Lausunto OKM:lle Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
LAUSUNTO
31.10.2014
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Viite Lausuntopyyntö OKM/53/010/2014
Hallitus ehdottaa muutettavaksi ja selkeytettäväksi eräitä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämistä, yksikköhintoja ja valtionosuutta koskevia säännöksiä. Esitys sisältää luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta.
Esitys on valmisteltu hyvässä yhteistyössä vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän sekä sen oppilaitosjaostojen kanssa. Kansalaisopistojen liitto KoL antaa tälle valmistelutavalle, yhteistyölle ja vuoropuhelulle suuren arvon. KoL kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä myös kentän kuulemisesta työpajatyyppisissä kuulemistilaisuuksissa lokakuussa 2014 eri puolilla Suomea. Selkeät rahoituslinjaukset auttaisivat tekemään entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa vapaata sivistystyötä.
Kansalaisopistojen liitto korostaa vapaan sivistystyön omaa merkittävää roolia suomalaisen aikuiskoulutuksen kentässä. Kansalaisopistot järjestävät koulutusta, jonka tavoitteena on laaja-alaisesti edistää ihmisten oppivaa ja aktiivista elämäntapaa, tukea kulttuuriin kasvamista sekä vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen elinvoimaa ja hyvinvointia laaja-alaisesti ja moniulotteisesti. Kansalaisopistojen opetustunnit ovat yli 95 %:sti vapaata sivistystyötä (Vipunen, OPH). Kansalaisopistot voivat merkittävästi vaikuttaa siihen, että PIAACissa havaitut tutkimustulokset voidaan kääntää positiivisiksi ja koko kansan osaamispotentiaali saadaan käyttöön. Korkeatasoiset perustaidot kaikissa ikäryhmissä luovat suotuisan pohjan erikoistuneempien taitojen oppimiselle. Benefits of Lifelong Learning – tutkimus puolestaan osoittaa, miten laaja-alaisesti vapaan sivistystyön opinnot tuottavat hyötyjä.
Kansalaisopistot vastaavat monipuolisesti alueen eri ikäisten sivistys- ja tietotarpeisiin ja tuottavat palvelut asukkaiden lähtökohdista eri väestöryhmät huomioiden siten, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseninä. Palveluilla on terveyttä edistäviä sekä sairauksia ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Ennaltaehkäisevät palvelut vähentävät muiden raskaiden ja kalliiden palveluiden käyttöä. Laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin ja asumisen kaikkialla Suomessa. Kansalaisopistojen joustavuus, kyky uudistua ja tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja ovat mahdollisuus erilaisten alueiden väestön opinto- ja harrastustoiminnalle. Lisäksi kansalaisopistot järjestävät yhä enenevässä määrin maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa koulutusta. Suomen kulttuurirahaston Suomalaisten näkemykset kulttuurista – tutkimuksesta (2013) ilmenee, että kirjasto ja kansalaisopisto koetaan tärkeäksi palveluksi omalla asuinpaikkakunnalla kuntatyypistä (koko, sijainti) huolimatta.
Kansalaisopistojen liitto kannattaa rahoituksen ennakoitavuutta ja porrastusten poistamista eli yhteen yksikköhintaan siirtymistä. Nykyisin käytössä oleva yksikköhinnan porrastus ei perustu taloudellisiin realiteetteihin. Porrastuksen on koettu kohtelevan kansalaisopistojen ylläpitäjiä epäoikeudenmukaisesti. Uudistus kohtelisi kansalaisopistoja ja niiden ylläpitäjiä yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Porrastusten poistaminen lisäisi rahoituksen ennakoitavuutta myös tulevissa kunta- ja opistofuusioissa.
Kansalaisopistojen liitto on huolestunut kansalaisopistojen kokonaisrahoituksen pienenemisestä osana valtion rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. KoL pyytää ministeriötä kiinnittämään huomiota myös siihen, tarvitseeko Suomi viisi saman lain alla toimivaa lähes samanlaista vapaan sivistystyön oppilaitosmuotoa vai olisiko pikemminkin niin, että toimialaa pitäisi kehittää kokonaisuutena ja osana suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää. Myös eri alueilla järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa nousi esille, että vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen päällekkäisestä toiminnasta tulisi päästä eroon.
Esityksen yleisperustelujen nykytila-luvussa sivulla neljä kuvataan, että ”kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia”. Esitykseen sisältyy kuitenkin ehdotus (Yksityiskohtaiset perustelut 2 Tarkemmat säännökset ja määräykset sivulla 13), jonka mukaan ”asetuksen 1§:ää olisi tarkoitus muuttaa siten, että kansanopistojen ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia”. Kansalaisopistojen liitto viittaa tämän lausunnon edelliseen kappaleeseen ja kannattaa tätä lyhennystä 15 tunnista 10 tuntiin sidottuna etäopetuksen lähijaksoihin, mutta ei muuhun internaattipedagogiseen koulutukseen.
Konkreettisia korjausehdotuksia:
Esityksen vaikutuksissa sivulla kahdeksan on taloudellisten vaikutusten ensimmäisessä
kappaleessa yhdeksännellä rivillä virheellisesti sanamuoto ”kansanopiston”.
Yksityiskohtaisten perustelujen kohdalla kohdassa 3 Voimaantulo sivulla 14 on rivillä 11
virheellisesti muoto ”kansalaisopistoille”. Esityksessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen,
että vapaan sivistystyön eri oppilaitokset luetellaan aina samassa järjestyksessä.
Kunnioittavasti
LIISA VORNANEN JAANA NUOTTANEN
Liisa Vornanen Jaana Nuottanen
Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja
