Mikä ihmeen osaamisperusteisuus? Mitä tarkoittaa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen? Yhtäkkiä näistä puhutaan joka paikassa, mutta miten ne liittyvät työhöni kansalaisopiston opettajana tai koulutussuunnittelijana?

Osaamisperusteisuusajattelu tekee tuloaan myös vapaaseen sivistystyöhön ja se vaikuttaa vahvasti mm. kansalaisopistojen tulevaisuuden kurssisuunnitteluun. KoL:n omissa teemapäivissä on keväällä ja syksyllä 2020 on lähdetty paneutumaan aiheeseen tarkemmin.

Torstaina 19.11. klo 9–12 järjestettävä webinaari Osaamisperusteisuuden ABC kansalaisopistoille on tarkoitettu sinulle, jos haluaisit vielä tutustua rauhassa osaamisperusteisuuteen alusta alkaen: mistä oikein puhumme ja miksi? Tilaisuudessa käydään läpi, mitä osaamisperusteisuus on, miksi se tulee kansalaisopistoihin ja miten me sen teemme. Webinaarin vetää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen asiantuntija, toimitusjohtaja Anni Karttunen Globedusta.

Webinaari sopii hyvin suunnittelijoille ja päätoimisille opettajille mutta myös tuntiopettajille. Ilmoittautumislomakkeessa on mahdollisuus esittää ennakkokysymyksiä, joihin toivoo saavansa vastauksen tilaisuudessa. Tilaisuus on osa KoL:n Osaamisperusteisuutta kansalaisopistoihin -kehittämishanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tilaisuudesta tehdään tallenne KoL:n jäsenopistojen henkilökunnan käyttöön.

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 17.11.

Lisätiedot:

järjestösuunnittelija Minna Lankinen
minna.lankinen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Maan hallitusohjelmassa on vahvat painotukset työllisyysasteen nostamiseen ja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen. Uusilla jatkuvan oppimisen toimilla on tarkoitus täydentää nykyisiä koulutusmahdollisuuksia ja parantaa työelämän muutoksiin varautumista.

Aika on tullut kypsemmäksi tunnustaa yhteiskunnassa myös non-formaalin koulutuksen tuottamat hyödyt. On tullut kansalaisopistojen aika näyttää, miten pystymme vastuullisina toimijoina ja suomalaisen aikuiskoulutuksen airuina vastaamaan tähän kysyntään.

Järjestämme perjantaina 13.11. klo 9.00–14.45 verkossa teemapäivän, joka keskittyy siihen, miten kansalaisopistot voivat olla mukana edistämässä työllisyyttä maassamme.

Teemapäivässä pohdimme monipuolisesti kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön paikkaa ja tehtävää työllisyyden edistämisessä sekä paikallisesti, valtakunnallisesti että myös pohjoismaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Päivän ohjelmassa on paljon kokemuksia ja esimerkkejä työllisyyttä tukevasta toiminnasta kansalaisopistoissa eri puolilla Suomea. Tutustumme Opetushallituksen jakamilla työllistymis- ja työmahdollisuuksien vahvistamisen opintoseteliavustuksella käynnistettyihin hankkeisiin opistoissa. Pohdimme, miten kansalaisopisto voi olla yhteiskunnan, kunnan ja kaupungin mukana tukemassa työllistyvää työnhakijaa, auttaa työelämässä olevaa tai uutta ammattia opiskelevaa hankkimaan osaamista – ja mitä muutoksia näillä voisi olla opistotoimintaan.

