opettajat

Blogi: Jännän äärellä

Kurssi-ilmoittautumisten taustalla häärivät Arja Karhu, Birgit Kadenius, Arja Jaako ja etualalla Tarja Hooli. Kuva: Roni Filppa.

Syksy on kansalaisopistoissa sekä kiireistä että jännittävää aikaa. Kurssi-ilmoittautumiset saattavat aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä ilmoittautujille ja meille opiston väelle. Ilmoittautuja jännittää pääseekö kurssille mukaan ja me opistoissa jännitämme kurssipaikkojen täyttymistä. Meillä täällä Torniossa kurssi-ilmoittautumiset käynnistyivät tänään klo 7. Kotona aamukahvia hörppiessäni tuli samalla seurattua kurssien täyttymisiä. On kiinnostavaa bongailla suosikkikursseja – pitävätkö kestosuosikit pintansa vai löytyykö niille uusia haastajia? Varasijojen täyttymistä täytyy myös seurailla, silläkin lukumäärällä on merkitystä. Opistoväki tietysti toivoo, että jokainen pääsisi mukaan haluamalleen kurssille, mutta rajallisten resurssien vuoksi uusien kurssien perustaminen ei mikään ”piis of keik” -tapaus. Lisää jännitystä koetaan myös sellaisten kurssien kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta täyty odotetulla tavalla. Ovatko potentiaaliset opiskelijat unohtaneet ilmoittautua, eikö tieto kurssista ole saavuttanut heitä, ovatko he vielä mökeillään tai marjametsässä? Syksyn säätkin saattavat vaikuttaa ilmoittautumisvilkkauteen. Pitkä lämmin syksy pitää ihmiset pitkään kesätunnelmissa eikä ajoissa hoksata syksyn ja kurssi-ilmoittautumisten alkamista.

Erityisesti tänä vuonna on jännittävää nähdä miten uudet kurssit otetaan vastaan, sillä kurssivalikoimassamme on ennätyksellisen paljon uusia kursseja. Viime keväänä panostimme erityisen paljon uusien kurssi-ideoiden ja -toiveiden saamiseen. Onnistuimme tässä tehtävässä, sillä normaalin noin viiden toiveen sijaan saimme niitä yli 70. Vastausinnokkuutta taisi lisätä järjestämämme kaikkien vastaajien kesken suoritettava arvonta, jossa oli pääpalkintona maksuton ja omavalintainen kurssi. On kivaa antaa kurssitoive ja jäädä jännittämään suosiiko arpaonni ja toteutuuko annettu toive. Useimmissa tapauksissa jännittäminen palkittiin, sillä annetuista toiveista pystyimme toteuttamaan lähes kaikki.

Jännitämme myös tuntiopettajien työllistymisen puolesta. Tuntiopettajat ovat tehneet paljon suunnittelutyötä ja muita tarvittavia valmisteluja jo paljon ennen kurssin käynnistymistä, joten on meidän kaikkien etu, että kurssit täyttyvät ja opettajat saavat palkkansa. Kyllä heitä itseäänkin varmasti jännittää. Jotain yllättävää voi aina sattua ja kestosuosikista saattaa tullakin floppi tai uudeksi innovaatioiksi ajateltu kurssi ei odotuksista huolimatta vedä. Monta asiaa pitää olla valmiiksi mietittynä ja tehtynä, eikä ennustajan taidoistakaan olisi haittaa. Silloin ei tarvitsisi jännittää tulevaa yhtä paljon kuin nyt.

Toimistosihteerimme kävi juuri esittelemässä Hellewi-tilastoa ilmoittautumisten etenemisestä. Ilmoittautumisen käynnistymisen ensimmäisen tunnin ilmoittautuneiden määrä on ollut huikea – grafiikka nostaa ensimmäisen tunnin pylvään taivaisiin, jonka jälkeen tilanne pikkuhiljaa tasoittuu. On kiinnostavaa ja jännittävää verrata tilastoa viime vuoteen ja huokaista helpotuksesta kun jälleen kerran aloituksen ilmoittautuneiden määrä on edellisvuotta suurempi. Huh, kyllä nyt näiltä osin helpottaa. Myös netti-ilmoittautuneiden määrä on lisääntynyt, hyvä. Kyllä tämä taas tästä, niin kuin aina, kunhan ensin vain muistaa kovasti jännittää. Seuraavaksi voin alkaa suunnittelemaan ensi talousarviovuotta ja jännittämään mihin ne rahat riittää. On tämä opistotyö sitten jännää hommaa.

Tarja Hooli
Tornion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Tietotaitoviikolla kädentaitojen opettajat kouluttivat toisiaan

Neljäs valtakunnallinen Tietotaitoviikko järjestettiin toukokuussa Keravan Opistossa. Idea on lähtenyt alunperin silloisen RaJuPuSu-opiston sisäisestä koulutusmuodosta, mutta laajentunut nyt jo valtakunnalliseksi. Tehokkaan ja taloudellisen koulutusviikon ideana on, että jokainen 20:stä osallistujasta opettaa muille jonkun käsityöidean tai -tekniikan. Kukaan ei saa palkkaa, mutta jokainen saa 19 uutta ideaa mukaansa vietäväksi omaan opistoonsa. Tämä formaatti toimisi varmasti muissakin ainealueissa.

Ketkä osallistuvat?

Kurssille osallistui kädentaitojen opettajia (päätoimisia opettajia, suunnitteluopettajia sekä myös tuntiopettajia, joiden saaminen mukaan koulutuksiin on tärkeää). Keravalla kurssille osallistujista noin puolet olivat ympäristökunnista, mutta tulijoita oli myös muualta Etelä-Suomesta, Pohjanmaalta sekä Itä- ja Keski-Suomesta asti.  Jokainen järjesteli majoituksensa itse (ystävät, tuttavat, hotelli, kimppa-airbnb yms.) Ruokailemassa käväisimme lähistön ruokapaikoissa ja kahvit keittelimme itse.

Mukaan saimme tällä kertaa myös Keravan ystävyyskunnastamme Reykjanesbæristä Islannista käsityöopettajakollegamme Silja Konradsdottirin, jonka kanssa vertailimme kokemuksia ja tietoja käsityönopettamisesta maissamme. Häneltä saimme hyvän idean itseommeltuun leluun, joka sopii keskittymisharjoitukseksi vilkkaille lapsille ja sormiharjoitukseksi muistisairaille vanhuksille.

Mitä saavutettiin?

Erityisen hedelmälliseksi koen tällaisen verkostoitumiskoulutuksen juuri näinä vuosina, kun opistoissa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos myös käsityötä opettavissa. Joukossamme oli sopivasti sekä kokeneita, pitkään opettaneita että nuoria, vasta uransa alussa olevia opettajia; taisipa pari emeritaakin mahtua joukkoon.  Viikon aikana jaoimme toisillemme avoimesti käsityöaiheiden lisäksi nk. hiljaista tietoa sekä opetettavista aiheista että opistotoiminnasta yleensä, verkostoiduimme ja saimme uusia virikkeitä.

Mitä opittiin?

Tämän vuoden aiheet vaihtelivat laajasti. Koska opistomme tilat mahdollistavat värjäysten tekemisen, otin ohjelmaan ekoprinttiä, syanotypiaa ja jääpalavärjäystä. Formaatti osoitti toimivuutensa mm. ekoprintin kohdalla, saimme paljon uutta kokemustietoa jo aiemmin tehneiltä. Muina aiheina olivat mm. tilkku- ja pussukkaideat, tietokonekaavapiirustus, korujen tekemistä polkupyörän kumeista ja soutachenauhasta, neuleiden aloitusta ja päättelyitä, köysitöitä, kudontaa raidekaiteella jne. Kaikki eivät välttämättä kokeilleet kaikkea viikon aikana, mutta varmasti kaikille löytyi oman työhön ja opistoon soveltuvaa opeteltavaa.

Miten järjestän?

Parhaiksi ajankohdiksi on todettu toukokuun viimeiset tai kesäkuun ensimmäiset viikot, myös elokuussa on pidetty. Ilmoittautumiset sujuivat helposti Hellewin kautta, jonka jälkeen mukaantulijat ilmoittivat minulle opetustuokionsa aiheen/aiheet, joista kokosin lukujärjestyksen. Opettajat lähettivät valitsemastaan aiheestaan kuvan ja mukaan otettavien materiaalien listan, jotta osallistujat voivat tuoda niitä varastoistaan. Listat lähetin osallistujille ja sitten vaan odottelin kurssin alkamista. Ensi vuoden kurssi on jo sovittu pidettävän kesän alussa Järvenpään opistossa.

Kopioikaa olkaa hyvät!

Tämä oli minun toinen kertani järjestää tällainen viikko ja koen tämän erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi. Toivottavasti opistot innostuisivat alueellisesti järjestämään tällaisia viikkoja eri puolilla Suomea – pohjoiseen ja länteen myös omansa. Itäpuolen Suomessa on tarjolla vielä tänä kesänä Järvi-Saimaan kansalaisopiston järjestämä viikko heinä-elokuun vaihteessa Juvalla. Alueellisilla kursseilla matka- ja majoituskulut pysyvät kohtuudessa ja myös tuntiopettajat pystyvät paremmin osallistumaan. Samalla verkostoituminen ja yhteistyö naapuriopistojen kanssa toteutuu luontevasti yhdessä tehden. Mielelläni annan lisätietoja kurssista ja sen järjestämisestä.

Aune Soppela
Taitoaineiden suunnittelijaopettaja
Keravan Opisto
aune.soppela@kerava.fi
040 318 2850

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail