 200 ja ne toimivat jokaisen kunnan alueella. Vuosittain kursseille osallistuu noin 650 000 opiskelijaa. Kansalaisopistot edistävät kulttuurista ja koulutuksellista tasa-arvoa tarjoamalla mahdollisuuksia omaehtoiseen elinikäiseen oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja kansalaistaitojen kehittämiseen. Opinnot ovat pääsääntöisesti yleissivistäviä, eivät tutkintotavoitteisia.

Kansalaisopistojen liitto KoL toimii kansalaisopistojen ja niiden opiskelijayhdistysten edunvalvojana. KoL tukee ja edistää vapaata sivistystyötä, sivistyksellistä tasa-arvoa sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Lisätiedot:

Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@ktol.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Lehdistötiedote 6.3.2012
vapaa julkaistavaksi heti

Kunnallisvaalit lähestyvät:
Vapaa sivistystyö – parasta peruspalvelua Varsinais-Suomessa

Monipuolisia mahdollisuuksia kaikille

Vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset) tarjoavat kaikenikäisille mielenkiintoisia ja monipuolisia mahdollisuuksia laajentaa omaa osaamista, rentoutua ja tavata erilaisia ihmisiä. Opistojen tarjonnasta löytyy runsaasti korkeatasoisia ja kohtuuhintaisia kursseja ja koulutuksia, jotka ovat ajan hermolla ja ruokkivat kaikkia aisteja. Jokaiselle löytyy jotain – kokeile, hämmästy ja ihastu!

Kuntien voimavara

Vapaan sivistystyön oppilaitosten verkosto kattaa koko Suomen. Oppilaitokset ovat keskeinen osa kehittyvän ja elinvoimaisen kunnan peruspalvelutarjontaa ja vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Ne ovat parhaimmillaan aktivoivia kohtaamispaikkoja ja kulttuurikeskuksia. Samalla ne työllistävät kuntalaisia monin eri tavoin.

Vapaan sivistystyön Arvoseminaarisarja jatkuu

Turun seminaari järjestetään perjantaina 9.3. klo 10:00 -15:00 Forum Marinumin auditoriossa, Linnankatu 72, Turku. Tilaisuus on kaikille osallistujille maksuton (seminaarilounas on omakustanteinen).

KoL järjestää Turun arvoseminaaripäivän yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY -keskuksen vetämän Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen projektin kanssa. Seminaariin toivotaan mukaan osallistujia kaikista vapaan sivistystyön toimintamuodoista ja kuntien sivistystoimintaa hallinnoivista yksiköistä. Turun seminaarissa pohditaan erityisesti omistajatahojen näkemyksiä edellytysten luomisesta vapaan sivistystyön kukoistukselle ja valmistellaan kannanottoja vapaan sivistystyön roolista alueen aikuiskoulutusstrategiaan. Seminaarisarjan tilaisuuksissa on mahdollisuus keskustella vapaan sivistystyön nykyarvoista, haasteista ja uusista mahdollisuuksista. Keskustelua jatketaan eri puolilla Suomea järjestettävissä tilaisuuksissa tämän vuoden aikana.

Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@ktol.fi
Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry www.ktol.fi