Lausunto OKM:lle oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esityksestä
Lausunto
4.6.2014
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kirjaamo
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Asia Lausuntopyyntö oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esityksestä
Viite Pyyntö OKM/27/010/2014
Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa perusasteen päättymisen jälkeen.
Opetushallituksen tilastojen mukaan kansalais- ja työväenopistoissa annettava koulutus on noin 92 % vapaan sivistystyön opintoja. Vapaa sivistystyö on merkittävä, itsenäinen osa suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää, jonka mahdollisuuksia esimerkiksi kunnissa olisi syytä hyödyntää nykyistä enemmän. Velvollisuus suorittaa jotakin ei istu erityisen hyvin vapaan sivistystyön perusfilosofiaan. Kansalaisvalmiuksien parantaminen – johon yksilön osalta kuuluvat nykyisen ja tulevan työelämän vaatimukset ja niihin vastaaminen (muun muassa opiskeluvalmiuksien lisääminen, yhteiskunnassa toimimisen yhdenvertaiset mahdollisuudet ja aktiivinen kansalaisuus) – sen sijaan sopii jo paremmin.
Kansalaisopistojen liitto tukee koulutus- ja työvoimapoliittista linjausta nuorten siirtymises
tä koulutuksesta työelämään mahdollisimman nopeasti. KoL korostaa sitä, että nuorta pitää tukea yksilöllisissä valinnoissa ja siirtymissä ja jokaiselle tulee turvata koulutus- tai työpaikka. Kansalaisopistojen liitto ei kuitenkaan kannata oppivelvollisuusiän nostamista 17 vuoteen, vaan esittää, että siirtymävaiheessa olevien nuorten tukitoimia lisätään lähinnä ohjauksen ja koulutuksen avulla ja resursseja kohdennetaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten tukitoimiin.
Nykyisessä hallitusohjelmassa halutaan vahvistaa työpajatoiminnan ja kunnallisen etsivän nuorisotyön yhteistyötä sekä selkiyttää keskinäistä työnjakoa siten, että ne tukevat tehokkaasti toisen asteen jatko-opintoihin siirtymistä. Kansalaisopistojen liitto kannattaa näitä ajatuksia. Tätä ajattelumallia voidaan laajentaa myös paikalliseen KuntaKesu-kehittämissuunnitelmaan. Kunnassa voidaan keskinäisillä sopimuksilla sopia myös esimerkiksi siitä, että paikallinen kansalaisopisto järjestää osan työpajan koulutuksesta (vahvistetaan nuoren itsetuntemusta taiteen avulla, opitaan käsittelemään tunteita draaman kautta, vahvistetaan digitaalisia 2 (3)
oppimisvalmiuksia mediapajassa jne.). Kansalaisopistojen liitto kannattaa nuorisolain uudistamista ja työpajatoiminnan tarkempaa säätelyä ja ohjeistusta. Toimivista käytänteistä on saatavissa erinomaisia esimerkkejä Pohjois-Karjalan Avoin ammattiopisto -hankkeesta.
Kuntoutussäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan nuorisotakuun toteutus on käynnistynyt paikallistasoilla epätasaisesti. Kunnissa, joissa ohjaus- ja palveluverkostojen yhteistyö on vakiintunutta, nuorisotakuun toteutus on onnistunut erittäin hyvin. Kansalaisopistojen liitto tukee ajatusta, että paikallistason toimijat kehittävät yhteistyötään. KoL korostaa, että opistotoimintaan osallistuminen on erinomaista ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveyspalvelua myös 16–17 -vuotiaille.
Kansalaisopistojen liitto suhtautuu epäilevästi hallituksen esitykseen varattuihin taloudellisiin resursseihin. Varattu summa ei riitä kattamaan kaikille perusopetuksen jälkeistä oppivelvollisuuteen kuuluvaa vuoden mittaista maksutonta koulutusta. Kansalaisopistojen liitto esittää, että tässä taloudellisessa tilanteessa luovutaan koko ikäluokkaa koskevasta oppivelvollisuusiän nostamisesta.
Lausunnon keskeinen sisältö:
Opetushallituksen tilastojen mukaan kansalais- ja työväenopistoissa annettava koulutus on noin 92 % vapaan sivistystyön opintoja. Vapaa sivistystyö on merkittävä, itsenäinen osa suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää, jonka mahdollisuuksia esimerkiksi kunnissa olisi syytä hyödyntää nykyistä enemmän. Velvollisuus suorittaa jotakin ei istu erityisen hyvin vapaan sivistystyön perusfilosofiaan. Kansalaisvalmiuksien parantaminen – johon yksilön osalta kuuluvat nykyisen ja tulevan työelämän vaatimukset ja niihin vastaaminen (muun muassa opiskeluvalmiuksien lisääminen, yhteiskunnassa toimimisen yhdenvertaiset mahdollisuudet ja aktiivinen kansalaisuus) – sen sijaan sopii jo paremmin.
Kansalaisopistojen liitto tukee koulutus- ja työvoimapoliittista linjausta nuorten siirtymisestä koulutuksesta työelämään mahdollisimman nopeasti. KoL korostaa sitä, että nuorta pitää tukea yksilöllisissä valinnoissa ja siirtymissä ja jokaiselle tulee turvata koulutus- tai työpaikka. Kansalaisopistojen liitto ei kuitenkaan kannata oppivelvollisuusiän nostamista 17 vuoteen, vaan esittää, että siirtymävaiheessa olevien nuorten tukitoimia lisätään lähinnä ohjauksen ja koulutuksen avulla ja resursseja kohdennetaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten tukitoimiin.
Nykyisessä hallitusohjelmassa halutaan vahvistaa työpajatoiminnan ja kunnallisen etsivän nuorisotyön yhteistyötä sekä selkiyttää keskinäistä työnjakoa siten, että ne tukevat tehokkaasti toisen asteen jatko-opintoihin siirtymistä. Kansalaisopistojen liitto kannattaa näitä ajatuksia. Tätä ajattelumallia voidaan laajentaa myös paikalliseen KuntaKesu-kehittämissuunnitelmaan. Kunnassa voidaan keskinäisillä sopimuksilla sopia myös esimerkiksi siitä, että paikallinen kansalaisopisto järjestää osan työpajan koulutuksesta (vahvistetaan nuoren itsetuntemusta taiteen avulla, opitaan käsittelemään tunteita draaman kautta, vahvistetaan digitaalisia oppimisvalmiuksia mediapajassa jne.). Kansalaisopistojen liitto kannattaa nuorisolain uudistamista ja työpajatoiminnan tarkempaa säätelyä ja ohjeistusta. Toimivista käytänteistä on saatavissa erinomaisia esimerkkejä Pohjois-Karjalan Avoin ammattiopisto -hankkeesta.
Kuntoutussäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan nuorisotakuun toteutus on käynnistynyt paikallistasoilla epätasaisesti. Kunnissa, joissa ohjaus- ja palveluverkostojen yhteistyö on vakiintunutta, nuorisotakuun toteutus on onnistunut erittäin hyvin. Kansalaisopistojen liitto tukee ajatusta, että paikallistason toimijat kehittävät yhteistyötään. KoL korostaa, että opistotoimintaan osallistuminen on erinomaista ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveyspalvelua myös 16–17 -vuotiaille.
Kansalaisopistojen liitto suhtautuu epäilevästi hallituksen esitykseen varattuihin taloudellisiin resursseihin. Varattu summa ei riitä kattamaan kaikille perusopetuksen jälkeistä oppivelvollisuuteen kuuluvaa vuoden mittaista maksutonta koulutusta. Kansalaisopistojen liitto esittää, että tässä taloudellisessa tilanteessa luovutaan koko ikäluokkaa koskevasta oppivelvollisuusiän nostamisesta.
Kunnioittavasti
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja
JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja
