4 kesäkuun, 2025

Kun opetus tapahtuu opiskelijan vapaa-ajalla, kuten yleensä kansalaisopistoissa, on opetuksen oltava niin houkuttelevaa, kiinnostavaa ja opiskelijaa kehittävää, että se peittoaa sohvannurkan ja elokuvat. Onneksi näin usein käy, mutta se mitä kurssille lähteminen vaatii, jää usein sanoittamatta.

Tarkastelen asiaa oman lempilapseni käsityön näkökulmasta. Mistä on hyvä kansalaisopiston käsityönopetus tehty?

• Kaiken pohjana on hyvä suunnittelutyö: kurssin aihe ja nimi ovat kiinnostavat sekä aikaan ja opiston linjaan sopivat. Opiskelijat innostuvat ja kiinnostuvat kurssikuvauksesta, joka antaa tiedon opintojen tavoitteista ja rakenteesta.
• Opetuksessa on sopivassa määrin teoriaa, käytännön tekemistä, uuden oivaltamista ja luovuuden vapaaksi päästämistä.
• Opettaja on tehnyt tuntisuunnitelmat opintojen etenemisestä ja on aiheesta innostunut ja kiinnostunut. Parhaimmillaan opiskelijat saavat kurssisuunnitelman itselleen, jolloin struktuuri tukee kurssin etenemistä ja erilaisten oppijoiden oppimista.
• Opettaja johtaa opetusta ja organisoi ajan käyttöä kurssilla. Hän huolehtii, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmäopetuksen haasteena on, että hiljaisimmat saattavat jäädä huomiotta. Siksi toimin kuin ensiaputilanteessa: se, joka on äänekkäin, pärjää vielä hetken.

Kansalaisopistossa käsityön opetuksen suunnittelusta ja kokonaisuudesta vastaa yleensä päätoiminen käsityönopettaja, suunnittelija tai koulutuspäällikkö. Vastuuhenkilö linjaa, millaista koulutusta tarjotaan ja mihin painotetaan. Usein tarjonnasta löytyy monenlaista: historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä perinnetaitoja, katsauksia uuteen ja trendikkääseen sekä kursseja, jotka ylläpitävät puutöiden ja ompelun kaltaisia peruskäsityötaitoja.

Kansalaisopiston käsityönopetus on erityislaatuinen, erityisosaamista vaativa tehtävä. Opettajan on suhtauduttava työhönsä intohimoisesti ja pidettävä katseensa valppaana niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Missä tahansa voi nimittäin piillä se seuraava iso trendi tai historiallinen herääminen, joka saa käsityöihmisten sormet syyhyämään. Omasta ammatillisesta kehittymisestä on syytä pitää huolta, sillä käsityö elää ajassa ja muuttuu jatkuvasti.

Kansalaisopiston asiakaskunta on hyvin heterogeenistä; ikähaitari käsityökurssilla voi hyvin olla 16 ikävuodesta 90 ikävuoteen. Osaamisessa ja oppimisessa on paljon eroja, ja usein jokaisella kurssille tulevalla on aivan omat yksilölliset tarpeensa. Siksi ei olekaan mikään normi, että kursseilla tehtäisiin samaan tahtiin samaa työtä, vaan opettajan tulee olla valveutunut ja osaava kaikenlaisiin kysymyksiin ja opastuksiin. Vaikka nykyään ei enää vaaditakaan, että opettaja osaa kaiken, on opettajan kuitenkin osattava ohjata avun luo.

Tällä hetkellä kansalaisopiston käsityönopetus elää mielenkiintoista vaihetta, kun opintopisteytetyt kurssit ovat tulleet mukaan tarjontaan. Tämä tekee kurssien ja opetuksen tarjoamisesta esimerkiksi lukioihin selkeämpää ja helpompaa. Lukiodiplomia edeltäviksi opinnoiksi voi hyvin ajatella yhteistyökursseja kansalaisopistojen kanssa, ja kun yhteistyö ja opintosuunnitelmat saadaan kuntoon, voidaan pohtia koko lukiodiplomin mahdollistamista kansalaisopiston tuella pienempiinkin lukioihin.

Läpi elämän kansalaisopistot kulkevat rinnalla, mahdollistaen elinikäisen oppimisen. Käsitöissä riittää aina uutta opittavaa, koskaan ei ole valmis. Tervetuloa mukaan kursseille!

Teksti: Annamari Pyöriä

Kirjoittaja on koulutuspäällikkö Nurmijärven Opistossa, ehdolla vuoden 2025 käsityönopettajaksi.