Hallituksen blogi: Leikatusta vuodesta uutta kohti
Kevätlukukausi on päättynyt lähes kaikissa kansalaisopistoissa, ja tulevan lukuvuoden suunnittelun maaliviiva alkaa häämöttää tai se on jo ylitetty. Opistoissa luodaan ammattitaitoisen henkilökunnan voimin joka vuosi uutta sekä kehitetään ja ylläpidetään vanhaa. Kurssilaisille halutaan tarjota monipuolinen valikoima eri opetusalueiden kursseja, jotka lisäävät ennen kaikkea osallistujien hyvinvointia ja yhdessä tekemisen iloa, uusien taitojen oppimista unohtamatta.
Viime aikoina uusien kurssien luominen ja vanhojen kehittäminen on kuitenkin ollut erityisen haasteellista kansalaisopistoihin kohdistuneiden rahoitusleikkausten vuoksi. Yksityisillä kansalaisopistoilla, kuten Ahjolan kansalaisopistolla, ei välttämättä ole muita mahdollisuuksia kuin leikata opetustarjontaa samassa suhteessa valtionosuustuntien leikkausten kanssa. Seurauksena on, että ainakin alkuvaiheessa uuden tarjoaminen edellyttää väistämättä vanhan karsimista tai päinvastoin.
Tuleva lukuvuosi tulee näyttämään millaiseksi tulevaisuus kansalaisopistoissa muodostuu. Ennen sitä, haluan nostaa esiin kolme tärkeää näkökulmaa muutosten keskeltä.
Kurssimaksujen korotukset nostavat osallistumiskynnystä. Kurssilaiset ovat olennainen osa kansalaisopiston toimintaedellytyksiä. Valitettavasti yleisesti kohonneet kustannukset (palkat, sähkö, vuokrat, jne.) lisäävät painetta korottaa osallistumismaksuja. Enää ei riitä pienet muutaman euron vuotuiset korotukset, vaan tarvitaan isompia muutoksia. Ikävä kyllä tästä seuraa hyvin todennäköisesti se, että monen osallistumiskynnys nousee taloudellisesti liian suureksi, eikä osallistuminen ole enää mahdollista. Setlementtiopistona tuntuu erityisen harmilliselta, että edellytykset tarjota vapaan sivistystyön lain mukaista kohtuuhintaista koulutusta alkavat heikentyä. Haluamme olla saavutettava, yhdenvertainen, yhteisöllinen, matalakynnyksen kohtaamispaikka, johon kuka tahansa voi tulla kehittämään itseään, oppimaan uutta ja harrastamaan – sivistymään.
Opetustuntien väheneminen. Rahoitusleikkaukset ajavat Ahjolan kansalaisopiston ohella monet muutkin opistot siihen tilanteeseen, että tunteja ja kursseja joudutaan reilusti vähentämään. Ahjolassa kurssien toteutuksesta eli opettamisesta vastaa yli kaksisataa sitoutunutta tuntiopettajaa, joiden työt tuntimäärän leikkausten vuoksi vähentyvät ja osalta loppuvat kokonaan. Monelle tuntiopettajalle työ kansalaisopistossa tai useassa eri opistossa vastaa täysipäiväistä työtä lukuvuosien aikana, mutta jatkossa työn palapeli tulee koota entistä pienemmistä palasista ja osa palasista saattaa kokonaan kadota. Tämä ei varsinaisesti edistä maan hallituksen ajamia työllisyystavoitteita, mutta työtä on mahdotonta tarjota, jos rahoitusta leikataan.
Muutos voi olla myös mahdollisuus. Kuluvana vuonna kansalaisopistokenttä on kohdannut ison muutoksen. Muutos ei ole välttämättä aina paha asia, vaikka se voi aluksi tuntua siltä. Toimintaa pitää kehittää entistä paremmaksi. Uudistumista tarvitaan, jotta yhä laajempi joukko eri ikäisiä (ja erityisesti nuoria ja keski-ikäisiä) löytäisi kansalaisopistojen mahtavat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, oppimiseen ja harrastamiseen. Uudistuminen vaatii toki rohkeutta ja rahaa, mutta ennen kaikkea uskoa tulevaan ja katsetta kohti tunnelin päässä häämöttävää uutta tulevaisuutta.
Teksti: Annika Sykkö, Ahjolan kansalaisopiston apulaisrehtori
