Kansalaisopisto tuottaa opiskelijoilleen osaamisen lisäksi myös hyvinvointia. Kuva: Pasi Massinen / Linnalan opisto
Kansalaisopistotoiminta tuottaa hyvinvointia ja osaamista opiskelijoilleen sekä säästöä kunnalle, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teetättämästä tutkimuksesta Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin lukuvuoden 2017–2018 ajan satojen Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muuttumista sekä arvioitiin opiskelun tuottamia hyötyjä ja mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus syventää Kansalaisopistojen liiton vuonna 2018 julkaisemaa tutkimusta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle.
Avovastauksissa ja haastatteluissa puolet vastaajista mainitsee tärkeimpinä hyötyinä opiskelun aikaansaamat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä kurssien tarjoamat sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kurssit tuottavat myös 18 erilaista osaamisaluetta, joista eniten vahvistuvat kieli-, tietotekniikka- ja kädentaidot.
Valtaosa syksyisin kansalaisopistoon hakeutuvista aikuisista on vakioasiakkaita eli he ovat osallistuneet toimintaan myös aikaisempina vuosina. Tutkimuksen mukaan suurin myös osa kansalaisopiston aikuisopiskelijoista on muuhun väestöön verrattuna hieman koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Seuranta-aineiston mukaan osallistujien jo ennestään varsin hyvä elämäntilanne parani vuoden aikana: kansalaisopistossa suoritetut kurssit lisäävät suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta ja vahvistavat ystäväverkostoja.
– Eniten kursseista hyötyvät aikuiset, jotka ovat hieman hankalammassa elämäntilanteessa kurssien alkaessa, mutta nämä muodostavat hyvin pienen ryhmän kansalaisopiston kursseille osallistuvista, kertoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Kansalaisopistojen pitäisikin pystyä tarjoamaan toimintaa jatkossa myös uusille kohderyhmille.
Merkitystä myös kuntatasolla
Yksilötason hyötyjen lisäksi kansalaisopiston merkitys näkyy myös kaupungin ja alueen tasolla. Tätä arvioitiin kurssien vahvistaman identiteettipääoman, osaamispääoman, terveyspääoman ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta.
– Arviointia vaikeuttaa se, että kansalaisopistoon hakeutuu enemmän jo ennestään aktiivisia, hyvinvoivia ja osaavia kuntalaisia, mutta jo aikaisempina vuosina suoritetut kurssit näyttäisivät selittävän osan osaamispääomasta ja sosiaalisesta pääomasta, ja molemmat lisääntyvät myös vuoden aikana suoritetuilla kursseilla.
Kansalaisopistoilla on siten selkeä ja tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä heijastuu suoraan kuntien ja tulevien alueellisten sote-ratkaisujen tasolle.
– Seurantatutkimuksen mukaan kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin. Tutkimuksessa mukana olleiden joensuulaisten aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Nämä opiskelijat ovat siis “puolet edullisempia kuntalaisia” näiden sote-palveluiden käytöstä aiheutuvien kulujen suhteen.
Kansalaisopisto näyttäisi tuottavan myös muita taloudellisia vaikutuksia yksilö- ja yhteiskuntatasolla, mutta tarkkoja sosiaalisen tuottavuuden laskelmia on haastavaa tehdä.
Kansalais- ja työväenopistot ovat aikuisille suunnattu sivistyspalvelu. Tampereelle 1899 perustetusta Suomen ensimmäisestä työväenopistosta lähtien niillä on ollut selkeä kunnan tai kaupungin alueellisista sivistystarpeista lähtevä rooli. Tällä hetkellä Suomessa on 181 kansalaisopistoa ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.
Toukokuussa 2019 julkaistu tutkimusraportti löytyy sähköisenä Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 381 5359 / jyri.manninen@uef.fi
Hyvä kuntapäättäjä,
Suomalaiset kunnat ovat muutosten edessä. Sote-uudistus tarkoittaa isoja muutoksia kunnille jääviin tehtäviin sekä kuntaidentiteettiin samaan aikaan kun kunnissa valmistaudutaan siirtymään uuteen maakuntahallintoon. Samalla muuttuvat myös kuntien toimintakenttä, toimintatavat ja kumppanuudet.
