Kansalaisopistojen hanketeemapäivä pe 2.11.

KoL järjestää Helsingissä perjantaina 2.11. teemapäivän, joka keskittyy kokonaisuudessaan kansalaisopistojen toteuttamiin hankkeisiin. Haimme aiemmin kiinnostuneita kansalaisopistoja esittelemään omaa hanketoimintaansa ja ilmoittautuminen tilaisuuteeen on nyt käynnistynyt.

Päivän ohjelmasta valtaosa on varattu opistojen hankkeiden tulosten ja kokemusten esittelyyn. Teemapäivästä saat ideoita oman opistosi kehittämistyöhön sekä kuulet muiden kokemuksista ja hyväksi koetuista menetelmistä. Kuulemme päivän aikana yhteensä 9 hanke-esittelyä, jotka liittyvät mm. erityisryhmien saavuttamiseen, musiikinopetuksen kansalaisopistopedagogiikkaan, senioreiden aktivointiin, opiston palveluprosesseihin ja kurssisuunnitteluun sekä laajemmin Erasmus+-hankeprosessiin liittyviin kokemuksiin.

Lisäksi päivän ohjelmaan sisältyvät laatu- ja kehittämisavustuksia sekä Erasmus+-hakemuksia Suomessa koordinoivan Opetushallituksen puheenvuorot.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja avoin KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 1010, 1. krs.).

Tilaisuuden koko ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 29.10.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Kansalaisopisto-opetusta kautta aikain analogisesti ja digitaalisesti

Työpöydälläni on kaunis, ajan patinalta tuoksuva vanha muistikirja, jonka kannessa käsin kirjoitettuna lukee Oulun työväenopistolehti Toveri, käsikirjoituksia 1921–1924, perustettu 1911.

Eräs artikkeleista alkaa näin:

Opistotyöstämme

Opisto, jossa mekin opiskelemme: tämänkin opiston tarkoituksena on vapaan valistustyön suorittaminen eri kansalais piireihin. Samoin kuin myöskin Suomessakin toimii yli neljäkymmentä opistolaitosta kaupungeissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa saman päämäärään hyväksi kansalaisten tietomäärän kasvattamiseksi.

Suomen kolmanneksi vanhin Oulu-opisto sekä monet muut kansalaisopistot ovat toimineet monien muutosten keskellä koko itsenäisen tasavaltamme olemassaoloajan. Kaiken edistyksen ja kehityksen aikana on kansalaisopistotoiminnan ideologia pysynyt samana: elinikäistä oppimista edistävää opetusta järjestetään kaikkialla Suomessa.

Tämän hetken opistotoiminnan haaste on huolehtia suomalaisten sivistystason ylläpitämisestä, edistämisestä ja vahvaan ”digiaikaan” viemisestä. Me opetamme opistoissa jo nyt monenlaisia asiakkaita, niin digitöpöttäjiä kuin digiloikkareitakin. Nettiyhteyksistä riippuen pystymme vastaamaan tasalaatuisesti välillä vain osan opetusta tarvitsevien tarpeisiin. Josko pian saataisiin Suomeen kaikkialle hyvin toimivat nettiyhteydet?! Kansalaisopistoille on nyt kohdennettu rahoitusta aikuisten heikkojen perustaitojen ja digitaalisten taitojen vahvistamista edistäviin koulutuksiin, niiden kehittämiseen sekä näihin koulutuksiin hakevaan ja ohjaavaan toimintaan. Olemme siis edelleen vapaan sivistystyön perimmäisten tehtävien äärellä äärellä, koska sadat tuhannet suomalaiset hallitsevat heikosti mm. luku- ja kirjoitustaidon sekä digitaaliset taidot.

Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta avaintaidosta,jotka ovat osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeitä meille kaikille. Avaintaitoihin kuuluvat digitaaliteknikoiden hallinta ja kriittinen käyttö tiedonhankinnassa, viestinnässä ja perustason ongelmanratkaisu kaikilla elämän alueilla. Muut avaintaidot ovat: viestintä äidinkielellä, viestintä vieraalla kielellä, matemaattinen sekä luonnontieteiden ja tekniikan alan osaaminen, oppimistaidot, sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot, aloitekyky ja yrittäjyys, kulttuurin tuntemus ja ilmaisumuodot.

Ehdotan, että me kansalaisopistot järjestämme eri sivistysalojen toimijoiden ja monenlaisten muiden kumppaneiden kanssa yhdessä erinomaisia digiopetuksia kaikkialla Suomessa. Meidän tulee ylittää raja-aitoja koulutuksen järjestäjien kesken, kammeta itsemme ulos vanhoista kaavoista ja kehittää opetusta ja opetusmenetelmiä. Luodaan opiskeluympäristöjä, joissa voidaan opiskella niin kotona kuin perinteisessä luokassa opettajan roolin muuttuessa erilaiseksi kuin perinteisessä analogisessa oppilaitoksessa. Innovoidaan ja ohjataan suomalaisia digiloikkaamaan edistäen samalla sosiaalista kassakäymistä ja vertaisoppimista.

Vanhassa muistikirjassa on kauniilla käsialalla kirjoitettu runo, joka kuvaa vahvaa tulevaisuuteen katsomista ja edistyksellistä kansalaisopistoajattelua:

Hänelle
Sa muistatko mennyttä?
Älä muistele sitä.
Se turhaa on, aivojen työtä!

Sa kaipaatko mennyttä?
Älä sitä sä kaipaa!
Se varjo ois takaisin tullen!

Sa kadutko mennyttä?
Sitä älä sa kadu.
Et paremmin tekisi nytkään!

Sa suretko mennyttä?
Älä sitä sa sure.
Se kaukaa vaan kauniilta näyttä!

Outi Lohi
Oulu-opiston rehtori
KoL:n 2. varapuheenjohtaja 

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Esittelemään opiston hanketta KoL:n hanketeemapäivään pe 2.11.?

Järjestämme Helsingissä perjantaina 2.11. teemapäivän, joka keskittyy kansalaisopistojen toteuttamiin hankkeisiin sekä hyvien kokemusten ja uusien ideoiden levittämiseen. Nostamme tilaisuudessa esille sekä Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksen turvin toteutettavia että EU:n rahoittamia (Erasmus+ KA1/KA2 ja Leader) hankkeita.

Etsimme nyt kansalaisopistoja, jotka ovat kiinnostuneita esittelemään tilaisuudessa omia hankkeitaan ja niiden tuloksia.

Onko sinun opistossasi juuri päättynyt, päättymäisillään tai meneillään oleva hanke? Päivän tarkoituksena on saada hyvät käytännöt ja uudet, koko kenttää kehittävät ideat ja toiminnot leviämään laajalle. Tarjolla on siis mitä mainioin mahdollisuus päästä kertomaan omia kokemuksia muille sekä samalla oppia itsekin uutta. Tilaisuus järjestetään Helsingin Pasilassa (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ratapihantie 13) perjantaina 2.11 ja kullekin hanke-esittelylle varataan noin 20 minuuttia (lopullinen kesto määräytyy esitysten määrän perusteella).

Jos haluaisit tulla teemapäivään esittelemään opiston hanketta, lähetä sähköpostia osoitteeseen lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi viimeistään keskiviikkona 3. lokakuuta klo 15 ja vastaa viestissäsi seuraaviin kysymyksiin:

1) Hankkeen nimi, tyyppi (lake/Erasmus+/Leader) ja lyhyt kuvaus hankkeesta
2) Onko kyseessä yhteishanke? Kenen kanssa?
2) Missä vaiheessa hanke on?
3) Jos on jo tiedossa: kuka hanketta tulee esittelemään? Voiko esityksen sijoittaa mihin tahansa aikaan päivästä, vai onko esittelijällä aikataulurajoitteita (teemapäivä kestää noin klo 9.30-16.00)?

