Karjalainen kulttuuri on tunnettu vieraanvaraisuudestaan ja siitä, että pöytä pannaan koreaksi niin satunnaiselle kulkijalle kuin talonväellekin. Karjalaiset eivät myöskään osaa kyläillä ilman tuomisia ja nykyaikana tuominen on vähintäänkin kahvipaketti. Karjalaiseen ruokakulttuuriin kuului ja kuuluu edelleen vahvasti paikallisten luonnonantimien hyödyntäminen arkisessa ruokapöydässä ja ruoka valmistuu monessa talossa nykytalvinakin uunin lämmityksen yhteydessä potissa tai sukunassa.

Jo useampana vuonna kansalaisopistomme kurssitarjonnasta on ollut mahdollista löytää kotipuutarha-, villiyrtti- ja sienikursseja. Olemme heränneet huomaamaan ja uudelleen arvostamaan omaa perintöämme ja oppineet kiinnittämään perinteemme osaksi nykyaikaa. Ekologinen ruoka tulee läheltä ja sillä on pieni hiilijalanjälki. Lähi- ja luomuruoka, joka on olennainen osa karjalaista ruokakulttuuria, ovat jälleen löytäneet tiensä ihmisten pöytään ja tietoisuus omista valoinnoista ja vaikutusmahdollisuuksista kasvaa koko ajan. Kestävää kulutuskulttuuria on perinteisesti myös vaalittu kädentaitojen osaamisella ja perinteisillä käsitöillä. Tänä syyslukukautena suursuosioon nousi esimerkiksi pärekorin valmistus -kurssi ja perinteisesti täynnä ovat myös huonekalujen entisöinti- ja kunnostuskurssit, jotka vuodesta toiseen tuovat yhteen uusia ja vanhoja harrastajia, ja joissa vanhalle ehkä sukupolvesta toiseen kulkeneelle esineelle annetaan uusi elämä tai tuunataan se vastaamaan nykypäivän henkeä.

Opistojemme kurssitarjonnalla voimme olla osaltamme vaalimassa perinteitä, mutta myös kiinnittää niitä vahvasti nykyaikaan sekä kestävään tulevaisuuteen. Oma opistomme ei ole vielä hakenut tai saanut kestävän kehityksen sertifikaatteja, koska karjalaiseen kulttuuriin kuuluu tietynlainen vaatimattomuus ”ei nyt miun takkii tarvvii -asenne” vaikka vieraanvaraisia olemmekin. Olemme kuitenkin heränneet tiedostamaan, että kestävä toiminta on itseasiassa jo osa kulttuuriamme ja sen huomaaminen ja vaaliminen on hieno ja mahtava asia. Karjalainen kulttuuri on ekologista!

Parasta kansalaisopiston järjestämissä opinnoissa on eri ikäisten ja taustaisten ihmisten kohtaaminen ja niissä syntyvä aito ja välitön vuorovaikutus. Osaamisen ja tiedon jakaminen, ei vain opettajalta opiskelijoille vaan molemmin suuntaisesti ja opiskelijalta toiselle, ovat opetustyön ydintä. Yhdessä tekeminen ja yhteistyö on liima, joka vetää meitä vielä seuraavan sadan vuoden päästäkin kansalaisopistojen opintojen pariin. Viime vuosina on kansalaisopistokentällä puhuttu osaamisperusteisuudesta, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Laveasti näitä käsitteitä tarkastellessa, voidaan huomata, että kansalaisopistoissa on osattu jo vuosikymmenten ajan tunnistaa ja tunnustaa osaamista palkkaamalla tuntiopettajiksi osaamistaan mitä eritavoin kartuttaneita opettajia. Etenkin perinnetaitoja siirtävät opetussisällöt ovat yleensä juuri tällaisia. Olemme jo kautta aikojen mahdollistaneet niin itseoppineille pioneereille kuin alalle koulutetuille osaajille yhteneväisen mahdollisuuden jakaa omaa osaamistaan ja taitojaan muille alueen asukkaille. Opin pärekorin valmistamiseen tai mummon reseptillä tehtävien karjalanpiirakoiden tekoon saa monesta paikasta, niihin voi pätevöityä niin muodollisessa koulutuksessa kuin kisälli-mestari opein perinnetaitoja siirtäen.

