ennakoiva ajo

Liikenteessä 65 vuotta täyttäneiden kuljettajien osuus on hurjassa kasvussa. Etenkin vanhimpien autoilijoiden määrä on moninkertaistunut. Pitkä ajokokemus tarkoittaa rutiineja – hyvässä ja pahassa. Vääjäämättä ikääntyminen rapauttaa myös ajokykyä. Liikenneturvan EAK65+ on yksi toimintamalli, joka auttaa arvioimaan omaa ajamista ja huomioimaan siinä tapahtuvia muutoksia.

Vuonna 2010 liikenteessä oli reilu puoli miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä kuljettajaa. Tämän vuoden alussa heitä oli jo yli 900 000. Pitäisikö olla huolissaan?

Ikäkuljettajat ovat varsin taitavia ennakoijia. Heillä on vuosikymmenien mittaan kerätty kokemus erilaisista ajo-olosuhteista ja liikennetilanteista yhdistettynä iän myötä rauhoittuvaan mieleen. He osaavat ja ymmärtävät ottaa huomioon erilaiset riskitekijät liikenteessä.

Toisaalta kokemus tarkoittaa usein myös sellaisia ajan myötä hioutuneita tapoja, jotka olisi hyvä korvata uusilla. Se ei olekaan ihan helppoa, sillä tapojen muuttaminen syö energiaa. Lisäksi kehon ikääntyminen vaikuttaa vääjäämättä ajokykyyn sekä myös mahdollisessa onnettomuudessa saatujen vammojen vakavuuteen.

EAK65+ vahvistaa kuljettajan itsearviointikykyä

Liikenneturvalla on pitkä kokemus ennakoivan ajon koulutuksista (EAK). Koulutusten sisällöt räätälöidään ennakkokyselyn avulla osallistujien tarpeiden mukaan ja toteutus on vuorovaikutteinen. Muutaman vuoden ajan on pilotoitu erityisesti vanhemmille kuljettajille suunnattua EAK65+ mallia. Yksi näistä pilotoinneista järjestettiin Linnalan opistolla.

Kurssi alkaa ennakkotehtävän käsittelyllä. Linnalassa osalle sen työstäminen oli käynyt työstä. Yksi rouva harmitteli ennakkotehtävän vaikeutta. Omia vahvuuksia ja heikkouksia kuljettajana oli mahdotonta keksiä, joten hän oli pyytänyt lapsiltaan apua. Tämä ratkaisu oli kerrassaan oivaltava. Ajokyvystä ja tuntemuksista kannattaa keskustella läheisten kanssa, viimeistään silloin, kun ongelmia alkaa ilmetä, esimerkiksi heikentyvän toimintakyvyn tai sairauksien takia.

Ennakkokysely vaikuttaa myös kurssilla käsiteltävään tosielämän onnettomuuskuvaukseen. Osallistujat miettivät ryhmissä mitä riskejä onnettomuuteen on liittynyt niin ennen matkaa kuin sen aikana, ja miten näitä olisi voinut välttää.

Kurssipäivän päätteeksi jokainen valitsee yhden asian, jota aikoo kehittää omassa ajamisessaan ja kertoo siitä myös muille. Sitoutumista valittuun kehittämiskohteeseen vahvistetaan muutaman viikon jälkeen kouluttajan lähettämässä palautekirjeessä, jossa vielä kerrataan lyhyesti kurssin sisältöjä.

Parasta koulutuksessa oli yhden osallistujan mukaan: ”Ryhmätyöskentely ja ongelmien ratkominen yhdessä. Hyvä paketti!” Palaute koulutuksista on ollut hyvää. Parhaat käytännöt niiden järjestämisessä ovat hioutuneet kokeilujen ja palautteiden myötä.

Harkintakykyinen ikäkuljettaja monesti turvallisin valinta

Suomi on sitoutunut nollavisioon, eli ajatukseen siitä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Tavoitteen tueksi tehdyssä liikenneturvallisuusstrategiassa on myös huomioitu ikäkuljettajille suunnattu kurssitoiminta.

Harkintakykyinen ja terve ikäkuljettaja ei ole muita suurempi riski liikenteessä. Paljon ajavat ikäkuljettajat ovat itse asiassa osoittautuneet jopa kaikkein turvallisimmaksi kuljettajaryhmäksi.

Ikääntyminen kuitenkin heikentää jossain vaiheessa ajokykyä. Tämä näkyy myös ikäryhmälle tyypillisissä onnettomuuksissa. Iän tuomista muutoksista on hyvä olla tietoinen ja niitä kannattaa myös ennakoida. Me Liikenneturvassa pyrimme kurssitoiminnallamme tarjoamaan kuljettajille hyviä eväitä ennakoimiseen mielekkäällä ja oppimista edistävällä tavalla.

Teksti: Mia Nyholm, suunnittelija, Liikenneturva
Kuva: Liikenneturva / Aleksi Makkonen

Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva on valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 52 jäsenyhteisöä. Toiminta ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta.