Hallituksen blogi: Vastaus veto- ja pitovoimaan
Elämää ennen vaaleja, vaalien jälkeen ja vaalien välissä. Mitä alue- ja kuntavaalit tarkoittavat kansalaisopistoille? Vähintäänkin se on ollut hyvä hetki kertoa ehdokkaille ja äänestäjille, mistä nämä oppilaitokset on tehty.
Kansalaisopistojen liitossa on tehty näkyvä vaalikampanja, jota ovat sopivasti tukeneet Sivistysbarometrin (2024) ja Kuntalaistutkimuksen (2024) tulokset. On melko mainiota, että kansalaisopistot ovat yltäneet kerta toisensa jälkeen kärkisijoille sekä käytetyimpien että parhaiten hoidettujen kuntapalveluiden listauksissa. Korostan joka käänteessä, että tässä on kyse peruspalvelusta, jonka rooli kuntalaisten viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden ylläpitämisessä on kiistaton.
Alue- ja kuntavaalien muodikas sanapari oli ”veto- ja pitovoima”. Luottamustehtäviin valittujen valtuutettujen on seuraavaksi käärittävä hihat ja ryhdyttävä sanoista tekoihin eli veto- ja pitovoimaan panostamiseen. Ja tämä sopii kansalaisopistoille loistavasti. Sivistysala ry:n slogan ”Sivistys on vastaus” taipuu opistojen rooliin muokattuna ”kansalaisopisto on veto- ja pitovoiman vastaus”. Miksi näin? Jos ajattelemme kuntalaisten viihtyvyyttä, osallisuutta ja elinikäistä oppimisen janoa, katseet kääntyvät opistoihin. Jos tarkastelemme kotoutumisen ja työllisyyspalveluiden uudistusta ja siinä tarvittavaa aktiivista kumppanuutta, katseet kääntyvät opistoihin. Jos tarkastelemme paikallisen kulttuurin ja yhteisöllisyyden keskuksia, katseet kääntyvät opistoihin. Jos tavoittelemme hyvinvointireseptin lanseerausta, katseet kääntyvät opistoihin. Listaa voisi jatkaa pitkällekin. Tämä tarkoittanee sitä, että opistoilla on strategisesti merkittäviä avaimia hallussaan.
On selvää, että kansalaisopistoista löytyy vastaus moniin tulevalla valtuustokaudella ratkaistaviin palvelutarpeisiin, mutta sen täysi potentiaali tulee osata hyödyntää. Väitän rohkeasti ja ylpeänä, että kenttämme tekijät ovat sitoutuneita ammattilaisia. Ei ole kaukaa haettua, että monilla kursseilla opetuksen laatu ja taso vastaavat korkeakoulutusta. Ja eritoten sellaista koulutusta, jota ei mistään muualta saa. Tätä ei ole täysin oivallettu, ja osin mielikuvatkin ovat edelleen todellisuudesta poikkeavia. Kun yksi kerrallaan tavoitamme uusien sukupolvien kuntalaisia opiston palvelujen pariin, saamme tietoisuutta lisääntymään.
Lopuksi en malta olla mainitsematta isoa ässää eli Sivistystä. Vaikka sivistyksen teemavuosi on taputeltu, ei sivistyspuhe saa loppua. Sivistyksellä rakennetaan kuntia vaalien jälkeenkin- eritoten kunnioittavalla vuoropuhelulla hyvään pyrkien. Rakennetaan siis kuntiin sivistyksen oma opetussuunnitelma ja pidetään opistot sen keskiössä.
Jenni Karemo
rehtori ja sivistyssoturi
Nurmijärven Opisto