Monimuotoisen kulttuurimme perinteitä pääsemme vaalimaan myös yhteistyössä Linnalan opiston johdolla, joka ansiokkaasti on laittanut käyntiin karjalan kielen osaamisen tunnistamis- ja tunnustamistyön karjalan kielen osaamismerkkien parissa ja haluaa jakaa tietoa ja osaamista myös muille opistoille. Mukana LAKE-hankkeeessa ovat Linnalan yhteen saattamina Ilomantsin kansalaisopisto sekä Joensuun seudun kansalaisopisto.

Tehtävänämme ja tarkoituksenamme on olla yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja kansalaisaktiivisuutta edistäviä monikulttuurisia ja kaikille avoimia elinikäisen ja omaehtoisen oppimisen näyttämöitä. Annetaan siis myös omien kulttuuriperinteidemme näkyä ja sulautua osaksi kulttuurin puroja, joista kasvaa elinikäisen oppimisen ja hyvinvoinnin virta.

Terveiset Joensuusta, kulttuuripurojen ääreltä!

Outi Krohns
Joensuun seudun kansalaisopiston vs. rehtori
Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Osaamisperusteisuuden teemapäivistä viides keskittyy osaamisperusteisuuteen liittyviin järjestelmiin – erityisesti ePerusteisiin ja Koski-tietovarantoon – opistojen kokemuksia unohtamatta. Perehdymme myös yhteisiin kansalaisopistojen osaamisperusteisuustoimia tukeviin materiaaleihin ja koulutuksiin. Voit hyvin osallistua tilaisuuteen, vaikka et olisi ollut mukana aiemmissa aiheeseen liittyvissä teemapäivissämme. Tilaisuus on avoin KoL:n jäsenopistojen työntekijöille. Teemapäivä järjestetään vain verkossa.

Päivän ohjelma alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 14.30 mennessä. Teemapäivän ohjelmassa on luvassa mm.:

• Osaamisperusteisuus ja kansalaisopistojen yhteiskunnallinen merkitys (opetusneuvos Heikki Tulkki, Opetushallitus)
• Osaamisperusteisuuden ja osaamisen arvioinnin koulutusohjelma: koulutushanke vapaalle sivistystyölle (lehtori Sanna Brauer, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu)
• Yhteisöllisyyttä osaamisperusteisuuteen (järjestösuunnittelija Minna Lankinen, Kansalaisopistojen liitto KoL)
• ePerusteiden ajankohtaiskatsaus (kehittämispäällikkö Ulla Kauppi, Opetushallitus)
• Osaamisperusteisuutta opistotoimintaan (projektikoordinaattori Riikka Merimaa-Jovanovic, Espoon työväenopisto / Kotoma2-projekti ja suunnittelija Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)
• Ajankohtaista KOSKI-tietovarannosta (erityisasiantuntija Laura Ryymin, Opetushallitus)
• Ajankohtaista HelleWi-kurssihallintajärjestelmästä (toimitusjohtaja Perttu Tikka, Wildfrost Oy)
• Yhteistyöllä osaamisperusteisuuteen (järjestösuunnittelija Minna Lankinen, Kansalaisopistojen liitto KoL)

Koko teemapäivän ohjelman löydät täältä.

Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Puheenvuoroista tehdään tallenteet KoL:n jäsenopistojen henkilökunnan käyttöön.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään torstaina 23. syyskuuta.

Lisätiedot:

järjestösuunnittelija Minna Lankinen
minna.lankinen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Tervetuloa mukaan!

Kutsumme sinut mukaan työstämään kansalaisopistojen tilkkutäkkiä – yhteistä ja yhteisöllistä tekstiilitaideteosta!

Keväällä 2020 Suomeenkin iskenyt koronaviruspandemia siirsi yllättäen valtaosan kansalaisopistojen opetuksesta verkkoon. Poikkeuksellinen aika toi aiempaa konkreettisemmin ja laajemmin esiin sen, kuinka kansalaisopisto on tosiasiassa paljon enemmän kuin “vain” kurssi, jolla ihmiset käyvät – se on ennen kaikkea sosiaalinen tilanne, jossa kokoonnutaan yhteen samasta asiasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Tätä yhteisöllisyyttä kunnioitamme ja juhlistamme nyt lukuvuonna 2021–2022 kansalaisopistojen yhteisöllisen tekstiilitaideteoksen voimin. Kansalaisopistojen tilkkutäkki on yhteinen tekstiilitaideteos, johon kutsumme jokaisen kansalaisopiston mukaan.

Valmis teos koostuu eri puolilla Suomea kansalaisopistoissa valmistetuista paloista. Jokainen kansalaisopisto on tervetullut mukaan visualisoimaan kansalaisopistojen yhteisöllisyyttä tekstiilitaideteoksen voimin!

Mistä on kyse?

Tekstiilitaideteos valmistuu kansalaisopistoissa, joissa lukuvuoden 2021–2022 aikana toteutetaan samankokoisia tilkkublokkeja.

Tuotettava tekstiilitaideteos on kaksiosainen: ensimmäinen osa on seinätekstiili. Seinätekstiili paljastetaan KoL:n Kansalaisopistopäivässä kesäkuussa 2022, minkä jälkeen halukkaat kansalaisopistot voivat tilata sen itselleen näyttelyyn. Teoksen varaamisesta näyttelyyn tiedotetaan tarkemmin sen valmistuttua. Toinen osa on perinteinen tilkkutäkki, joka lahjoitetaan opetusministerille.

Tekstiilitaideteoksen yhteisöllisyys näkyy monella tavoin. Työskentelyohjeet ovat kansalaisopistojen opettajien sanoittamia ja myös valmiin taideteoksen sommittelevat aikanaan yhdessä halukkaat kansalaisopistojen tekstiilityön opettajat.

Työskentelyaikaa on koko lukuvuoden 2021–2022 ajan. 

Työskentelyohjeet ja tarkempaa tietoa tekstiilitaideteoksesta löydät täältä.

Tervetuloa mukaan kansalaisopistojen yhteisölliseen tekstiilitaideteokseen!

Kysyttävää?

tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi

Osaamista syntyy monissa ympäristöissä: työelämässä, arjessa, vapaa-ajalla, opinnoissa, kursseilla, harrastuksissa, perhe-elämässä – missä vain. Aina omaa osaamista ei edes huomaa. Sitran koordinoimien Osaaminen näkyviin -viikkojen tarkoituksena on innostaa ja kannustaa kaikkia huomaamaan osaamistaan ja tekemään sitä näkyväksi. KoL on ollut mukana suunnittelemassa viikkoja yhteistyössä Sitran ja Opintokeskus Siviksen kanssa. Osaaminen näkyviin -viikkoja vietetään 30.8.–12.9.2021.

Myös kansalaisopistoissa syntyy monenlaista osaamista, jota voi hyödyntää työssä tai arjessa. Monet kansalaisopistot ovat lähteneet mukaan Osaaminen näkyviin -viikoille omien paikallisten tapahtumien ja tempausten voimin. Yksi viikoille osallistuvista kansalaisopistoista on Mäntsälän kansalaisopisto. Haastattelimme opistosta Airi Pekkala-Mäkitaloa, Eija-Sisko Jokista ja Eila Hartikaista:

1. Miksi halusitte lähteä mukaan Osaaminen näkyviin -viikoille?

Koemme tämän teeman hyvin tärkeäksi ja haluamme kannustaa opiskelijoitamme tunnistamaan omaa osaamistaan ja olemaan siitä ylpeitä. Kansalaisopistoissa on opittu ja opitaan tulevaisuudessakin paljon uusia taitoja, tietoja ja asenteita. Meiltä hankitaan osaamista sekä erilaisiin tarpeisiin että myös ihan omaksi huviksi yhdessä oppimalla ja tekemällä.