Päivän ohjelmassa on luvassa mm. seuraavat puheenvuorot:

• Työ 2030 -ohjelma ja jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmä (työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö)
• Elinikäisen ohjuksen nykytila ja haasteet (verksamhetsledare Henrika Nordin, Bildningsalliansen)
• Näin Jyränkölässä – HeiMo ja työllisyyttä edistävä ohjaus osana kansalaisopiston toimintaa (rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto / Jyränkölän Setlementti)
• Opistojen hankekimara (kuulemme Valkeakoski-Opiston, Harjulan kansalaisopiston, Helsingin aikuisopiston, Tornion kansalaisopiston sekä Seinäjoen kansalaisopiston työllisyyttä edistävistä hankkeista)
• Opistosta osaajaksi (rehtori Timo Toivonen, Simpelejärven Opisto)
• Aurala tasoittamassa tietä työelämään – esimerkkejä perustaitohankkeiden työllistymisvaikutuksista (rehtori Sannaleena Härkönen, Auralan kansalaisopisto / Auralan Setlementti)
• Työväenopiston rooli työelämätaitojen edistäjänä (koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Omnia Koulutus)
• Työllisyyden edistäminen: kansalaisopisto kunnan voimavarana (rehtori Marja Lehtonen, Suomenselän kansalaisopisto)

Tilaisuuden koko ohjelman löydät täältä.

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta täällä viimeistään ke 11.11. Tilaisuus on avoin KoL:n jäsenopistojen työntekijöille.

Lisätiedot:

järjestösuunnittelija Minna Lankinen
minna.lankinen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kansalaisopistoissa kautta maan on pyörinyt vuodesta 2019 lähtien Digiaikakauden taidot -ohjelman rahoituksella monipuolisia perus- ja digitaitohankkeita. Olemme aikaisemmissa teemapäivissä päässeet tutustumaan opistojen suunnitelmiin ja hankkeisiin.

Järjestämme nyt viimeisen webinaarin tähän ohjelmakauteen liittyen. Tässä yhteenvetowebinaarissa pääpaino on opistojen hankekokemusten, hyvien käytänteiden ja tulosten jakamisessa.

Johdatuksena päivän teemaan projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta esittelee meille valtakunnallisen digitaitokartoituksen tuloksia. Hankekomeuksiaan ovat lupautuneet jakamaan tällä hetkellä seuraavat opistot: Heinolan kansalaisopisto, Auralan kansalaisopisto, Järvenpään Opisto, Harjulan kansalaisopisto, Oulu-opisto, Helsingin aikuisopisto, Vantaan aikuisopisto, Vuolle-opisto sekä Vanajaveden Opisto.

Tilaisuuden ilmoittautuminen on nyt käynnissä osoitteessa https://forms.gle/G1KHuN8aXLxzqAsk6. Ilmoittauduthan mukaan viimeistään torstaina 5.11.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vapaassa sivistystyössä hankitun osaamisen tunnistamisen parantamiseksi helmikuussa 2019 työryhmän. Työryhmän muistio teemasta julkaistiin joulukuussa 2020. Yksi työryhmän tavoitteista on, että valtakunnallisia opetuksen ja koulutuksen opintosuoritus- ja tutkintotietoja sisältävä Koski-tietovaranto avattaisiin syksyllä 2021 myös vapaassa sivistystyössä hankitulle osaamiselle.

Järjestimme huhtikuussa 2020 osaamisperusteisuuteen keskittyneen teemapäivän, joka polkaisi käyntiin laajemman kehittämistyön kansalaisopistokentällä. Nyt järjestettävä teemapäivä on jatkoa kevään tilaisuudelle, mutta siihen voi hyvin osallistua, vaikka huhtikuun teemapäivä olisi jäänyt väliin.

Perjantaina 30.10. verkossa järjestettävässä tilaisuudessa perehdymme osaamisperusteisuuteen organisaation johtamisen näkökulmasta. Syvennämme ymmärrystämme siitä, miten osaamisperusteisuusajattelua voi edistää omassa oppilaitoksessa ja minkälaiset  toimintavalmiudet vahvistuvat osaamisperusteisissa koulutuksen prosesseissa niin opettajilla kuin opiskelijoillakin. Tutustumme valtakunnalliseen digitaitoihin tarkoitettuun osaamismerkkijärjestelmään ja työstämme päivän aiheita myös ryhmätöiden kautta.

Päivän ohjelma alkaa klo 9.30 ja päättyy klo 15.00 mennessä. Teemapäivän ohjelmassa on luvassa mm.

• Osaamisperusteisuus ja kansalaisopistot (Järjestösuunnittelija Minna Lankinen, Kansalaisopistojen liitto KoL)
• Osaamisperusteisuus osana pedagogista johtamistyötä (Yliopettaja, opettajankouluttaja Kimmo Mäki, Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu)
• Kuusi havaintoa osaamisperusteisesta koulutuksesta (Lehtori Päivi Kilja, Oam, Ammatillinen opettajakorkeakoulu)
• Osuvat taidot – jatkuvaa oppimista osaamismerkein? (Lehtori Sanna Brauer, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu)
• Kurssihallintajärjestelmästä Koski-tietovarantoon (Toimitusjohtaja Perttu Tikka, Wildfrost Oy / Hellewi)

Koko päivän ohjelman löydät täältä.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:

Nettilomakkeen kautta viimeistään to 29.10.

Järjestösuunnittelija Minna Lankinen
minna.lankinen@kansalaisopistojenliitto.fi  / 044 761 0700

Aivoliitto ry:n Aivojen asialla -tunnustuspalkinnon saa vuonna 2020 Kansalaisopistojen liitto ry (KoL). Kansalaisopistojen liitto on mahdollistanut Juttu-tupa-kurssien järjestämisen henkilöille, joilla on kielellinen erityisvaikeus, afasia. Tunnustus luovutetaan Puhevammaisten viikolla 9.10.2020.

Aivoliitto kiittää Kansalaisopistojen liittoa hyvästä yhteistyöstä Juttu-tupa-kurssien toiminnan laajentamiseksi ja kehittämiseksi. Juttu-tuvissa toteutuu hyvin KoL:n ajatus uuden oppimisen ilosta ja tavoitteesta tasa-arvoiseen itsensä kehittämiseen. Opistot ympäri Suomen tarjoavat tällä hetkellä lähes neljällesadalle juttutupalaiselle kokemuksen siitä, että kommunikoinnin haasteista huolimatta he ovat osa yhteiskuntaa ja pääsevät harrastamaan siellä, missä kaikki muutkin kokoontuvat.

”Vaikka jokaisella Juttu-tupa-kurssia järjestävällä opistolla on omia käytänteitään, niin KoL:n toiminnanjohtajan Jaana Nuottasen antama kokonaiskuva opistojen tilanteesta on auttanut meitä Aivoliitossa kehittämään Juttu-tupa-toimintaa realistisen näkökulman pohjalta”, Pirjo Laine Aivoliiton Juttu-tupa-verkoston vastaava suunnittelija toteaa.

Juttu-tuvat ovat olleet osa opistojen kurssivalikoimaa yli kymmenen vuoden ajan. Toiminta lähti liikkeelle kolmesta kurssista ja on vuosien saatossa kasvanut Suomen laajuiseksi kymmenien kurssien verkostoksi.

Aivojen asialla -tunnustuspalkinto jaossa kahdeksatta kertaa

Aivoliitto ry myöntää vuosittain Aivojen asialla -tunnustuspalkinnon henkilölle, työryhmälle tai teolle, joka edistää merkittävästi joko aivoterveyttä tai puheen ja kielen ja aivoverenkiertohäiriöiden hoitoa ja kuntoutusta.

Aivojen asialla -palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet Seinäjoen keskussairaalan neurologian toimintayksikkö vuonna 2015 ja Niilo Mäki Instituutti vuonna 2016. Vuonna 2017 juhlittiin 40-vuotiasta Aivoliittoa, jonka kunniaksi palkinto jaettiin neljä kertaa. Palkinnon saivat ET-lehti, Suomen Puheterapeuttiliitto, toimittaja Kaj Kunnas ja eduskunnan AVH-ryhmä. Vuonna 2018 palkinnon sai Pikku Kakkonen ja vuonna 2019 Heureka.

Lisätietoja:

Juttu-tupa-verkoston vastaava suunnittelija Pirjo Laine, Aivoliitto
p. 050 597 7663
pirjo.laine@aivoliitto.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL
p. 040 741 0641
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2020, 17:26
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut 25.9.2020 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2020–2023 liiton puheenjohtajana toimii Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn).

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Jokihelmen opiston rehtori Anu Hultqvist) ja 2. varapuheenjohtajaksi Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino (henkilökohtainen varajäsen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
(henkilökohtainen varajäsen toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Sini-Mari Lepistö, Sastamalan Opisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen vs. rehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto / Grankulla medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Minna Prunnila, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto / Vanda vuxenutbildningsinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hagelin, Järvenpään Opisto)

Suomi on suurten muutosten edessä: digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat yhteiskuntaamme ja työelämäämme samalla kun väestö ikääntyy. Kansalaisopistoilla onkin tulevaisuudessa yhä suurempi rooli niin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin arkeen ja työelämään liittyvän osaamisen päivittämisessä.

“Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle. Uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän iästä, koulutustaustasta, varallisuudesta, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koko maan kattava kansalaisopistojen verkosto on valmis jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen”, linjaa jatkokaudelle valittu Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Kansalaisopistojen liiton liittokokous järjestettiin Hämeenlinnassa 25.9.2020. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kuvassa  vasemmalta oikealle: Pilvi Mansikkamäki, Tuula Alanko, Tarja Hooli, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Petri Vahtera, Leea Keto, Outi Lohi (1. varapuheenjohtaja) ja Sini-Mari Lepistö. Kuvasta puuttuvat Anita Heino (2. varapuheenjohtaja), Anne Partanen ja Roger Renman. 

Kuva: Varpu Heiskanen / UEF

Tiedote.  Julkaistu 25.9.2020, 10:05
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton hallitus on myöntänyt Kansalaisopistopalkinnon 2020 Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manniselle. Palkinto myönnettiin professori Mannisen pitkäjänteisestä tutkimustyöstä ei-tutkintotavoitteisen aikuisopiskelun sosiaalisen tuottavuuden parissa. Kansalaisopistopalkinto myönnetään taholle tai henkilölle, joka on työssään, luottamustoimessaan tai vapaa-ajallaan edistänyt aktiivisesti ja esimerkillisesti kansalaisopistojen tunnettuutta tai opistoissa tehtävää kansansivistystyötä.

Professori Manninen on edistänyt tutkijanurallaan vahvasti elinikäisen oppimisen, aikuiskasvatuksen ja erityisesti vapaan sivistystyön tutkimusta ja kehittämistä. Hänen panostuksensa kansalaisopisto-opiskelun yksilölle ja yhteiskunnalle tuottamien vaikutusten selvittämiseen ja kuvaamiseen ovat merkittäviä.

Kansalaisopisto-opiskelun kaltaisen ei-tutkintotavoitteisen aikuisopiskelun sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa. Aikuiskoulutus on viimeisen vuosikymmenen aikana joutunut yhä useammin tilanteeseen, jossa se joutuu puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään ja torjumaan määrärahaleikkauksia. Aikuiskoulutuksen merkittävät hyvinvointi- ja terveysvaikutukset jäävät helposti huomioimatta, ellei niille pystytä osoittamaan rahallista arvoa.

Professori Mannisen kolme merkittävää kansalaisopisto-opiskelun vaikutuksia kuvaavaa tutkimusta vuosilta 2015, 2018 ja 2019 osoittavat kansalaisopiston kurssien tuottavan sekä hyvinvointia opiskelijoille että säästöä kunnalle. Opiskelijan osaamisen kehittymisen ohessa kasvava hyvinvointi näkyy mm. itseluottamuksen ja ystäväverkostojen kasvuna.

Opistoon sijoitettu euro näyttäisi tuottavan opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn: yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työ-elämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät. Vuosina 2017–2018 Joensuun seudun kansalaisopistossa toteutetun seurantatutkimuksen mukaan opiston opiskelijat käyttävät merkittävästi vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin: tutkimuksessa mukana olleiden aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Hyvinvointivaikutusten sosiaalista tuottavuutta tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että kansalaisopistoihin hakeutuu myös useita hieman paremmassa elämäntilanteessa olevia, joiden sote-kulut olivat pienet jo alun perin. Toisaalta lähes kaikkien ja etenkin heikommassa elämäntilanteessa olleiden hyvinvointi kasvoi entisestään vuoden aikana.

