Blogi: Rokottaako korona ensi lukuvuoden opiskelijamääriä?
Rehtori Renman (tai mahdollisesti joku toinen henkilö) esittelee kevään koronamuotia: kypärä koronakäyrien hyppyreihin ja keppi pitämään kahden metrin etäisyys. (Kuva: Nat Renman)
Lääkärit sanovat aina, että rokotukset ovat pistämätön tapa ehkäistä sairauksia, mutta neulakammoiset ovat toista mieltä. Vaikka opiskelijat olisivat rokotettuja syksyn alkaessa, kansalaisopistoilla on kuitenkin hyvin todennäköisesti vähemmän opiskelijoita kuin ennen koronaa. Syyt tähän ovat monet. Ihmiset ovat löytäneet uusia harrastuksia, kun eivät ole opistoon päässeet, ja ehkä luopuneet vanhoista harrastuksista. Jotkut eivät enää edes halua palata lähiopetukseen. Entä miten voimme luokkahuoneita käyttää, jos syksyllä vielä pitää olla kahden metrin etäisyys oman ja naapurin turvan välillä?
Elokuussa opettajainkokouksessa minulta kysyttiin ajatuksiani siitä, miten lukuvuosi 2020‒2021 tulee onnistumaan. Ennusteeni oli, että syksy sujuu melko normaalisti, mutta saattaa tulla katko marraskuun lopulla, ja että tammikuussa lukukausi ei ala normaalisti ja olisimme kiinni pääsiäiseen. Ennusteeni perustana oli virusten normaalileviäminen talvisäällä ja näin tilanne myös eteni pääkaupunkiseudulla. Uudet variantit talvihuipun hännillä estävät lähiopiskelun aloittamisen vieläkin.
Tällä hetkellä olemme kuitenkin menossa kohti parempia aikoja. Kevät on alkanut, sää lämpenee ja kesä kolkuttaa kohta ovelle. Jo Hippokrates sanoi aikoinaan: ”Kesän alku poistaa talven taudit.” Yu et al.:in tutkimusten mukaan koronatapaukset vähenevät 3,08 % jokaiselta ulkoilman lisäasteelta. Etelä-Suomen lämpötila vaihtelee n. -15 ja +25 asteen välillä, eli yhteensä n. 40 astetta. Kumulatiivisesti tämä tarkoittaa, että tapaukset ainoastaan lämpötilanousun takia vähenevät yli 70 %. Tätä voi verrata siihen, että paljon puhutut maskit Bundgaard et al.:in tutkimuksen mukaan vähentävät tartuntoja n. 10 prosenttiyksikköä (n. 20 %). Toisaalta, tämä tarkoittaa myös sitä, että tartunnat talvea kohden lisääntyvät yli 70 %:lla.
Tässä vaiheessa joku aina keskeyttää minut ja kysyy: ”Miksi korona sitten leviää lämpimissä maissa?” Ensiksi voi kysyä: Kuinka monessa maassa on Suomen kaltainen talvi? Ei kovin monessa. Lämpimissä maissa olisi huomattavasti huonompi tilanne, mikäli heillä olisi talvi. Toiseksi, lämpimissä maissa on usein yksi asia mitä Suomesta puuttuu, eli väestöntiheys. Suomen väestöntiheys on isoimpien kaupunkien ulkopuolella niin pieni, että viruksella on vaikeuksia levitä jopa talvisin.
Syksyn alkaessa monet aikuiset eivät vielä ole saaneet edes ensimmäistä rokotustaan. Koko ajan puhutaan siitä, että laumasuoja saavutetaan sen jälkeen kun 70 % väestöstä on rokotettu. Brittivariantilla on kuitenkin korkeampi tartuttavuus (R-luku), jolloin laumasuojan saavuttamiseksi Grant & Hunterin tutkimuksen mukaan tarvitaan ainakin 82 %:n rokottamisaste (Pfizerin rokote). Aikuisväestöstä pitäisi siis rokottaa 100 %, mikäli lapsia ei rokoteta. Eikä olemassa olevien rokotteiden suoja uusia variantteja kohtaan näytä kovin lupavalta. Kuzmina et al.:in tutkimuksen mukaan esim. Pfizerin rokote tehoaa 6,8 kertaa huonommin Etelä-Afrikan varianttia vastaan.
Mitä sitten tulee tapahtumaan ensi talvena? Kauan on jo tiedetty hengitystieinfektioista, että yksi virus ottaa vallan tietystä ajanjaksosta. Virus saattaa kuitenkin muuttua lukuvuoden aikana, esim. yksi virus syksyllä ja toinen kevätlukukaudella. Tämän takia influenssarokotukset joskus menevät pieleen, kun virusta ei olla pystytty arvaamaan oikein. Joko influenssa tai korona tulee jylläämään ensi talvena. Mikäli korona ottaa vallan, se tarkoittaa, että nykyiset rokotukset eivät pystyneet kyseistä varianttia estämään. Ja mikäli rokotukset estävät koronan ensi talvena, se tulee kehittymään, kehittäen rokotusta ohittavia variantteja, palaten talvella 2022‒23 tai myöhemmin kuin vieteriukko. Taru sormusten herrasta -kirjaa muokaten: Yksi virus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee, se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee.
Roger Renman
KoL:n hallituksen jäsen
Kauniaisten kansalaisopiston / Grankulla medborgarinstitutin rehtori
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!
Lähteet:
Yu et al.: Effects of temperature and humidity on the daily new cases and new deaths of COVID-19 in 166 countries (Science of The Total Environment, Vol. 729). https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969720325687
Bundgaard at al.: Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers (Annals of Internal Medicine, Vol. 174). https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/m20-6817
Grant & Hunter: Immunisation, asymptomatic infection, herd immunity and the new variants of COVID 19 (ei julkaistu vielä). https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.01.16.21249946v1
Kuzmina et al.: SARS-CoV-2 spike variants exhibit differential inactivity and neutralization resistance to convalescent or post-vaccination sera (Cell Host & Microbe 29). https://www.cell.com/cell-host-microbe/fulltext/S1931-3128(21)00136-0
