koronavirus

Kausivalo lumisella oksalla.

Blogi: Muista oma happinaamarisi

Olen jo useita vuosia kirjoittanut kolumneja, blogeja, lehtiartikkeleita ja tuntuu, että olen kirjoittanut jo kaikesta. Päätin, että koronasta en ainakaan kirjoita, koska sille on annettu palstatilaa jo ihan tarpeeksi. Huomasin kuitenkin, että kaikki mielessäni pyörivät aiheet liittyivät aina jollain tavalla tähän pahuksen virukseen. Olisipa huojentavaa jonain kauniina aamuna herätä ja todeta, että olipa siinä vain outo painajainen – kuin huonosta tieteiselokuvasta – ja jatkaa elämää kuten kaksi vuotta sitten. Maailma on kuitenkin peruuttamattomasti muuttunut, nyt vain pitää keksiä keinoja selviämiseen. Koronan vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä selvillä emmekä tiedä mitä kaikkea tästä lopulta seuraa minulle, sinulle, kansalaisopistoille, yhteiskunnallemme tai maailmalle. Epävarmuus tulevasta on raastavaa.

Korona-aikaa on eletty kohta kaksi vuotta. Se on ollut täynnä muutoksia ja myllerrystä, hetkistä helpotuksen tunnetta, kunnes taas mennään. Korona-ajasta on toki opittu paljon ja saatu opiston arkeen uusia toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, mutta positiivisenkin ajattelun taustalla vaanii jo väsymys. Tunnistan tämän itsessäni ja tiedän, etten ole tässä olotilassa yksin. En muista korona-aikaan viettäneeni montakaan viikonloppua vapaata, ilman edes jatkuvaa varalla oloa ja päivystystä. Työläppäri ja -kännykkä ovat ahkerassa käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin, on luettava koronaan liittyvät uutiset, erityisesti ne paikalliset, ja pohdittava mitä muutoksia ne tuovat opistotyöhön, vastattava huolestuneiden opettajien kysymyksiin ja keksittävä nopeasti yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin asioihin. Oikea-aikainen, selkeä ja kannustava tiedottaminen on tärkeää. Liikaakaan ei saa viestittää, se turruttaa. On löydettävä positiivinen ja tulevaisuusorientoitunut vire vaikka aina ei jaksaisi. Työni on pääsääntöisesti voimia ja iloa tuovaa, mutta viime aikoina yllättäviä kuormittavia tekijöitä on ollut liikaa.

Olemme opistoväen kesken paljon keskustelleet koronaan liittyvästä turhautumisesta ja väsymisestä. Tunteiden taustalla on pitkälti jo aiemmin mainitsemani epävarmuus. Kun maaliskuussa 2020 korona tuli, en minä ja moni muukaan uskonut miten pitkään tilanne kestää. Kun jouduin maaliskuussa osalle opettajistamme antamaan kahden viikon lomautuslaput, ajattelin, että se riittää ja pian palaamme takaisin entiseen. Olin totaalisen väärässä. Kysymykseen ”koska tämä loppuu?” ei kenelläkään ole antaa varmaa vastausta. Monissa opistoissa turhautuneisuus ja väsymys ovat johtaneet henkilöstön uupumiseen tai henkilöstöä on lähtenyt muihin työtehtäviin. Olemme kulttuurin, sivistyksen ja hyvinvoinnin tuottajia – niitä hyvän tahdon, ilon ja olon lähettiläitä – emmekö siis toimi kuten opetamme? Aivan varmasti toimimme, mutta edellä mainittujen palvelujen tuottajina, meitä painaa paikallinen, alueellinen ja yhteiskunnallinen vastuu. Haastavista olosuhteista huolimatta haluamme aina tarjota laadukkaita palveluja, pitää opiskelijamme, henkilökuntamme, talouden tasapainon ja tehokkuuden. Nämä eivät ole helppoja toteutettavia tässä ajassa eikä ihme, jos henkilöstö väsyy. Myös etätyö on tuonut oman haasteensa työn ja vapaa-ajan erottamisessa.

Odotan joulua ja ennen kaikkea joululomaa. Odotan kiireetöntä ja rentouttavaa aikaa. Odotan aikuisia lapsiamme kotiin. Odotan kuusenhakureissua puolisoni kanssa. Odotan vanhempiani jouluvierailulle. Odotan lunta ja pakkasta ja pakkasen narskuntaa kengän alla. Odotan hilpeitä lumileikkejä tyttären koiran kanssa. Odotan lautapelejä ja naurua. Odotan tähtitaivaan ja revontulten katselua. Odotan takkatulta ja keskittymistä hyvään kirjaan. Minä vain olen, läsnä siinä hetkessä ja näille ihmisille. Tämä on samalla lupaus pitää huolta myös itsestä – ennen kaikkea itsestä. Lentokoneen turvaohjeissakin kehotetaan asettamaan happinaamari ensin omille kasvoille ja vasta sen jälkeen auttamaan muita. Vastaiskuna arjen kuormittavuudelle, tarvitaan kunnon palautuminen. Viimeistään nyt on tämän vastaiskun aika, tehdään se! Kun arki jälleen koittaa, olemme siihen kaikin tavoin valmistautuneita ja valmiita. Pidetään huolta ja muistetaan omat happinaamarimme.

Hyvää, rentouttavaa ja kiireetöntä joulun odotusta ja lomaa kaikille!

Tarja Hooli
Tornion kansalaisopiston rehtori
Kansalaisopistojen liiton  hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen tilkkutäkki: Yhteisöllinen tekstiilitaideteos 2022

Kutsumme sinut mukaan työstämään kansalaisopistojen tilkkutäkkiä – yhteistä ja yhteisöllistä tekstiilitaideteosta!

Keväällä 2020 Suomeenkin iskenyt koronaviruspandemia siirsi yllättäen valtaosan kansalaisopistojen opetuksesta verkkoon. Poikkeuksellinen aika toi aiempaa konkreettisemmin ja laajemmin esiin sen, kuinka kansalaisopisto on tosiasiassa paljon enemmän kuin “vain” kurssi, jolla ihmiset käyvät – se on ennen kaikkea sosiaalinen tilanne, jossa kokoonnutaan yhteen samasta asiasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Tätä yhteisöllisyyttä kunnioitamme ja juhlistamme nyt lukuvuonna 2021–2022 kansalaisopistojen yhteisöllisen tekstiilitaideteoksen voimin. Kansalaisopistojen tilkkutäkki on yhteinen tekstiilitaideteos, johon kutsumme jokaisen kansalaisopiston mukaan.

Valmis teos koostuu eri puolilla Suomea kansalaisopistoissa valmistetuista paloista. Jokainen kansalaisopisto on tervetullut mukaan visualisoimaan kansalaisopistojen yhteisöllisyyttä tekstiilitaideteoksen voimin!

Mistä on kyse?

Tekstiilitaideteos valmistuu kansalaisopistoissa, joissa lukuvuoden 2021–2022 aikana toteutetaan samankokoisia tilkkublokkeja.

Tuotettava tekstiilitaideteos on kaksiosainen: ensimmäinen osa on seinätekstiili. Seinätekstiili paljastetaan KoL:n Kansalaisopistopäivässä kesäkuussa 2022, minkä jälkeen halukkaat kansalaisopistot voivat tilata sen itselleen näyttelyyn. Teoksen varaamisesta näyttelyyn tiedotetaan tarkemmin sen valmistuttua. Toinen osa on perinteinen tilkkutäkki, joka lahjoitetaan opetusministerille.

Tekstiilitaideteoksen yhteisöllisyys näkyy monella tavoin. Työskentelyohjeet ovat kansalaisopistojen opettajien sanoittamia ja myös valmiin taideteoksen sommittelevat aikanaan yhdessä halukkaat kansalaisopistojen tekstiilityön opettajat.

Työskentelyaikaa on koko lukuvuoden 2021–2022 ajan. 

Työskentelyohjeet ja tarkempaa tietoa tekstiilitaideteoksesta löydät täältä.

Tervetuloa mukaan kansalaisopistojen yhteisölliseen tekstiilitaideteokseen!

Kysyttävää?

tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi

Takaisin valoon -videon laulajat kuvassa.

Headmaster feat. Jenni – Takaisin valoon

(Jos upotettu video ei näy, voit katsoa sen täältä.)

Tervetuloa takaisin kansalaisopistoon, sua varten ollaan kautta maan!

Kaksi kansalaisopiston rehtoria tempaisi räppivideon kutsuakseen sinut takaisin kansalaisopistoon.

Tervetuloa lähikurssille terveysturvallisesti tai verkkokurssille omalta sohvalta, tutustu syksyn kurssitarjontaan täällä:

https://kurssit.kansalaisopistot.fi/

Kysely opiskelijoille kansalaisopisto-opiskelusta korona-aikana

Keräämme yhdessä Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi EPALEn kanssa suomalaisten kansalaisopistokokemuksia korona-ajalta:

Kysely opiskelijoille kansalaisopisto-opiskelusta korona-aikana

Oletko osallistunut korona-aikana kansalaisopiston kurssille verkossa tai lähiopetuksena? Kerro meille, miltä se tuntui!

Kansalaisopistojen liitto KoL kerää yhdessä Aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin EPALEn kanssa suomalaisten kansalaisopistokokemuksia korona-ajalta.

Miltä opiskelu poikkeusoloissa on tuntunut? Mikä on ihastuttanut, entä vihastuttanut? Vastaa kyselyyn osoitteessa:

Kaikille kyselyyn vastanneille EPALEn yllätyslahja!

*******************

Opiskelijoille voi linkata tiedoksi vaikkapa tämän Kansalaisopistot.fi-sivun artikkelin. 

Blogi: Rokottaako korona ensi lukuvuoden opiskelijamääriä?

Mies pukeutuneena kasvomaskiin ja kypärään pitelee karttakeppiä kädessään.

Rehtori Renman (tai mahdollisesti joku toinen henkilö) esittelee kevään koronamuotia: kypärä koronakäyrien hyppyreihin ja keppi pitämään kahden metrin etäisyys. (Kuva: Nat Renman)

Lääkärit sanovat aina, että rokotukset ovat pistämätön tapa ehkäistä sairauksia, mutta neulakammoiset ovat toista mieltä. Vaikka opiskelijat olisivat rokotettuja syksyn alkaessa, kansalaisopistoilla on kuitenkin hyvin todennäköisesti vähemmän opiskelijoita kuin ennen koronaa. Syyt tähän ovat monet. Ihmiset ovat löytäneet uusia harrastuksia, kun eivät ole opistoon päässeet, ja ehkä luopuneet vanhoista harrastuksista. Jotkut eivät enää edes halua palata lähiopetukseen. Entä miten voimme luokkahuoneita käyttää, jos syksyllä vielä pitää olla kahden metrin etäisyys oman ja naapurin turvan välillä?

Elokuussa opettajainkokouksessa minulta kysyttiin ajatuksiani siitä, miten lukuvuosi 2020‒2021 tulee onnistumaan. Ennusteeni oli, että syksy sujuu melko normaalisti, mutta saattaa tulla katko marraskuun lopulla, ja että tammikuussa lukukausi ei ala normaalisti ja olisimme kiinni pääsiäiseen. Ennusteeni perustana oli virusten normaalileviäminen talvisäällä ja näin tilanne myös eteni pääkaupunkiseudulla. Uudet variantit talvihuipun hännillä estävät lähiopiskelun aloittamisen vieläkin.

Tällä hetkellä olemme kuitenkin menossa kohti parempia aikoja. Kevät on alkanut, sää lämpenee ja kesä kolkuttaa kohta ovelle. Jo Hippokrates sanoi aikoinaan: ”Kesän alku poistaa talven taudit.” Yu et al.:in tutkimusten mukaan koronatapaukset vähenevät 3,08 % jokaiselta ulkoilman lisäasteelta. Etelä-Suomen lämpötila vaihtelee n. -15 ja +25 asteen välillä, eli yhteensä n. 40 astetta. Kumulatiivisesti tämä tarkoittaa, että tapaukset ainoastaan lämpötilanousun takia vähenevät yli 70 %. Tätä voi verrata siihen, että paljon puhutut maskit Bundgaard et al.:in tutkimuksen mukaan vähentävät tartuntoja n. 10 prosenttiyksikköä (n. 20 %). Toisaalta, tämä tarkoittaa myös sitä, että tartunnat talvea kohden lisääntyvät yli 70 %:lla.

Tässä vaiheessa joku aina keskeyttää minut ja kysyy: ”Miksi korona sitten leviää lämpimissä maissa?” Ensiksi voi kysyä: Kuinka monessa maassa on Suomen kaltainen talvi? Ei kovin monessa. Lämpimissä maissa olisi huomattavasti huonompi tilanne, mikäli heillä olisi talvi. Toiseksi, lämpimissä maissa on usein yksi asia mitä Suomesta puuttuu, eli väestöntiheys. Suomen väestöntiheys on isoimpien kaupunkien ulkopuolella niin pieni, että viruksella on vaikeuksia levitä jopa talvisin.

Syksyn alkaessa monet aikuiset eivät vielä ole saaneet edes ensimmäistä rokotustaan. Koko ajan puhutaan siitä, että laumasuoja saavutetaan sen jälkeen kun 70 % väestöstä on rokotettu. Brittivariantilla on kuitenkin korkeampi tartuttavuus (R-luku), jolloin laumasuojan saavuttamiseksi Grant & Hunterin tutkimuksen mukaan tarvitaan ainakin 82 %:n rokottamisaste (Pfizerin rokote). Aikuisväestöstä pitäisi siis rokottaa 100 %, mikäli lapsia ei rokoteta. Eikä olemassa olevien rokotteiden suoja uusia variantteja kohtaan näytä kovin lupavalta. Kuzmina et al.:in tutkimuksen mukaan esim. Pfizerin rokote tehoaa 6,8 kertaa huonommin Etelä-Afrikan varianttia vastaan.

Mitä sitten tulee tapahtumaan ensi talvena? Kauan on jo tiedetty hengitystieinfektioista, että yksi virus ottaa vallan tietystä ajanjaksosta. Virus saattaa kuitenkin muuttua lukuvuoden aikana, esim. yksi virus syksyllä ja toinen kevätlukukaudella. Tämän takia influenssarokotukset joskus menevät pieleen, kun virusta ei olla pystytty arvaamaan oikein. Joko influenssa tai korona tulee jylläämään ensi talvena. Mikäli korona ottaa vallan, se tarkoittaa, että nykyiset rokotukset eivät pystyneet kyseistä varianttia estämään. Ja mikäli rokotukset estävät koronan ensi talvena, se tulee kehittymään, kehittäen rokotusta ohittavia variantteja, palaten talvella 2022‒23 tai myöhemmin kuin vieteriukko. Taru sormusten herrasta -kirjaa muokaten: Yksi virus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee, se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee.

Roger Renman
KoL:n hallituksen jäsen
Kauniaisten kansalaisopiston / Grankulla medborgarinstitutin rehtori

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Lähteet:

Yu et al.: Effects of temperature and humidity on the daily new cases and new deaths of COVID-19 in 166 countries (Science of The Total Environment, Vol. 729). https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969720325687
Bundgaard at al.: Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers (Annals of Internal Medicine, Vol. 174). https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/m20-6817
Grant & Hunter: Immunisation, asymptomatic infection, herd immunity and the new variants of COVID 19 (ei julkaistu vielä). https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.01.16.21249946v1
Kuzmina et al.: SARS-CoV-2 spike variants exhibit differential inactivity and neutralization resistance to convalescent or post-vaccination sera (Cell Host & Microbe 29). https://www.cell.com/cell-host-microbe/fulltext/S1931-3128(21)00136-0

Kansalaisopistojen liitto KoL
Lisätietoa evästeistä

Mitä evästeet ovat ja miksi käytämme niitä tällä sivustolla?

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Niitä käytetään palvelun käyttökokemuksen parantamiseksi, auttaen selainta muistamaan käyttäjän syöttämiä valintoja palvelussa. Lisäksi evästeitä käytetään esimerkiksi verkkosivuston käyttäjätilastojen keräämiseen. Ilman evästeitä osaa verkkosivuston toiminnoista ei välttämättä voitaisi edes käyttää.

Säilytetämme esimerkiksi tiedon sisäänkirjautuneesta käyttäjästä (käyttäjätunnuksesta). Sisäänkirjautuminen on voimassa vain selainistunnon ajan, jonka jälkeen käyttäjän täytyy syöttää käyttäjätunnus ja salasana palveluun uudestaan.

Säilytämme myös tiedon evästeilmoituksen hyväksymisestä ja mahdollistista käyttäjäkohtaisista asetuksista sivuston saavutettavuuteen liittyen. Muutoin kyseinen ilmoitus näkyisi jokaisella sivunlataukselle sivuston alareunassa ja käyttäjän pitäisi jokaisella katselukerralla valita haluamansa asetukset uudelleen.

Palvelumme kerää myös tilastotietoa vierailevista käyttäjistä. Tarkoitukseen käytetään Google Analytics -ohjelmistoa, jonka avulla voimme esimerkiski tehdä sivuistamme yhä paremmin toimivan kokonaisuuden.

Sivustolla olevat sosiaalisen median laajennukset (esim. Facebook-osio sivun alareunassa) saattavat kerätä tietoa kävijästä, mikäli hän on kirjautuneena sisään kyseisiin palveluihin.

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt tällaisten evästeiden käytön. Voit säätää evästeiden käytön asetetuksia sivuston vasemmasta laidasta löytyvästä navigaatiopalkista.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.