aivoterveys

Aivomme kuormittuvat kiireestä, stressistä, epävarmuudesta ja pelon kokemuksista sekä kuona-aineista, jotka eivät pääse poistumaan aivoista riittämättömän unen vuoksi. Tämä ei ole vain työikäisten ongelma vaan kaikenikäisten aivot voivat kuormittua ja ylikuumentua jatkuvien muutosten, kasvavien vaatimusten, ympärillämme olevan hälyn ja tietotulvan johdosta.

Miten voisimme hidastaa tahtia? Voisiko aikaa pysäyttää edes hetkeksi? Miten voimme edistää omaa aivoterveyttämme?

Tarvitsemme aivojamme koko elämämme ajan aistiärsykkeiden ja tunteiden havaitsemiseen, tarkkaavaisuuden suuntaamiseen, oppimiseen, muistamiseen, ajatteluun, ongelmien ratkaisuun ja kommunikointiin. Aivojen toimintakyky on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielekkäältä tuntuvaa elämää.

Aivojen hyvinvointia voi edistää terveellisillä elämäntavoilla ja huolehtimalla aivoergonomiasta vähentämällä aivojen kuormitusta aiheuttavia tekijöitä omasta toimintaympäristöstä. Esimerkiksi taustahälyn vaimentaminen, keskeytyksiä aiheuttavien tekijöiden ja laitteiden karsiminen keskittymistä vaativissa tehtävissä sekä pitkäaikaisen stressin ennaltaehkäisy pienillä arkisilla valinnoilla tukevat aivojen hyvinvointia. Oman työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi voi syödä säännöllisesti monipuolista ruokaa, liikkua riittävästi, pitää pieniä taukoja sekä vapaa-ajalla edistää omaa palautumista itseä innostavan tekemisen, uuden oppimisen ja elämysten kokemisen kautta. Aivoja huolletaan unen aikana. Hyvä uni edistää aivojen palautumista ja toimintaa, kuona-aineiden poistumista aivoista sekä parantaa muistia, keskittymiskykyä ja oppimista.

Hyvinvoiva ihminen tarvitsee sosiaalisia kontakteja, osallisuuden kokemuksia, mielenkiintoista vapaa-ajan tekemistä, toimintakyvyn ylläpitoa, uusia tietoja ja taitoja, sydämensivistystä sekä taidetta ja kult-tuuria itse tehden tai nauttien olemalla yleisönä. Nämä kaikki luovat henkistä huoltovarmuutta ja auttavat selviämään tiukassa tilanteessa. Kestävä tulevaisuus rakennetaan hyvinvoivien ihmisten, turvallisen elinympäristön ja vastuullisen kehityksen keinoin.

Kansalaisopistot ovat täynnä kokonaisvaltaista hyvinvointia, iloa ja elämyksiä, elinikäistä oppimista, toivoa ja positiivisen tulevaisuuden uskoa luovaa sekä kurjistumista ehkäisevää ja palautumista edistävää toimintaa. Bonuksena on joukko saman kiinnostuksen omaavia kurssikavereita sekä ammattitaitoiset ja pedagogisesti taitavat opettajat. Uppoutumalla mielenkiintoiseen tekemiseen ja uuden oppimiseen aivot saavat hetkeksi lepoa arkea kuormittavista asioista. Elämykset yhdessä tehden tai yleisönä ollen ovat elämää rikastuttavia ja aivoterveyttä edistäviä. Onnistumiset ja positiiviset oppimiskokemukset lisäävät uskoa itseen ja omaan osaamiseen. Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan harrastaminen, uuden kielen tai taidon opettelu aktivoi ja haastaa aivoja. Samalla se on kokonaisvaltainen hyvinvointiteko itselle.

Teksti: Anu Hultqvist, TtM, Jokihelmen opiston rehtori ja Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen
Kuva: Jukka Haarala

Aivot säätelevät koko kehon toimintaa. Ei sen enempää eikä vähempää. Aivot säätelevät tunteita, tiedonkäsittelyä ja käyttäytymistä. Tätä säätelytoimintoa kutsutaan toiminnanohjaukseksi. Aivojen toiminnanohjauksella on keskeinen rooli aivoterveyttä edistävissä elämäntavoissa ja valinnoissa. Sillä on tärkeä rooli myös terveen mielialan säätelyssä.

Aivojen toiminnanohjaus korostuu varsinkin silloin, jos ympäristö ei tue riittävällä tavalla aivoterveellisiä valintoja. Silloin, kun aivot ovat ylikuormittuneet, teemme helpommin haitallisia elintapavalintoja. Esimerkiksi kuormittavan päivän jälkeen on paljon helpompaa syödä epäterveellisesti ja jäädä sohvalle makaamaan iltakävelyn sijaan. Suunnitelmalliseen ja tuottavaan toimintaan tarvitaan hyvin toimivaa toiminnanohjausta.

Aivoterveydestä huolehtiminen ei ole vain tulevaisuuden uhkien ja sairauksien ehkäisyä vaan myös tämänhetkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn optimointia, oli sitten aivosairautta tai ei. Aivojen hyvinvointia voi vahvistaa tässä ja nyt iästä riippumatta. Aivojemme hyvinvointi rakentuu arjen ympäristöissä ja olosuhteissa, joten niiden on oltava elämänhallintaa ja aivoterveyttä suojaavia. Tällaisessa ympäristössä meidän kaikkien on helpompi välttää turhaa ja haitallista aivokuormitusta.

Aivot tarvitsevat kuitenkin sopivassa suhteessa myös kuormitusta ja uuden oppimista. Haasta siis aivojasi mieleiselläsi tavalla ja ponnistele uuden asian eteen. Aivoille tekee hyvää yhdessä tekeminen. Samalla on tärkeää, että muistaa palautumisen ja levon merkityksen. Rakennamme jo päivän aikana tulevaa yöuntamme, ja siksi ei ole aivan sama, millainen päivämme on. Aivoille kuormittavaa on esimerkiksi informaatiotulva, monen asian samanaikainen tekeminen ja ympäristön tunnekuorma. Aivoystävällisessä ympäristössä aivotoimintojen normaalit toiminnot (esim. tavanomaiset tunnetoiminnot, tiedonkäsittelyn piirteet ja rajat) ja rajoitteet on huomioitu riittävällä tavalla. Sillä pohjustamme myös hyvää yöunta.

Kuinka siis lisätä aivojen hyvinvointia? Kansallisen aivoterveysohjelman asiantuntijoiden laatimat tavoitteet nostavat esille meidän kaikkien aivoja suojaavia tekijöitä, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle:

Nämä tavoitteet eivät kuitenkaan ole vain yksilön vastuulla vaan tarvitaan myös yhteiskunnan rakenteiden ja systeemien muutosta, jotta yksilön aivojen hyvinvointia tukevat valinnat olisivat mahdollisia.

Aivot ovat erottamaton osa meitä – yhteinen pääomamme!

Ohjelmapäällikkö Markku Holmi ja ohjelmakoordinaattori Tarja Keltto
Kansallinen aivoterveysohjelma