Kuva: Anna-Stiina Rintala / Ahjolan kansalaisopisto
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on selvittänyt suomalaisten kuntien ja kaupunkien sivistysjohtajien näkemyksiä toimialansa kehityksestä. Tammikuussa 2018 tehdyssä kyselytutkimuksessa keskityttiin neljään kokonaisuuteen: tulevaan yhteistyöhön, kuntien keskeisimpiin koulutuksen kehittämistavoitteisiin, oppilaitosten määrän tulevaan kehitykseen sekä eri vapaa-ajan palveluiden tärkeyteen.
Sivistystoimenjohtajilta kysyttiin näkemystä kuudentoista vapaa-ajan palvelun tärkeysjärjestyksestä kysymyksellä Kuinka tärkeänä pitää seuraavia vapaa-ajan palveluita omalla toimialueellaan? Asteikko oli erittäin tärkeä – melko tärkeä – ei osaa sanoa – ei kovinkaan tärkeä – ei lainkaan tärkeä.
Sivistysjohtajien vastauksissa nousi esille kolme harrastusmuotoa, joita kaikki sataprosenttisesti pitivät erittäin tai melko tärkeinä. Ne olivat:
• kirjastot – erittäin (88%) tai melko tärkeä (12%)
• kansalaisopistot, joissa voi harrastaa mm. kulttuuritoimintaa – erittäin (84 %) ja melko tärkeä (16 %)
• kuoro, harrastelijaorkesteri/-teatteri, johon voi osallistua – erittäin (49 %) ja melko tärkeä (51 %)
Myös kuntalaiset ovat tyytyväisiä kansalaisopistojensa hoitoon ja saavutettavuuteen. Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 julkaiseman ARTTU2-tutkimusohjelman uusimpien kyselytulosten mukaan kansalaisopistopalvelut sijoittuvat palvelutyytyväisyyskyselyn kärkipäähän.
Kärjessä olivat myös urheiluseurat tai järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrasta liikuntaa, kunnan tarjoamat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa sekä järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa kulttuuritoimintaa.
Kyselytutkimukseen vastasi lähes sata sivistysjohtajaa. Vastaajina olivat alle 100 000 asukkaan kuntien ja kaupunkien sivistystoimenjohtajat. Koko tutkimus on luettavissa täällä.
