Iloa ja aurinkoa kansalaisopistojen lukuvuoden 2021-2022 alkupäiviin. Toivottavasti sinulla on takana loma, jonka aikana olet levännyt voimaantuen uusiin koitoksiin.
Meillä Suomessa elokuu, elonkorjuusta nimensä saanut kuukausi, käsitetään kesän viimeiseksi kuukaudeksi. Näin luontoihmisenä ja paljon suolla, metsissä sekä yrttipelloilla kesälomaa viettäneenä haluan johdatella sinut syksyn aloitukseen lyhyellä runolla, joka ilahduttaa kangasrousku- ja suppilovahveroiden kerääjää:
Sienten tanssi
Kuusen alla tanssi alkaa
sienten kanssa yhtä jalkaa.
Silkkilakit tahtiin keinuu,
viehkeästi heltat heiluu.
Tuomo Lahdelma
Kansalaisopistotoimijoiden kollegiaalinen keskustelu on pidemmän aikaa liittynyt vahvasti kahteen asiaan eli maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaitokoulutukseen (UMAKO) sekä opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Jatkan pohdintaani kollegani Päivi Rosnellin kesäkuista pohdintaa koskien UMAKO-opetukseen ja se rahoitukseen liittyvää moninaisuutta. Valtiovallan on tärkeä muuttaa koulutuksen rahoitusperusteita niin, että kaikki vapaan sivistystyön oppilaitokset saavat saman rahoituksen (tuntiperusteinen valtionosuus) samojen opetustuntien, kurssien tuottamiseen.
Toinen asia, joka on korjattava opiskelijavalinta-asioissa, joustavuuden mahdollistaminen eli opiskelijoiksi tulee voida ottaa myös kotoajan ylittäneitä ilman, että valtionosuutta leikataan. Myös opiskelijoiden joustava sisäänotto ympäri vuoden tehostaa niin opiskelijan oppimismahdollisuuksia kuin opetuksen järjestäjänkin toimintaa. Näin syntyy myös monen tason kustannussäästöjä.
Valtionosuusrahoituksen ollessa tasa-arvoinen tarkentuu tilastointi ja helpottuu tilastointitietojen vertailtavuus. Näin saadaan myös luotettavampia vertailutietoja toiminnasta sekä sen kustannustehokkuudesta. Samalla helpottuu myös opiskelijoiden jatkopolkujen eteneminen ja niiden seuraaminen – ja jälleen syntyy monen tason kustannussäästöjä.
Toivon, että me jokainen vaikutamme omien verkostojemme kautta, lobbaamme niin virkamieskuntaa kuin poliitikkojakin tässä asiassa, jotta UMAKO-kokonaisuus saadaan opiskelijalähtöiseksi koko yhteiskuntaa palvelevaksi toiminnaksi.
Kielitaidotonta UMAKO-opiskelijaa voidaan verrata ekaluokkalaiseen, jolla varmasti on takanaan elämänkokemusta, mutta ei välttämättä lainkaan luku- tai kirjoitustaitoa äidinkielessään saatikka suomen kielessä. Alla olevalla runolla oivallutan meitä kaikkia huomioimaan uuden äärellä olevien oppijoiden elämäntilannetta:
Taitojen tulva
Lukutaito, laskutaito, kirjoitustaito
paikallaan pysymisen,
keskittymisen
ja kuuntelemisen taito,
puheenvuoron pyytämisen,
työrauhan kunnioittamisen
ja vuoron odottamisen taito,
järjestyksen ylläpidon,
sääntöjen noudattamisen
ja toisten huomioon ottamisen taito,
tervehtimisen, kiittämisen
ja anteeksipyytämisen taito.
Milloin olet oppinut yhtä paljon
taitoja
kuin ekaluokalla?
Maija-Leena Urrila
Opitun tunnistaminen ja tunnustaminen kaikkine siihen liittyvine oheistoimintoineen on tehnyt meidät uteliaiksi asioille, osalle asia on haaste, osalle jopa ongelma. Uskon kuitenkin, että yhdessä tehden siitä tulee erittäin hyvä lopputulos. Opettajakuntamme upea asiantuntijuus ja ammattitaito mahdollistaa tämänkin asian onnistumisen asenteella hiljaa hyvä tulee. Kiitos Kansalaisopistojen liitto kaikesta tähän asti saadusta (koulutukset, tiedotteen, vastaukset, fyysinen ja henkinen tuki). Omasta puolestani kiitän myös sinua kollega, joka olet auttanut minua tai opistoamme tähän mennessä – lupaan, että jatkossakin tulen kysymään neuvojasi ja pyytämään apuasi.
Näillä ajatuksilla tiedän, että yhteisen tekemisen avulla me voimme jatkaa tätä Nobelin palkinnon arvoista työtämme.
Ps. Kuvassa Äkäslompolo (järvi), johon liittyy kesämuistot Saanan huiputtamisesta, rentoutumisesta, rakkaista ystävistä ja elämän ihanuudesta.
Outi Lohi
Oulu-opiston rehtori
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen ja 1. varapuheenjohtaja
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!