Haluamme olla mukana kampanjaviikoilla senkin vuoksi, että muistutamme opiskelijoille ja itsellemmekin kuinka paljon osaamista on karttunut vuosien mittaan. Autamme tekemään osaamista näkyväksi ja puhumaan siitä, mitä jo osaamme.  Ei saa olla turhan vaatimaton! Esimerkkinä tästä voisi olla esimerkiksi digiosaaminen. Ei tarvitse osata kaikkea täydellisesti voidakseen olla ylpeä siitä, minkälaista digiosaamista itselle on karttunut ja miten osaava ja taitava olenkaan käyttämään erilaisia ohjelmia ja löytämään informaatiota yms. Täydellisiä meistä ei tässä tule kenestäkään tekniikan kehittyessä nopeasti, mutta mukana kehityksessä on oltava avoimin mielin ja suostuttava opettelemaan uusia juttuja vanhojen asioiden pohjalta. Meiltä vaaditaankin siis uskallusta, heittäytymistä ja rohkeutta olla ylpeästi osaavia kansalaisia. Ja aina on hyvä muistaa, että siellä missä on hämmennystä, tapahtuu oppimista.

2. Miksi osaaminen tunnistaminen on teille tärkeää?

Meille kansalaisopistossa on tärkeää, että opiskelijamme huomaavat kehittyvänsä ja oppivansa uutta – ja oppivat myös sanoittamaan omaa osaamistaan. Kartutetun osaamisen tunnistaminen nostaa opiskelijan itsetuntoa, kun hän pystyy hahmottamaan mitä on jo oppinut ja mitä voi vielä oppia. Kansalaisopistossa kaikki oppijat ovat tasavertaisia uuden oppimisen edessä. Meillä ei kilpailla ja opistot ovat “pakkovapaita” alueita. Kaikki ovat tervetulleita oppimaan.

3.Miten autatte opistossa omaa henkilöstöänne, opiskelijoitanne tai asiakkaitanne tunnistamaan omaa osaamistaan?

Autamme opiskelijoitamme konkreettisesti tunnistamaan omaa osaamistaan näin: Nyt syyslukukauden alussa opiskelijoillemme jaetaan “puun lehtiä”, joihin he voivat kirjoittaa sitä osaamista, mitä heille on kertynyt. Nämä lehdet kiinnitetään osaamisen puihin, joita on sijoitettu Opistotalomme eri kerroksiin. Annamme myös opiskelijoille mahdollisuuden koota oman osaamisensa puun. Tätä puuta he voivat hyödyntää sitten esim. työnhaussa tai muuten vain vaikkapa ilona seinällä muistuttamassa kaikesta osaamisesta, mitä ovat kartuttaneet.

Yleisesti pyrimme tuomaan esille opiston aktiivista roolia osaamisen tunnistamisessa ja näkyväksi tekemisessä eri viestintäkanaviemme kautta: opiston kotisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta ja kerromme myös kunnan päättäjille teemasta. Näin tuomme esille opiston merkityksen osaamisen tunnistamisessa, jotta voimme tulevaisuudessakin tuottaa kursseja, jotka lisäävät opiskelijoiden osaamista elämän eri alueilla.

(Jos upotettu video ei näy, voit katsoa sen täältä.)

Tervetuloa takaisin kansalaisopistoon, sua varten ollaan kautta maan!

Kaksi kansalaisopiston rehtoria tempaisi räppivideon kutsuakseen sinut takaisin kansalaisopistoon.

Tervetuloa lähikurssille terveysturvallisesti tai verkkokurssille omalta sohvalta, tutustu syksyn kurssitarjontaan täällä:

https://kurssit.kansalaisopistot.fi/

Kuinka vieraiden kielten opiskelua voidaan ylläpitää ja lisätä? Kuinka kielikurssit saadaan entistä kiinnostavammiksi ja houkuttelevammiksi? Kuinka varmistamme, että kielitarjonnastamme löytyy jokaiselle jotakin?

Näihin kysymyksiin olemme pohtineet vastauksia Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen -hankkeessa. Hankkeessa ovat olleet mukana Kuopion kansalaisopisto, Etelä-Helsingin kansalaisopisto, Kalliolan kansalaisopisto ja Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma.

Hankkeen taustalla on huoli suomalaisten vieraiden kielten opiskelun vähenemisestä ja yksipuolistumisesta. Tähän haasteeseen olemme Kielikukkanen -hankkeessa vastanneet kokoontumalla yhteen ideoimaan kieltenopiskelun tulevaisuutta. Yhteisissä suunnittelufoorumeissa olemme kehittäneet uusia malleja kurssien järjestämiseen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Suunnittelu on toteutettu opettajalähtöisesti osallistamalla mukaan käytännön työtä tekeviä tuntiopettajia kaikista hankeopistoista. Suunnittelun tuotoksena on syntynyt Kielikukkanen -malli, jossa kielikurssit on jaoteltu erilaisiin kategorioihin sisällön perusteella.

Hankeopistojen kielitarjonnassa onkin nyt entistä enemmän erityyppisiä kursseja erilaisiin tarpeisiin. Yleiskurssien lisäksi opiskelija voi valita suullisen vuorovaikutuksen kehittämiseen keskittyvän keskustelukurssin, tietylle asiakasryhmälle suunnatun täsmäkurssin, nopean ja tavoitteellisen tehokurssin tai tiettyä erityisaluetta käsittelevän teemakurssin. Lähiopetuksen lisäksi tarjolla on myös entistä enemmän joko kokonaan tai osittain verkossa toteutettavia kielikursseja.

Osana mallin suunnitteluprosessia olemme pohtineet myös terminologiaa ja ehdotammekin seuraavia termejä käytettäväksi erilaisista verkkoa hyödyntävistä kurssimalleista puhuttaessa:

• Verkko-opetus: verkkoympäristössä toteutettava opetus voi olla joko reaaliaikaista tai ajasta riippumatonta.  Ajasta riippumattomassa opetuksessa kommunikointi ja oppimistehtävien tekeminen tapahtuu jollakin verkko-oppimisalustalla opiskelijalle itselleen sopivaan aikaan. Opettaja antaa tehtävistä henkilökohtaista palautetta. Tästä opetusmuodosta käytetään termiä verkko-opetus.
• Reaaliaikaisessa opetuksessa kaikki ovat koolla samanaikaisesti jonkin verkko-opetusohjelman esim. Zoomin tai Teamsin välityksellä. Tällaisesta opetusmuodosta käytetään nimeä etäopetus.
• Lisäksi on olemassa myös monimuoto-opetusta, jossa nämä elementit yhdistyvät tai limittyvät toisiinsa.  Kurssi voi tällöin koostua sekä lähi- että etäopetuksesta tai reaaliaikaisen ja ajasta riippumattoman verkko-opetuksen yhdistelmästä.
• Nykyään on myös yhä enenevässä määrin käytössä hybridiopetus eli samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa osa opiskelijoista on läsnä luokkatilassa ja osa osallistuu etänä verkon kautta esim. Teamsin tai Zoomin avulla.

Näillä toimilla toivomme saavuttavamme yhä suuremman joukon innokkaita kieltenopiskelijoita, jotka löytävät omat syynsä tulla opiskelemaan kieliä kansalaisopistoon.

Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Marika Boström, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma

Syksyn ensimmäinen rehtoripäivämme pidetään perjantaina 3.9. klo 9–12 verkossa. Kokeilemme tänä syksynä perinteisten koko päivän mittaisten rehtoripäivien lisäksi myös lyhyempiä, aamupäivän kestäviä rehtoripäiviä, joista tämä on ensimmäinen. Syksyn muut rehtoripäivät pidetään pe 8.10. (noin klo 9–15) sekä ke 1.12. (noin klo 9–12).

Rehtoripäivän 3.9. ohjelma

Rehtoripäivän ohjelma on nyt julkaistu ja löydät sen täältä. Päivän ohjelmassa on mm. ajankohtaiskatsaukset KoL:n toiminnanjohtajalta ja Opetushallitukselta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro jatkuvan oppimisen palvelukeskuksista. Lisäksi kuulemme mm. avoimien oppimateriaalien kirjastosta ja saamme vieraaksi kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sanna Antikaisen (ps.).

Ilmoittautuminen

Voit ilmoittautua mukaan tilaisuuteen täällä torstaihin 2.9. asti. Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja apulaisrehtoreille sekä heidän valtuuttamilleen henkilöille. Rehtoripäivän puheenvuoroista tehdään tallenteet ja linkit tallenteisiin lähetetään rehtoreille tilaisuuden jälkeen.

Lisätiedot

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi   040 455 7276

Iloa ja aurinkoa kansalaisopistojen lukuvuoden 2021-2022 alkupäiviin. Toivottavasti sinulla on takana loma, jonka aikana olet levännyt voimaantuen uusiin koitoksiin.

Meillä Suomessa elokuu, elonkorjuusta nimensä saanut kuukausi, käsitetään kesän viimeiseksi kuukaudeksi. Näin luontoihmisenä ja paljon suolla, metsissä sekä yrttipelloilla kesälomaa viettäneenä haluan johdatella sinut syksyn aloitukseen lyhyellä runolla, joka ilahduttaa kangasrousku- ja suppilovahveroiden kerääjää:

Sienten tanssi

Kuusen alla tanssi alkaa
sienten kanssa yhtä jalkaa.
Silkkilakit tahtiin keinuu,
viehkeästi heltat heiluu.

Tuomo Lahdelma

Kansalaisopistotoimijoiden kollegiaalinen keskustelu on pidemmän aikaa liittynyt vahvasti kahteen asiaan eli maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaitokoulutukseen (UMAKO) sekä opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Jatkan pohdintaani kollegani Päivi Rosnellin kesäkuista pohdintaa koskien UMAKO-opetukseen ja se rahoitukseen liittyvää moninaisuutta. Valtiovallan on tärkeä muuttaa koulutuksen rahoitusperusteita niin, että kaikki vapaan sivistystyön oppilaitokset saavat saman rahoituksen (tuntiperusteinen valtionosuus) samojen opetustuntien, kurssien tuottamiseen.

Toinen asia, joka on korjattava opiskelijavalinta-asioissa, joustavuuden mahdollistaminen eli opiskelijoiksi tulee voida ottaa myös kotoajan ylittäneitä ilman, että valtionosuutta leikataan. Myös opiskelijoiden joustava sisäänotto ympäri vuoden tehostaa niin opiskelijan oppimismahdollisuuksia kuin opetuksen järjestäjänkin toimintaa. Näin syntyy myös monen tason kustannussäästöjä.

Valtionosuusrahoituksen ollessa tasa-arvoinen tarkentuu tilastointi ja helpottuu tilastointitietojen vertailtavuus. Näin saadaan myös luotettavampia vertailutietoja toiminnasta sekä sen kustannustehokkuudesta. Samalla helpottuu myös opiskelijoiden jatkopolkujen eteneminen ja niiden seuraaminen – ja jälleen syntyy monen tason kustannussäästöjä.

Toivon, että me jokainen vaikutamme omien verkostojemme kautta, lobbaamme niin virkamieskuntaa kuin poliitikkojakin tässä asiassa, jotta UMAKO-kokonaisuus saadaan opiskelijalähtöiseksi koko yhteiskuntaa palvelevaksi toiminnaksi.

Kielitaidotonta UMAKO-opiskelijaa voidaan verrata ekaluokkalaiseen, jolla varmasti on takanaan elämänkokemusta, mutta ei välttämättä lainkaan luku- tai kirjoitustaitoa äidinkielessään saatikka suomen kielessä. Alla olevalla runolla oivallutan meitä kaikkia huomioimaan uuden äärellä olevien oppijoiden elämäntilannetta:

Taitojen tulva

Lukutaito, laskutaito, kirjoitustaito
paikallaan pysymisen,
keskittymisen
ja kuuntelemisen taito, 

puheenvuoron pyytämisen,
työrauhan kunnioittamisen
ja vuoron odottamisen taito,

 järjestyksen ylläpidon,
sääntöjen noudattamisen
ja toisten huomioon ottamisen taito,

tervehtimisen, kiittämisen
ja anteeksipyytämisen taito.

