27 tammikuun, 2015

Lausunto
27.1.2015

Eduskunta
Sivistysvaliokunta

Asia: Asiantuntijakuuleminen 29.1.2015
Viite: HE 309/2014 vp

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Esitys perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän työhön. Esitys on valmisteltu hyvässä yhteistyössä vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän sekä sen oppilaitosjaostojen kanssa. Kansalaisopistojen liitto antaa tälle valmistelutavalle, yhteistyölle ja vuoropuhelulle suuren arvon.

Hallitus ehdottaa muutettavaksi ja selkeytettäväksi eräitä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämistä, yksikköhintoja ja valtionosuutta koskevia säännöksiä. Selkeät rahoituslinjaukset auttaisivat tekemään entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa vapaata sivistystyötä.

Kansalaisopistojen liitto korostaa vapaan sivistystyön omaa merkittävää roolia suomalaisen aikuiskoulutuksen kentässä. Kansalaisopistot järjestävät koulutusta, jonka tavoitteena on laaja-alaisesti edistää ihmisten oppivaa ja aktiivista elämäntapaa, tukea kulttuuriin kasvamista sekä vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen elinvoimaa ja hyvinvointia. Kansalaisopistojen opetustunnit ovat yli 95 %:sti vapaata sivistystyötä (Vipunen, OPH). Kansalaisopistot voivat merkittävästi vaikuttaa siihen, että PIAACissa havaitut tutkimustulokset voidaan kääntää positiivisiksi ja koko kansan osaamispotentiaali saadaan käyttöön. Korkeatasoiset perustaidot kaikissa ikäryhmissä luovat suotuisan pohjan erikoistuneempien taitojen oppimiselle. Benefits of Lifelong Learning – tutkimus puolestaan osoittaa, miten laajasti vapaan sivistystyön opinnot tuottavat hyötyjä opiskelijan elämään.

Kansalaisopistot vastaavat monipuolisesti alueen eri ikäisten sivistys- ja tietotarpeisiin ja tuottavat palvelut asukkaiden lähtökohdista eri väestöryhmät huomioiden siten, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseninä. Palveluilla on terveyttä edistäviä sekä sairauksia ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Ennaltaehkäisevät palvelut vähentävät muiden raskaiden ja kalliiden palveluiden käyttöä. Laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin ja asumisen kaikkialla Suomessa. Kansalaisopistojen joustavuus, kyky uudistua ja tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden opiskella ja harrastaa koko Suomessa kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Lisäksi kansalaisopistot järjestävät yhä enenevässä määrin maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa koulutusta. Suomen kulttuurirahaston Suomalaisten näkemykset kulttuurista – tutkimuksesta (2013) ilmenee, että kirjasto ja kansalaisopisto koetaan tärkeäksi palveluksi omalla asuinpaikkakunnalla kuntatyypistä (koko, sijainti) riippumatta.

Kansalaisopistojen liitto kannattaa rahoituksen ennakoitavuutta ja porrastusten poistamista eli yhteen yksikköhintaan siirtymistä. Nykyisin käytössä oleva yksikköhinnan porrastus ei perustu taloudellisiin realiteetteihin. Porrastuksen on koettu kohtelevan kansalaisopistojen ylläpitäjiä epäoikeudenmukaisesti. Uudistus kohtelisi kansalaisopistoja ja niiden ylläpitäjiä yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Porrastusten poistaminen lisäisi rahoituksen ennakoitavuutta myös tulevissa kunta- ja opistofuusioissa.

Kansalaisopistojen liitto on lausunut työryhmän työskentelyn aikana näkemyksensä kansanopistojen yhtenäistä opintojaksoa koskevassa asiassa ja jättänyt tästä muistioon täydentävän lausuman (työryhmän muistion luku 4.5.8):

Kannanotto 19.3.2014 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmässä 19.3.2014 kokouksessa käsittelyssä oleva asia kansanopistojen yhtenäisen opintojakson pituudesta ja
Lausunto 31.10.2014 opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta:

”Kansalaisopistojen liitto on huolestunut kansalaisopistojen kokonaisrahoituksen pienenemisestä osana valtion rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. KoL pyytää ministeriötä kiinnittämään huomiota myös siihen, tarvitseeko Suomi viisi saman lain alla toimivaa lähes samanlaista vapaan sivistystyön oppilaitosmuotoa vai olisiko pikemminkin niin, että toimialaa pitäisi kehittää kokonaisuutena ja osana suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää. Myös eri alueilla järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa nousi esille, että vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen päällekkäisestä toiminnasta tulisi päästä eroon.

Esityksen yleisperustelujen nykytila-luvussa sivulla neljä kuvataan, että ”kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia”. Esitykseen sisältyy kuitenkin ehdotus (Yksityiskohtaiset perustelut 2 Tarkemmat säännökset ja määräykset sivulla 13), jonka mukaan ”asetuksen 1§:ää olisi tarkoitus muuttaa siten, että kansanopistojen ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia”. Kansalaisopistojen liitto viittaa tämän lausunnon edelliseen kappaleeseen ja kannattaa tätä lyhennystä 15 tunnista 10 tuntiin sidottuna etäopetuksen lähijaksoihin, mutta ei muuhun internaattipedagogiseen koulutukseen.

Luvun 4.5.5. sisällön muututtua loppuraportin 24.11.2014 versiossa myös työssäoppimiseen ja siihen sisältyvään 20 %:n määrälliseen rajaukseen Kansalaisopistojen liitto KoL kannattaa tuntimäärän lyhennystä myös työssäoppimiseen, mutta pitäytyy muilta osin edellä mainitun lausunnon linjauksissa.”

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja