Kalenteri, lisääntynyt valon määrä ja vaihtelevat olosuhteet kertovat siitä, että olemme uuden alussa sekä toisaalta päättämässä jotakin tuttua ja turvallista. Samalla tavalla kuin vuodenaikoihin myös kansalaisopiston lukuvuoteen kuuluu erilaisia syklejä, joiden aikana vapaan sivistystyön tehtävää toteutetaan eri tavoin. Kevään tullen, kun päätämme kuluvaa lukuvuotta, suunnittelemme ja linjaamme tulevan lukuvuoden kurssi- ja tapahtumatarjontaa. Kalenterin selaamiselta ei voi välttyä ja tällä erää se ei liity kesälomasuunnitelmiin.
Tämä kevät on kuitenkin erityinen ainakin Seinäjoella. Olemme koko lukuvuoden juhlistaneet monin eri tavoin Seinäjoella 80-vuotiasta työväen-/kansalaisopistotyötä. Varsinainen päätös opistotyön aloittamisesta tehtiin kesäkuussa 1945 ja tämän lukuvuoden päätapahtuma ”Kansalaisopiston Kasikymppiset” on lauantaina 26.4.2025. Tässä samassa yhteydessä toteutetaan kevätnäyttely, joka on yksi kansalaisopistotyön lukuvuoteen merkittävällä tavalla kuuluva tekijä. Kevään kuluessa tarjoamme valtakunnallisesti tuhansille ihmisille mahdollisuuden tutustua siihen, mitä eri kursseilla on saatu aikaan ja osallistujat pääsevät esittelemään aikaansaannoksiaan.
Vaikka elämme suuressa murroksessa ja muutoksessa, monet muutkin oppilaitokset ja järjestöt juhlivat näinä vuosina pyöreitä. Voisin ajatella, että 1920–1950 luvuilla muutos on ollut varmastikin tietyllä tavalla hitaampaa, mutta luottoa tulevaisuuteen on löytynyt ja erilaisia kansalaisjärjestöjä sekä oppilaitoksia on perustettu. Tuosta ajasta voisimme tuoda tähän päivään luottamuksen yhteistyöhön ja tulevaisuuteen jatkuvan epäilyn ja kyseenalaistamisen sijaan. Vapaa sivistystyö ja kansalaisopisto ovat varmasti jatkossakin merkityksellisiä suomalaisen koulutusjärjestelmän osia. Mikä olisikaan selkeämpi vastuunottaja elinikäisestä ohjauksesta kuin kansalaisopisto tai vapaan sivistystyön oppilaitos?
Olemme usean henkilön matkalla mukana monissa käänteissä ja toisaalta tarjoamme suurimmalle osalle mahdollisuuden osallistua. Kun seuraan keskustelua koulutuksen kentällä, voin ilokseni todeta, että alueellinen kattavuus nousee kansalaisopistojen keskuudessa säännöllisesti esille. Vuosikymmeniä sitten opistoja perustettaessa yhteistyötä ja luottamusta syntyi alueellisesti hyvin rajatulla alueella. Tulevaisuuteen katsoen näkisin, että yhteistyö oppilaitosmuodon sisällä sekä oppilaitosrajat ylittävänä, tulee olemaan toimintamalli, jolla haastavassa tilanteessa päästään eteenpäin. Toivottavasti voimme Seinäjoen kansalaisopistona tarjota hyvän yhteistyökumppanin nykyisille ja tuleville yhteisöille, sillä olemme uudessa strategiassa linjanneet, että kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön laajentaminen on vuosikymmenen lopun keskeinen tavoite.
Ilman monialaista yhteistyötä ja vahvaa tulevaisuususkoa emme juhlisi 80-vuotiasta kansalaisopistoa lähes uusissa toimitiloissa keskellä kasvavaa kaupunkia. Olemme monella tavalla onnekkaita, että saamme elää tässä ajassa ja kohdata nämä haasteet. Samalla, kun muistelemme historiaa ja hienoja kokemuksia kokoontumiskerroilta voimme tarttua mahdollisuuksiin, joita jokainen kohtaaminen tarjoaa. Ollaan jatkossakin tavoitettavia ja mahdollisuuksia tarjoava oppilaitosmuoto, johon jokaisen on helppo tulla omine tavoitteineen luomaan uusia kokemuksia.
Teksti: Rehtori Teppo Latvanen, Seinäjoen kansalaisopisto
