Aika moni meistä lienee opiskellut peruskoulussa kansalaistaitoa. Tunneilla taidettiin opettaa esim. liikennemerkkejä ja jokamiehen oikeuksia. Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -hankkeessa on pohdittu mitä kansalaistaidot ovat 2020-luvulla tai tulevaisuudessa? Pitääkö osata pyydystää kala ja valmistaa se illalliseksi, kirjoittaa kirje tai runo, laatia Tinder-profiili, tilata ruokaa netistä tai osata kuvitella erilaisia tulevaisuuksia? Tärkeää pohdintaa, ajan myötä kansalaistaidot ovat varmasti muuttuneet, mutta ovatko ne kuitenkaan muuttuneet kovin paljoa?
Tämän päivän yhteiskunnalliset haasteet ovat monimutkaisia ja globaaleja. Kansalaistaidot määritellään yleisesti kyvyiksi toimia vastuuntuntoisena ja täysimääräisesti yhteiskunnan toimintaan osallistuvana kansalaisena. Kansalaisena elämiseen tarvitaankin nykyään varmasti hyvin monenlaisia taitoja niin henkilökohtaisen elämän kuin työelämänkin näkökulmasta: kriittistä ajattelua, kestävyysosaamista, digitaitoja, vuorovaikutus- ja hyvinvointitaitoja sekä yleisiä uuden oppimisen taitoja.
Kansalaistaitojen arvostus ja tunnustaminen on tärkeää, jotta voimme luoda osallistuvampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omilla teoillaan ja asenteillaan millaista tulevaisuutta kohti kurkotamme. Tulevaisuuden työelämätaidoissa korostuu varmasti luova, analyyttinen ja systemaattinen ajattelu, uteliaisuus ja uuden oppiminen, mutta erityisesti sitkeys, joustavuus ja mukautuvuus. Kansalaisopistoissa on mahdollista päivittää osaamistaan monissa taidoissa nykyiselläänkin, mutta lisäksi opetushallituksen määrittelemät KAPOS-opinnot (KAPOS = kansalliset perustaitojen osaamismerkit) löytynevät tulevaisuudessa monen opiston ohjelmista. Merkkien avulla voidaan tehdä näkyväksi työelämässä tarvittavaa osaamista.
Merkkejä tai ei, mielestäni tärkeintä on osata uteliaasti, aidosti ja rohkeasti elää elämäänsä tasapainossa luonnon kanssa. Itse näen tärkeimpinä kansalaistaitoina nyt ja tulevaisuudessa kyvyn auttaa, avun tarpeen tunnistamisen, kyvyn aitoon kohtaamiseen ja toistemme ainutlaatuisuuden tunnistamiseen, taidon löytää oma arvomme ja taidon antaa arvoa muille. Kanssalaistaitoja, sanoisin!
Hyvät kansalaistaidot ovat siis olennaisia sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kehittämällä näitä taitoja voimme yhdessä edistää avointa ja osallistuvaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus tuntea itsensä arvostetuksi ja vaikuttavaksi osaksi yhteisöä.
Teksti: rehtori Kirsti Turunen, Kuopion kansalaisopisto
Kuva: Kirsti Turusen kotialbumi.