Tilaisuuden ohjelma pyritään julkaisemaan perjantaina 5. lokakuuta. Halutessasi voit jo nyt ilmoittautua mukaan täällä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Riihimäen vankilan ja Riihimäen kansalaisopiston yhteistyötä 2010-luvulla

Riihimäen vankila on korkean turvallisuustason suljettu vankila, jossa on 223 vankipaikkaa miehille. Pääosa Riihimäen vankilan vangeista on pitkätuomioisia ja moninkertaisia rikoksenuusijoita. Myös valtaosa Suomen järjestäytyneen rikollisuuden vangeista on sijoitettuna Riihimäen vankilaan. Riihimäen vankilalla on pitkät perinteet monipuolisena koulutusvankilana, jossa on tarjottu erityisesti yleissivistävää ja ammatillista koulutusta yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa. Vankilassa on mahdollista opiskella valtakunnallisten opetussuunnitelmien mukaista koulutusta ja suorittaa tutkintoja. Vankiopiskelijoiden tutkintotodistuksista ei ilmene, että opinnot on suoritettu vankilassa.

2010-luvun alkupuolella aloin saada vangeilta palautetta, jossa toivottiin vankilaan myös vapaan sivistystyön kursseja. Erityisesti musiikkikurssit ja bänditoiminta olivat toivelistan kärkisijoilla. Koska mitään muodollisia esteitä ei vapaan sivistystyön kurssien käynnistämiselle vankilassa ollut olemassa, otin yhteyttä Riihimäen kansalaisopiston rehtoriin. Pohdimme yhdessä, miten kansalaisopiston toiminnan aloittaminen Riihimäen vankilassa voisi olla mahdollista.

Keskeisenä asiana pidimme sopivan eli innostavan ja kannustavan opettajan löytämistä vankilaopetukseen. Tunsimme molemmat entuudestaan riihimäkeläisen musiikinopettaja Jari Kokkisen, jonka arvelimme olevan sopivan tehtävään. Tiedustelumme tuotti meille positiivisen vastauksen: Jari oli valmis aloittamaan Riihimäen vankilan bändikurssin opettajana keväällä 2013. Ensimmäisen kurssin rahoitus ratkaistiin siten, että kurssi toteuttettiin valtionosuusrahoituksella ja vankila maksoi jokaisen osallistuvan vangin kurssimaksun. Osallistujat ensimmäiselle kurssille löydettiin helposti – olivathan vangit itse toimineet asiassa aloitteentekijöinä.

Aluksi kurssivalikoimassa oli vain musiikin kursseja. Erittäin myönteisten kokemusten siivittämänä – niin vankiopiskelijoiden, vankilan kuin oppilaitoksenkin puolelta – kurssivalikoimaa päätettiin laajentaa. Musiikkikurssien rinnalle perustettiin omat kurssinsa kuvataiteeseen, tekstiilitaiteeseen ja kirjallisuuteen. Kursseja on toteutettu sekä valtionosuusrahoituksella että ostopalvelukursseina. Kurssit ovat olleet keskimäärin 30 oppitunnin mittaisia päiväaikaan toteuttavia kursseja ja kullekin kurssille on valittu 8 osallistujaa.

Vankila on tarjonnut toiminnalle tilat ja materiaalit, opetus on tullut kansalaisopistosta. Kaikille kursseille on riittänyt tulijoita jopa jonoksi asti ja positiivista tekemisen meininkiä on ollut helposti havaittavissa kaikilla kursseilla! Esimerkiksi kevätlukukaudella 2018 Riihimäen vankilassa järjestettiin yhteensä 10 Riihimäen kansalaisopiston kurssia.

Vapaan sivistystyön kursseista on ollut paljon iloa ja hyötyä. Kurssit ovat toimineet matalan kynnyksen kursseina sellaisille vangeille, joiden toimintoihin aktivoiminen on saattanut olla haastavaa. Vapaan sivistystyön kursseilta saadun positiivisen kokemuksen vahvistamana asenteet opiskelua kohtaan ovat muuttuneet paremmiksi ja rohkaisseet vankeja ilmoittautumaan jopa tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Opiskelijat ovat kokeneet sekä taitojen että erityisesti itsetunnon vahvistuneen.

Vapaan sivistystyön kursseille osallistuminen on tarjonnut mielekästä ja aktivoivaa tekemistä pitkän tuomion aikana. Kursseille osallistuminen on myös lisännyt vuorovaikutusta vankilan ja vankien välillä, millä voi olla jopa ratkaiseva merkitys vangin rikoksettoman elämäntavan tavoittelussa. Vankilan näkökulmasta vapaa sivistystyö tarjoaa edullisen mahdollisuuden saada vankilaan laadukasta koulutusta, jossa kurssivalikoima voi olla hyvinkin monipuolista ja jossa erityisesti voidaan kuulla vankiopiskelijoiden omia toiveita kurssien sisällöstä.

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tietojemme mukaan Riihimäen kansalaisopisto on ainoa vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tällä hetkellä toimii yhteistyössä vankilan kanssa. Rohkaisenkin kaikkia Suomen vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja vankiloita harkitsemaan antoisan yhteistyön aloittamista! Tässä yhteistyössä ei ole juuri mitään hävittävää vaan rutkasti voitettavaa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat löytää vangeista uuden innokkaan kohderyhmän opetukselleen – ja vangit puolestaan väylän kohti parempaa itsetuntoa, vahvistuneita taitoja ja rikoksetonta elämää.

Teksti: opinto-ohjaaja Juuso Antikainen, Riihimäen vankila

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Webinaari: kielten osaamismerkit kansalaisopistoissa 19.10.

KoL järjestää yhdessä Linnalan opiston, Sastamalan Opiston ja Valkeakoski-opiston kanssa webinaarin kielten osaamismerkeistä kansalaisopistoissa perjantaina 19.10. klo 9.30–11.30.

Webinaarissa käsitellään digitaalisia osaamismerkkejä (Open Badges) kieltenopetuksen näkökulmasta. Yleiskatsauksen jälkeen keskitytään Linnalan opiston, Sastamalan Opiston ja Valkeakoski-opiston yhteisen lake-hankkeen kuulumisiin ja suunnitelmiin. Opistot työstävät käsiteltävää teemaa eteenpäin hankkeensa puitteissa. Lopuksi on aikaa vielä yhteiselle keskustelulle osaamismerkkeihin liittyen.

Ohjelma ja osallistuminen

Webinaarin ohjelma löytyy täältä.

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle, erityisesti kieltenopetuksen parissa työskenteleville.

Ilmoittautuminen

Tilaisuus järjestetään webinaarina eli siihen voi osallistua vain etäyhteyden välityksellä. Tilaisuudeen ilmoittaudutaan nettilomakkeen kautta viimeistään torstaina 17.10. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille.

Lisätiedot

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Uusi tutkimus osoittaa: kansalaisopisto-opiskelulla positiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle

Tiedote. Julkaistu: 20.09.2018, 09:00
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää Kansalaisopistojen liiton tuoreesta tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointiaitseluottamustauutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansalaisopisto-opiskelun merkitystä tutkitaan näin laajasti, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Kansalaisopistot seuraavat opiskelijoitaan läheltä ja ovat itse tienneet opiskelun hyvää tekevät vaikutukset jo pitkään. On hienoa saada myös tutkittua tietoa arjen havaintojen tueksi.

Vastaajat tunnistivat itsessään monenlaisia kansalaisopisto-opiskelun myötä syntyneitä muutoksia, jotka liittyvät mm. osaamiseen ja koulutuskokemuksiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Kansalaisopistossa opiskelu on lisännyt selvästi opiskelijoiden arjen digitaitoja (38 % vastaajista), luottamusta omaan oppimiskykyynsä (92,6 %) sekä motivaatiota opiskella myös muualla kuin opistossa (75,7 %). Opiskelu on laajentanut vastaajien ystävä- ja kollegaverkostoja (87,0 %) sekä lisännyt tunnetta laajempaan yhteisöön kuulumisesta (79,2 %). ­­­­­­Vaikka kyse on harrastustavoitteisesta opiskelusta, tunnisti moni myös työhön liittyviä hyötyjä, kuten ammatillisen osaamisen (47,6 %) ja työhön liittyvän tietotekniikan hallinnan (26,7 %) lisääntyneen.

Noin puolet vastaajista tunnisti erilaisia taloudellisia vaikutuksia, joita kursseille osallistuminen on tuottanut joko heille itselleen tai yhteiskunnalle. Vaikutukset näkyvät yksilön elämässä esimerkiksi lisätuloina tai säästöinä itse tehtyjen vaatteiden tai korjausten myötä.

Myös opiskelijoiden onnellisuuden tunne (84,1 % vastaajista) sekä pyrkimykset noudattaa terveitä elämäntapoja (64,4 %) ovat kansalaisopisto-opiskelun myötä kasvaneet. Kuntalaisen kohentunut hyvinvointi vähentää välillisesti kunnan sote-kustannuksia sekä heijastuu yhdessä työhyvinvoinnin lisääntymisen kanssa myös työtehon kasvuun (51,8 %).

– Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä nykyään pääasiassa työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta, joten myös kansalaisopistot ovat joutuneet puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään taloudellisilla argumenteilla, joita päättäjät ehkä helpommin kuuntelevat. Omaehtoisen opiskelun tuottamat hyvinvointihyödyt ja uusi osaaminen lisäävät varmasti suomalaisen työn kilpailukykyä ja tuottavuutta, puhumattakaan säästöistä sote-kuluissa. Tällainen kansalaisopiston sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa ainakin sen, että opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia, kommentoi professori Manninen.

Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että lähiyhteisön elämänlaadun paraneminen tekee kunnasta paremman paikan asua ja elää.

Torstaina 20.9. julkaistu tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Professori Jyri Manninen
p. 050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/uusi-tutkimus-osoittaa-kansalaisopisto-opiskelulla-positiivisia-vaikutuksia-seka-yksilolle-etta-yhteiskunnalle.html (lisämateriaalia ja valokuvia)

Kuva: Fotolia / © lukeruk 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä: digitaalisuus & infraratkaisut kansalaisopistoissa 5.10.2018

Järjestämme Helsingissä perjantaina 5.10. digitaalisuuteen liittyvän teemapäivän, jossa syvennytään erityisesti kansalaisopistojen infraratkaisuihin.

Päivän aluksi kuulemme Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Pekka Abrahamssonin puheenvuoron tulevaisuuden IT-trendeihin varautumisesta. Syvennymme myös tietojärjestelmiin ja niiden hyödyntämisen teemoihin, joista meille kertovat kouluttaja Simo Marttinen Jyväskylän kaupungilta sekä TVT-opettaja Laura Paronen Heinolan kansalaisopistosta.

Päivän toiseen puolikkaaseen ja laitehankinta-asioihin meidät johdattaa TIEKEn Merja Sjöblomin puheenvuoro suunnitelmallisuudesta ja osaamisesta laitehankintojen tukena. Päivän päätteeksi kuulemme Kauniaisten kansalaisopiston sekä Siilinjärven kansalaisopiston esimerkit siitä, kuinka laitehankintoja on heillä toteutettu käytännössä.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään KoL:n tiloissa osoitteessa Annankatu 12 A 15, 2. krs, 00120 Helsinki. (Huom. paikka on vaihtunut!)

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 1.10.

Lisätiedot:

suunnittelija Laura Ryymin
laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kuva: Chonlachai / Fotolia.com

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Olemme tavattavissa Kuntamarkkinoilla 12.–13.9.

Kansalaisopistojen liitto on tavattavissa Helsingin Kuntatalolla 12.−13.9. kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa tapahtumassa Kuntamarkkinoilla. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme kansalaisopiston merkityksestä kunnassasi. Ständimme S.01 sijaitsee Kuntatalon 2. kerroksessa katutasossa.

