Kansalaisopistot ja taiteen perusopetus: Poikkeusaika lisännyt kuormitusta mutta myös osaamista
Uutinen julkaistu alun perin OAJ:n verkkosivuilla 18.1.2021.
Korona-ajan kuormitus ja valonpilkahdukset ovat jakautuneet melko vaihtelevasti kansalaisopistoissa ja taiteen perusopetuksessa työskentelevälle opetushenkilöstölle. Laajan kyselyn mukaan keväällä kuormitus kasvoi hyvin selkeästi kummassakin oppilaitosmuodossa, mutta syksyllä tilanne näyttää helpottaneen. Hankaluuksien lisäksi poikkeusaika on tuonut hyvääkin: moni vastaaja kertoo digitaalisen ja pedagogisen osaamisensa parantuneen.
Kansalaisopistoissa työskenteleville viime kevät oli rankinta aikaa. Alle puolella opetushenkilöstöstä työ jatkui normaalisti. Lomautettuna tai työttömänä oli neljännes. Sen sijaan syksyllä työ jatkui kansalaisopistoissa valtaosalla normaalisti.
Taiteen perusopetuksessa työ jatkui keväällä pääsääntöisesti tavalliseen tapaan ja syksyä kohden tilanne parani entisestään.
Työhön käytetty aika kasvoi erityisesti taiteen perusopetuksessa, joskin kasvua oli nähtävissä myös kansalaisopistopuolella. Niillä, joilla oli töitä, työmäärä kasvoi entisestään. Vaikka työ osalla opetushenkilöstöä lisääntyi, siitä ei juurikaan maksettu lisäkorvausta.
– Lisätyöstä pitäisi maksaa sen mukainen lisäkorvaus. Uudelleenjärjestelyt on tehty omalla ajalla ilman lisäpalkkaa, vaikka työmäärä on moninkertaistunut, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Tuovi Manninen.
Teknistä tukea hyvin tarjolla, pedagoginen tuki ja jaksamisen tuki niukkaa
Keväällä kummassakin oppilaitosmuodossa työn kuormittavuus näkyi selkeästi. Uudet opetusmenetelmät ja opetuksen uudelleen järjestäminen toivat lisähaasteita työlle.
Työhön saatiin tukea eniten verkko-opetukseen liittyvissä teknisissä asioissa. Sen sijaan esimerkiksi pedagogista tukea tai tukea työssä jaksamiseen saatiin niukalti.
Työssäjaksamisessa näkyy selkeää vaihtelua kevään ja syksyn osalta. Keväällä kansalaisopistoissa työssäjaksamisen kanssa kamppaili lähes viidennes vastanneista ja taiteen perusopetuksen puolella jopa yli kolmannes.
Syksyllä työssä jaksaminen oli paremmalla mallilla. Kummassakin oppilaitosmuodossa reilusti yli puolet ilmoitti tilanteen olleen hyvä.
– Tämä kertonee siitä, että syksyllä voitiin hyödyntää keväällä opittua. Tilanne ei ollut oppilaitoksissa enää uusi. Moni kuitenkin on kokenut, että henkisesti tämä ajanjakso on ollut todella raskas, Manninen sanoo.
Poikkeustilanteessa opittua voidaan hyödyntää jatkossakin
Vaikka poikkeusolot aiheuttivat paljon haasteita, toivat ne myös jotain hyvää. Opetushenkilöstön digitaalinen osaaminen kasvoi paljon. Myös pedagogisen osaamisen koettiin lisääntyneen.
Lähes yksimielisiä oltiin siitä, että poikkeusjärjestelyistä saatuja kokemuksia ja osaamista voidaan hyödyntää jatkossa ainakin osittain.
Tämä näkyi myös syksyn alun opetuksen järjestelyssä. Monessa oppilaitoksessa alettiin soveltaa lähiopetuksen ja etäopetuksen yhdistämistä.
– Tekniikan hyödyntäminen onnistuu aiempaa luontevammin. Toisaalta niin sanottu hybridimalli vaatii opetushenkilöstöltä paljon lisätyötä. Tämä olisi huomioitava mitoitettaessa opettajan työtä, Manninen toteaa.
Vastaajien kelpoisuusaste korkea
Kysely tehtiin marraskuussa 2020. Siihen vastasi 1084 henkilöä, joista kansalaisopistoista oli 528, taiteen perusopetuksesta 520. Vastaajista suurin osa oli tuntiopettajia ja opettajia. Kansanopistojen vastauksia käsitellään johtajuutta käsittelevässä osiossa myöhemmin.
Vastaajien kelpoisuusaste oli korkea. Taiteen perusopetuksessa se oli 96 prosenttia ja kansalaisopistoissa 90 prosenttia.
Kyselyn toteuttivat yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö, Kansalaisopistojen liitto, Kansanopistoyhdistys, Taiteen perusopetuksen liitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen Kuntaliitto, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.
