Lehdistötiedote 17.1.2011
Kansalaisopistot panostavat opetuksen laatuun
Useammalla kuin joka toisella kansalaisopistolla on tuoreen kyselyn mukaan käytössään laatujärjestelmä tai muu säännöllinen tapa kehittää toimintansa laatua. Kansalaisopistojen liitto (KoL) haluaa lisätä opistojen laatutyötä ja edistää vapaaseen sivistystyöhön sopivan arviointijärjestelmän kehittämistä ja leviämistä.
Kuntaliiton tutkimuksissa kansalaisopistot sijoittuvat vuodesta toiseen suosituimpien kuntapalvelujen joukkoon. ”Opistojen laatutyö on välttämätöntä, jotta kansalaisopistojen suuri suosio ja opiskelijamäärän kasvu säilyvät. Väestön koulutustason kasvun myötä kansalaisopistojen opiskelijat ovat entistä koulutetumpia ja vaativampia asiakkaita. Myös opistojen ylläpitäjien odotukset kansalaisopistoista osana kunnan peruspalvelujen verkkoa kovenevat”, Kansalaisopistojen liiton (KoL) toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen sanoo.
Yleisimmin opistojen käytössä laatujärjestelmistä ovat yrityksissä tavallinen EFQM (European Foundation for Quality Management) ja julkishallinnon käyttämä CAF (The Common Assesment Framework). Laatujärjestelmän avulla arvioidaan opiston toimintaa, tuloksia, vaikuttavuutta, opetushenkilöstön pätevyyttä, opetusmenetelmiä ja kursseja. Arviointi on pohjana opiston toiminnan, opetuksen ja asiakaspalvelun laadun parantamiselle. Laatujärjestelmän käyttö antaa vertailukelpoista tietoa myös rahoittajien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden käyttöön.
Asiakaskyselyt arkipäivää
Vapaan sivistystyön laki velvoittaa kansalaisopistoja toiminnan itsearviointiin. Sen menetelmistä opiskelijapalautteiden ja kurssiarvioiden keruu on opistoissa omaksuttu hyvin ja opettajien työtyytyväisyyttä arvioidaan yleisesti. Jotkin opistoista pyytävät palautetta kaikilta kursseilta, toiset esimerkiksi vuorovuosin aineryhmittäin. Tietoverkkojen käyttö palautteen keräämisessä on yleistynyt. Kyselyn mukaan opistot arvostavat toimintansa laadun mittareina eniten opiskelijapalautetta ja asiakastyytyväisyyttä.
”Kansalaisopistoissa on koettu, että yritysmaailmasta peräisin olevat laatujärjestelmät eivät helposti sovellu sivistystyöhön eikä niitä siksi ole laajasti omaksuttu. Kehitämme tarkoitukseen parhaillaan CAF-järjestelmää yhteistyössä viiden pilottiopiston kanssa ja osana opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamaa valtakunnallista opetushenkilöstön osaamisen kehittämisohjelmaa (Osaava-ohjelma), Jaana Nuottanen sanoo.
Tuntiopettajien osaaminen perustavaa
Opetushenkilöstön pätevyys on kansalaisopistojen laadun kehittämisen haasteita. Vakituinen henkilökunta on kyselyn mukaan lähes 80 prosentissa opistoista pätevää, mutta tuntiopettajien pätevyyden arviointi tuottaa vaikeuksia. Tavallinen huomio kyselyn vastauksissa on, että tuntiopettajalla on oman alansa pätevyys, mutta opettajan pedagogiset opinnot puuttuvat. Tuntiopettajan osaaminen on opistojen laadun kannalta perustavaa, sillä valtaosa kansalaisopistojen opetuksesta hoidetaan tuntiopettajavoimin. OKM:n rahoittama Osaava-ohjelma sekä erityinen laatu- ja kehittämisraha (LAKE) antavat opistoille mahdollisuuksia panostaa myös tuntiopettajiensa koulutukseen.
Kansalaisopistojen toiminnan ja opetuksen laatu on teemana Kansalaisopistojen liiton (KoL) Tammiseminaarissa, joka tänä vuonna pidetään Mikkelissä 20.–21. tammikuuta. Kokouksessa jaetaan viidettä ja viimeistä kertaa OKM:n myöntämä laatupalkinto. Suomessa on noin 200 kansalais- ja työväenopistoa ja niissä opiskelee vuosittain 630 000 aikuista.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@ktol.fi
Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