 Milloin olet oppinut yhtä paljon
taitoja
kuin ekaluokalla?

Maija-Leena Urrila

Opitun tunnistaminen ja tunnustaminen kaikkine siihen liittyvine oheistoimintoineen on tehnyt meidät uteliaiksi asioille, osalle asia on haaste, osalle jopa ongelma. Uskon kuitenkin, että yhdessä tehden siitä tulee erittäin hyvä lopputulos. Opettajakuntamme upea asiantuntijuus ja ammattitaito mahdollistaa tämänkin asian onnistumisen asenteella hiljaa hyvä tulee. Kiitos Kansalaisopistojen liitto kaikesta tähän asti saadusta (koulutukset, tiedotteen, vastaukset, fyysinen ja henkinen tuki). Omasta puolestani kiitän myös sinua kollega, joka olet auttanut minua tai opistoamme tähän mennessä – lupaan, että jatkossakin tulen kysymään neuvojasi ja pyytämään apuasi.

Näillä ajatuksilla tiedän, että yhteisen tekemisen avulla me voimme jatkaa tätä Nobelin palkinnon arvoista työtämme.

Ps. Kuvassa Äkäslompolo (järvi), johon liittyy kesämuistot Saanan huiputtamisesta, rentoutumisesta, rakkaista ystävistä ja elämän ihanuudesta.

Outi Lohi
Oulu-opiston rehtori
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen ja 1. varapuheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kesäisen jääteön taustalla oikeanpuoleisen siiven 2. kerroksessa sijaitsee Pietarsaaren suomenkielisen työväenopston hallintoyksikkö sekä aikuisten perusopetuksen yksikkö. Kuva: Pietarsaaren kaupunki

Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto otti melkoisen haasteen itselleen, kun aloitti ns. tyhjästä aikuisten perusopetuksen palvelut kolme vuotta sitten. Alueen sivistysjohtajat olivat yksissä tuumin päättäneet, että vetovastuun ottaa Pietarsaaren kaupunki.

Syksyllä alkaa neljäs mielenkiintoinen lukuvuosi. Koulutuksen päättövaihe aloitti viime syksynä kadun toisella puolella olevassa suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa. Opiskelijoita on useasta eri maasta ja kulttuurista. Selvää on, että kulttuurit kolaroivat aika ajoittain sekä muiden opiskelijoiden että opettajien kanssa. Keskustelua on herättänyt mm. “Maskipakko” ja “rokotuspakko”. Monet eivät heidän kertomusten mukaan usko koronaan.

Järjestämme aipea molemmilla kotimaisilla kielillä päättövaiheeseen saakka. Ruotsiksi puhumme Gruvux:sta. Kohdekielen lisäksi opiskelija voi opiskella myös svenskaa tai finskaa. On ilo kuulla käytävillä ja opettajienhuoneessa molempien kotimaisten kielten porinaa. Meillä nimittäin on molempien kotimaisten kielten opettajia, jotka suihkuttavat päivittäin omaa äidinkieltään toisilleen.

Mutta onhan meillä myös miettimistä. Kysymys on kaksiajakoinen: itsemääräämisoikeus kohtaa kansallisen kotouttamisen periaatteet. Paikallinen te-viranomainen katsoo, että opiskelijan opinnot voidaan keskeyttää kesken lukuvuoden tai lukukauden jopa päättövaiheessa. Joskus opiskelija ei edes ole tietoinen, että joku muu tekee päätöksen hänen puolestaan. Kyse on ihmisen itsemääräämisoikeudesta – onko työttömällä työnhakijalla sellaista? Kyse on ehkä myös tiedonsaannista, joka ei ulotu opistolle, vaan saamme tietää asiasta yleensä siinä vaiheessa, kun opiskelija on jo siirretty muualla.

Tiedämme, että hallitus haluaa nopeuttaa kotoutumista erilaisin toimenpitein, jossa myös vapaa sivistys on hienosti huomioitu. Umako vastaa tarkoitukseen, sen olemme todenneet, mutta miten voimme nopeuttaa 9 vuoden peruskoulun opintoja, jotka aikuisilla on puristettu viiteen vuoteen? Miten voimme huomioida kieliä taitamattoman henkilön onnistumisen opinnoissa, jos viranomaiset katsovat, että koulutus on liian pitkä? Aipe on Suomen koulutusjärjestelmän tärkeä osa mutta tuntuu siltä, että jossakin ei nyt puhuta samaa kieltä. Ehkä koulutuksesta pitäisi tiputtaa lukutaitovaihe pois,jotta se antaisi oikeamman kuvan sen vaativuudesta. Aipe on umakon rinnalla mitä parhainta kotouttamista ja toivon, että viranomaistahot uskoisivat siihen. Suomi vastaanottaa humanitaarisista syistä heikommassa asemassa olevia ihmisiä maahamme, joille vaativuustasot ovat usein ylivoimaisia. Suunnitelma lyhyemmästä kotokoulutuksesta on paikallaan. Tasotestit tukisivat sekä opiskelijan että opetushenkilöstön motivaatiota oppia ja opettaa kohdekieltä. Työelämälähtöisyys tukisi vastaavasti validointia.

Uskomme tulevaisuuteen, viranomaisten järkeviin päätöksiin ja olemme ylpeitä opettajakunnan huikeasta ammattitaidosta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vie tässäkin kysymyksessä meitä eteenpäin. Kun tiedät, mitä sinun koulutukseen kuuluu ja mitkä ovat sen tavoitteet, pystyt kertomaan, mitkä asiat sinä jo osaat.

Kesäisiä suihkutuksia itse kullekin!

Päivi Rosnell
KoL:n hallituksen varajäsen
Rehtori, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Tervetuloa vuoden 2021 Kansalaisopistopäivään!

KoL:n järjestämä kansalaisopistokentän keväthuipennus järjestetään poikkeuksellisten olojen vuoksi tällä kertaa kokonaan verkossa. Tilaisuus on suunnattu koko opiston henkilökunnalle: oppilaitosjohdon lisäksi siis myös opetushenkilökunta (myös tuntiopettajat!) sekä asiakaspalvelu- ja hallintohenkilökunta ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Vuoden 2021 Kansalaisopistopäivässä suunnataan tulevaisuuskatsetta tällä kertaa hieman pidemmälle horisonttiin ohi korona-ajan haasteiden. Päivän teemoja ovat mm. planetaarinen sivistys, digitalisaatio ja tulevaisuuden oppiminen kentän ajatuksia ja yhteistä jakamista unohtamatta.

Kansalaisopistopäivän puheenvuorojen aiheita ovat mm.:

• Katsaus kansalaisopistojen kuluneeseen lukuvuoteen (puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto KoL)
• Mitä on planetaarinen sivistyminen ja miksi maailman rakastaminen on tärkeämpää kuin koskaan? (professori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto)
• Investoidaanko osaamisen kehittämiseen liikaa vai liian vähän? (johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki, Osaamisen aika -projekti, Sitra)
• Kansalaisopistot osaamisidentiteetin rakentajina (projektiasiantuntija Sari Miettinen, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus)
• Joustava opetus ja oppiminen syksystä 2021 alkaen (johtaja ja rehtori Soili Meklin SnellmanEDU / Snellman-kesäyliopisto)
• Kansalaisopistokentän tulevaisuuskeskustelu: Paneelin vetäjänä toimii historiantutkija, dosentti Samu Nyström, joka johdattelee kentän rehtoreita tulevaisuuskeskusteluun. Keskusteluun ovat kutsuttuina rehtori Jenni Karemo (Nurmijärven opisto), rehtori Outi Lohi (Oulu-Opisto) sekä rehtori Ville Ylikahri (Helsingin työväenopisto).

Koko Kansalaisopistopäivän ohjelman löydät täältä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan nettilomakkeen kautta viimeistään torstaina 10.6. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille KoL:n jäsenopistojen henkilökuntaan kuuluville tai opistojen ylläpitäjien edustajille.

Lisätietoja tilaisuudesta antaa hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna:
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276