Palkinnon saaja julkistettiin Kansalaisopistojen liiton liittokokouksen yhteydessä 25.9.2020 Hämeenlinnassa. Kansalaisopistopalkinto myönnetään kolmen vuoden välein Kansalaisopistojen liiton liittokokouksen yhteydessä. Kansalaisopistopalkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Lisätiedot:

Professori Jyri Manninen
050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Jyri Manninen (2019): Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle (Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 24).

Jyri Manninen (2018): Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle (Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3).

Jyri Manninen (2015): Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimus (Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 2).

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

”Puhuin eilen työkaverin kanssa! Autoin lasta matematiikan läksyissä! Ostin viime viikolla kumisaappaat!”

Kuulostaako normaalilta arjelta? Tätä meistä monet tekevät päivittäin ja niin oletamme muidenkin tekevän, koska nämä asiathan pitäisi osata. Entä jos tietäisit, että työkaverin kanssa puhunut ei ole uskaltanut kolmeen vuoteen puhua työkavereilleen, koska ei omasta mielestään osaa riittävästi suomea ja pelkää, että muut eivät ymmärrä häntä? Entä jos tietäisit, että lastaan matematiikan läksyissä auttanut ei puoli vuotta sitten osannut jakolaskua, koska kukaan ei ollut koskaan selittänyt sitä hänelle? Entä jos tietäisit, että kumisaappaiden ostajalla ei viikkoa aikaisemmin ollut aavistustakaan, mitkä ovat kumisaappaat ja mistä sellaisia voi ostaa?

Perustaidot ovat näkymättömiä voimia, joiden olemassaoloa emme yleensä edes huomaa, mutta joiden puutteet tekevät tavallisesta arjesta haasteellista. Pieniä askelia ja suuria oivalluksia. Sitä työ perustaitojen parissa on. Joskus riittää yksi pieni mutta ratkaiseva lause, joskus tarvitaan pitkää yhteistä uurastusta. Onnistuminen ja eteenpäin pääseminen on kuitenkin palkitsevaa kaikille, sillä perustaidoilla rakentuu usein myös sujuvampi arki.

Perustaitojen parissa työskentely vaatii herkkyyttä kuunnella, mitä tarvitaan ja luovuutta keksiä, miten tavoitteisiin päästään. Tarvitaan kunnioittavaa kohtaamista ja luottamusta, jotta puutteista voidaan yhdessä rakentaa perustaa toimivalle arjelle.

Auralan setlementin hankkeissa Perustaidot haltuun (Oph 2019-2020) ja Jalkautuva osaamisen kehittämisklinikka (ESR 2018-2021) on perustaitojen parissa tehty töitä nyt jo parisen vuotta. Olemme pohdiskelleet useaan otteeseen, mitä perustaidot käytännössä oikeastaan tarkoittavat – jokaisella kun tuntuu olevan siitä oma käsityksensä. Ja niin todennäköisesti onkin. Meistä jokainen tarvitsee erilaisia tietoja ja taitoja riippuen siitä, millaisessa elämäntilanteessa olemme, mitä teemme työksemme ja mitä harrastamme. Kaikkien ei tarvitsee tietää ja osata kaikkea, mutta jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittää taitojaan niin, että se mahdollistaa osallisuuden ja toimijuuden itselle tärkeissä asioissa.

Hankkeidemme asiakkaat ovat olleet Suomeen jossain elämänvaiheessa muuttaneita aikuisia, jolloin yhdeksi selkeäksi perustaidoksi nousee suomen kielen taito. Kielitaidon merkitys perustaitona lienee kiistaton, sillä kieli mahdollistaa myös pääsyn monen muun tiedon ja taidon äärelle. Kielitaito ei kuitenkaan ole automaatti tai kielikursseilla muusta elämästä erillisenä tapahtuva asia, vaan tarvitaan arkisia kohtaamisia ja molemminpuolista rohkeutta tukea toista ja jakaa omaa osaamista.

Osaamattomuuden tunnistaminen ja myöntäminen eivät ole aina yksinkertaisia asioita. Varsinkin vieraassa kulttuurissa voi olla mahdotonta tunnistaa asioita, joita ei osaa. Perustaidot ovat vahvasti ajasta ja paikasta riippuvaisia. Koska tarvittavat perustaidot riippuvat paljon kunkin senhetkisestä tilanteesta, olemme kokeneet hankkeidemme mahdollistaman yksilöllisen lähestymistavan erittäin hedelmälliseksi. Yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tapa kohdata ihmiset synnyttää luottamusta ja luottamuksellinen ilmapiiri madaltaa kynnystä puhua myös puutteista ja heikkouksista, jotka voimme kääntää perustaidon kehittämiseksi.

On palkitsevaa niin taitoa oppivalle henkilölle itselleen kuin hankkeelle ja sen työntekijöillekin, kun yhdessä tehty työ tuottaa tulosta. Kun palkintona on kasvanut luottamus omiin kykyihin ja taitoihin, ymmärrys asioista, kyky hoitaa omia asioitaan itsenäisesti, mahdollisuus olla osallisena ja aktiivisena toimijana, kaikki voittavat!

Teksti: hankepäällikkö, suomen kielen opettaja Laura Siniranta, Auralan Setlementti / Auralan kansalaisopisto
Kuva: Pixabay / April Lamb-Hunter

Jokaisen kunnan alueella toimivat kansalais- ja työväenopistot keräävät vuosittain yli 600 000 suomalaista hakemaan uutta työhön tai arkeen liittyvää osaamista ja vastapainoa työlle. Tutkimukset osoittavat kansalaisopisto-opiskelun kaltaisen jatkuvan oppimisen hyödyt myös yhteiskunnan näkökulmasta.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tutkimustulokset osoittavat kansalaisopiston kurssien tuottavan sekä hyvinvointia opiskelijoille että säästöä kunnalle. Osaamisen kehittymisen ohessa kasvava hyvinvointi näkyy mm. itseluottamuksen ja ystäväverkostojen kasvuna.*

Kansalaisopistojen rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden edistäjänä heijastuu suoraan kuntien sote-kustannuksiin. Opistoon sijoitettu euro näyttäisi tuottavan opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn: yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät.** Vuosina 2017–2018 Joensuun seudun kansalaisopistossa toteutetun seurantatutkimuksen mukaan opiston opiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin.***

– Tutkimuksessa mukana olleiden aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Nämä opiskelijat ovat siis sote-palveluiden näkökulmasta puolet edullisempia kuntalaisia, kertoo professori Manninen.

* Jyri Manninen: Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle (2018, Kansalaisopistojen liitto KoL)
Uutinen | Julkaisu (pdf)

** Jyri Manninen: Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys (2015, Kansalaisopistojen liitto KoL
Uutinen | Julkaisu (pdf)

*** Jyri Manninen: Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle (2019, Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS)
Uutinen | Julkaisu (pdf)

Syksyn ensimmäinen rehtoripäivä järjestetään vallitsevien olojen johdosta (vain) verkossa perjantaina 4.9. klo 9.00–14.00.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua mukaan täällä. Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja apulaisrehtoreille sekä heidän valtuuttamilleen henkilöille.

Päivän aiheita ovat:

• Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiskuulumiset / suunnittelija Petra Heikkinen
• CAF 2020 / Kansallinen CAF-yhteyshenkilö, asiakkuus- ja koulutuspäällikkö Timo Kuntsi, HAUS kehittämiskeskus Oy
• Ajankohtaista sivistysvaliokunnasta / kansanedustaja, valiokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.)
• Digitalisaation hyödyntäminen vapaassa sivistystyössä -hankkeen kokemuksia & osaamisperusteisuuden ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitys vapaan sivistystyön oppilaitoksissa / Digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom, Tieke Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus ry
• Liittokokous lähestyy: KoL:n toimintasuunnitelmaa 2021–2023 ohjaavat trendit
• Liittokokous lähestyy: Liittokokouksessa puheenjohtajiston tai hallituksen jäsenten vaaleissa ehdolle asettuvat esittäytyvät (ks. tarkemmin https://kansalaisopistojenliitto.fi/liittokokous/)