Järjestämme Kuntamarkkinoilla myös kaksi ajankohtaista tietoiskua. Tietoiskut pidetään K-Kerroksen Tietokimarassa.

UMAKO – uudenlainen aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutus alkoi kansalais- ja työväenopistoissa
Maahanmuuttajakoulutuksen koulutuspäällikkö Marja Repo, Vantaan aikuisopisto
ke 12.9. | 13.0013.20

Vuoden 2018 alussa käynnistyneeseen koulutukseen sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille. Tietoiskussa kuulemme ensimmäisten joukossa UMAKO-koulutuksen aloittaneen Vantaan aikuisopiston kokemuksia uudesta koulutusmallista ja vinkkejä toteutukseen myös muissa kunnissa.

***

Elinvoimaa ja osallisuutta – kansalaisopisto kunnan voimavarana

FT, rehtori Emilia Valkonen, Etelä-Karjalan kansalaisopisto
to 13.9. | 10.3010.50

Kunta voi edistää elinvoimaisuuttaan ja kuntalaisten osallisuutta panostamalla kansalaisopistonsa toimintaan. Tietoiskussa kuulemme, miksi juuri kansalaisopistoon kannattaa satsata ja mikä tekee kansalaisopistosta kunnalle elintärkeän.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kuntamarkkinat.fi / www.kansalaisopistojenliitto.fi / www.kansalaisopistot.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Jännän äärellä

Kurssi-ilmoittautumisten taustalla häärivät Arja Karhu, Birgit Kadenius, Arja Jaako ja etualalla Tarja Hooli. Kuva: Roni Filppa.

Syksy on kansalaisopistoissa sekä kiireistä että jännittävää aikaa. Kurssi-ilmoittautumiset saattavat aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä ilmoittautujille ja meille opiston väelle. Ilmoittautuja jännittää pääseekö kurssille mukaan ja me opistoissa jännitämme kurssipaikkojen täyttymistä. Meillä täällä Torniossa kurssi-ilmoittautumiset käynnistyivät tänään klo 7. Kotona aamukahvia hörppiessäni tuli samalla seurattua kurssien täyttymisiä. On kiinnostavaa bongailla suosikkikursseja – pitävätkö kestosuosikit pintansa vai löytyykö niille uusia haastajia? Varasijojen täyttymistä täytyy myös seurailla, silläkin lukumäärällä on merkitystä. Opistoväki tietysti toivoo, että jokainen pääsisi mukaan haluamalleen kurssille, mutta rajallisten resurssien vuoksi uusien kurssien perustaminen ei mikään ”piis of keik” -tapaus. Lisää jännitystä koetaan myös sellaisten kurssien kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta täyty odotetulla tavalla. Ovatko potentiaaliset opiskelijat unohtaneet ilmoittautua, eikö tieto kurssista ole saavuttanut heitä, ovatko he vielä mökeillään tai marjametsässä? Syksyn säätkin saattavat vaikuttaa ilmoittautumisvilkkauteen. Pitkä lämmin syksy pitää ihmiset pitkään kesätunnelmissa eikä ajoissa hoksata syksyn ja kurssi-ilmoittautumisten alkamista.

Erityisesti tänä vuonna on jännittävää nähdä miten uudet kurssit otetaan vastaan, sillä kurssivalikoimassamme on ennätyksellisen paljon uusia kursseja. Viime keväänä panostimme erityisen paljon uusien kurssi-ideoiden ja -toiveiden saamiseen. Onnistuimme tässä tehtävässä, sillä normaalin noin viiden toiveen sijaan saimme niitä yli 70. Vastausinnokkuutta taisi lisätä järjestämämme kaikkien vastaajien kesken suoritettava arvonta, jossa oli pääpalkintona maksuton ja omavalintainen kurssi. On kivaa antaa kurssitoive ja jäädä jännittämään suosiiko arpaonni ja toteutuuko annettu toive. Useimmissa tapauksissa jännittäminen palkittiin, sillä annetuista toiveista pystyimme toteuttamaan lähes kaikki.

Jännitämme myös tuntiopettajien työllistymisen puolesta. Tuntiopettajat ovat tehneet paljon suunnittelutyötä ja muita tarvittavia valmisteluja jo paljon ennen kurssin käynnistymistä, joten on meidän kaikkien etu, että kurssit täyttyvät ja opettajat saavat palkkansa. Kyllä heitä itseäänkin varmasti jännittää. Jotain yllättävää voi aina sattua ja kestosuosikista saattaa tullakin floppi tai uudeksi innovaatioiksi ajateltu kurssi ei odotuksista huolimatta vedä. Monta asiaa pitää olla valmiiksi mietittynä ja tehtynä, eikä ennustajan taidoistakaan olisi haittaa. Silloin ei tarvitsisi jännittää tulevaa yhtä paljon kuin nyt.

Toimistosihteerimme kävi juuri esittelemässä Hellewi-tilastoa ilmoittautumisten etenemisestä. Ilmoittautumisen käynnistymisen ensimmäisen tunnin ilmoittautuneiden määrä on ollut huikea – grafiikka nostaa ensimmäisen tunnin pylvään taivaisiin, jonka jälkeen tilanne pikkuhiljaa tasoittuu. On kiinnostavaa ja jännittävää verrata tilastoa viime vuoteen ja huokaista helpotuksesta kun jälleen kerran aloituksen ilmoittautuneiden määrä on edellisvuotta suurempi. Huh, kyllä nyt näiltä osin helpottaa. Myös netti-ilmoittautuneiden määrä on lisääntynyt, hyvä. Kyllä tämä taas tästä, niin kuin aina, kunhan ensin vain muistaa kovasti jännittää. Seuraavaksi voin alkaa suunnittelemaan ensi talousarviovuotta ja jännittämään mihin ne rahat riittää. On tämä opistotyö sitten jännää hommaa.

Tarja Hooli
Tornion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistosta uusi harrastus syksyksi

Tiedote. Julkaistu: 09.08.2018, 13:50
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen elo-syyskuussa kautta maan. Osassa kansalaisopistoista kursseille on voinut ilmoittautua jo keväästä lähtien, mutta valtaosa kurssi-ilmoittautumisista on juuri käynnistynyt tai käynnistymäisillään. Nyt on siis oiva hetki tarkistaa tilanne oman alueen osalta ja tutustua syksyllä esimerkiksi uuteen ruokakulttuuriin, päivittää oma tietotekniikkaosaaminen ajan tasalle tai vaikkapa valmistautua tulevaan lomamatkaan kielikurssin voimin.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet myös erilaiset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit: kansalaisopistosta haetaan mielen- ja kehonhallintaa sekä elämäntaitoja. Moni opisto tarjoaa lähiopetuksen ohessa enenevässä määrin esimerkiksi kieltenopetusta osin tai kokonaan verkossa sekä kokonaista lukukautta lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia uutta myös lyhyemmässä ajassa. Kansalaisopistoilla on myös tärkeä rooli eri-ikäisten suomalaisten arjen digitaitojen vahvistamisessa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.

Ajan trendit näkyvät niin ikään perinteisemmillä kursseilla: esimerkiksi kädentaidoissa panostetaan kierrätykseen ja luovaan uusiokäyttöön, kun taas kotitalouskursseilla erilaiset erityisruokavaliot, kansainväliset ruokakulttuurit, lähiluonnon antimet sekä kasvis- ja jopa hyönteisruoka tulevat tutuiksi. Uutuuksien rinnalla kuitenkin myös perinteiset kädentaitojen tekniikat ja perinneruoat pitävät pintansa.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista, jotka hakevat kansalaisopiston kursseilta niin virkistystä vapaa-aikaan ja vastapainoa hektiseen arkeen kuin tietoja ja taitoja työelämän tueksi. Kansalaisopisto tarjoaa myös monen seniorin arkeen yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 181 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. KoL kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail