hankekokemukset

Sanna Nurmi ja Kaisa Leinonen yhteisen sateenvarjon alla.

Etelä-Karjalan kansalaisopiston uusi Erasmus+ -hanke tähtää kestävän kehityksen edistämiseen

Sanna Nurmi ja Kaisa Leinonen yhteisen sateenvarjon alla.
Kuva: Jonna Aspela

Vuoden 2024 alussa Etelä-Karjalan kansalaisopistossa päätettiin hakea rahoitusta lyhytkestoiselle Erasmus+ -liikkuvuushankkeelle. Aiemmista kansainvälisistä hankkeista oli kertynyt paljon positiivisia kokemuksia, ja opistossa haluttiin tarjota opiskelijoille ja henkilökunnalle uusia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.

”Opiston aiemmat Erasmus+ -hankkeet, joista viimeisin oli päättynyt vuonna 2019, olivat auttaneet luomaan pohjaa kansainvälisyystyölle ja vahvistaneet käsitystämme siitä, että kansainväliseen toimintaan kannattaa panostaa”, Etelä-Karjalan kansalaisopiston rehtori Sanna Nurmi kertoo. ”Koronan jälkeen kansainväliseen toimintaan oli kuitenkin ehtinyt tulla jo pidempi tauko.”

”Myös maailman tilanne oli hiljentänyt opiston toimintaa kansainvälisyyden osalta”, viestintä- ja hankekoordinaattori Kaisa Leinonen lisää. ”Aiemmin meillä, kuten muillakin kaakon oppilaitoksilla, on ollut yhteistyötä Venäjän suuntaan. Nykytilanteessa päätimme lähteä etsimään verkostoja muualta.”

Opistossa oli tapahtunut viime vuosina myös useita henkilöstömuutoksia, kun aiemmissa hankkeissa mukana olleita opettajia oli eläköitynyt tai siirtynyt muihin tehtäviin.

”Halusimme tarjota nykyisillekin opettajillemme kokemuksen kansainvälisestä toiminnasta ja vieraalla kielellä oppimisesta”, Nurmi perustelee. ”Tällä kertaa päätimme panostaa erityisesti pedagogisiin ja ammattiosaamiseen kehittämiseen liittyviin asioihin, jotta opettajat saisivat hankkeesta uutta näkökulmaa myös ammatillisessa mielessä.”

Hakuprosessi tuotti palkitsevan tuloksen

Hanke sai nimekseen Vihreä vire – uutta osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia aikuisoppijoille ja sille haettiin rahoitusta puoleksitoista vuodeksi. Rahoituspäätöstä saatiin kuitenkin odottaa pitkälle alkukesään ennen kuin tieto hyväksytystä hankkeesta lopulta saapui.

”Olimme tosi iloisia, että hakuprosessi tuotti tulosta ja että saimme vieläpä täysimääräisesti sen rahoituksen, mitä olimme hankkeelle hakeneet”, Nurmi muistelee.

Kansainvälinen hanke on sekä Nurmen että Leinosen mielestä hieno mahdollisuus, jonka eteen kannatti nähdä vaivaa. Pieni epäonnistuminenkaan ei matkalla haitannut, vaikka kevään hakua edeltänyt Erasmus+ -akkredintoihakemus saikin hylkäävän päätöksen syksyllä 2023. Kielteisen päätöksen perusteluista oli kuitenkin hyötyä, sillä niistä sai paljon vinkkejä kevään hakuun, joka tuottikin sitten palkitsevan tuloksen.

”Hakeminen on hyvin opettavaista silloinkin, kun hakemus ei mene läpi”, Leinonen pohtii. ”Hakulomaketta täyttäessä tulee kuitenkin aina mietittyä ja keskusteltua paljon, ja usein jo pelkästään se kehittää opiston toimintaa jollakin tavalla.”

Myös Erasmus+ -ohjelman ohjekirjat ja hakuinfot auttoivat Etelä-Karjalan kansalaisopiston tiimiä timanttisen hankehakemuksen tekemisessä.

”Hakuinfoissa kehotettiin keskittymään konkretiaan”, Nurmi kertoo. ”Yritimme pitää ohjeen tarkasti mielessämme hakulomakkeen kysymyksiin vastatessamme, ja se varmasti kannatti.”

Kestävän kehityksen oppeja Saksasta

Syyslukukauden alussa Etelä-Karjalan kansalaisopistossa odotellaan jo innostuneina, mitä kaikkea pian käynnistyvä hanke ja sen puitteissa toteutettavat opettajien yksilöliikkuvuudet ja opiskelijoiden ryhmäliikkuvuudet tuovat mukanaan. Sisällöllisesti matkoilla keskitytään kestävän kehityksen teemoihin ja erityisesti kestävää elämäntapaa tukevaan toimintaan, johon on tarkoitus etsiä ideoita Euroopasta.

Hankkeen ensimmäinen opiskelijaryhmä matkustaa Saksaan, jossa matkalaiset saavat tehtäväkseen tutustua yhteisöpuutarhan hoidon tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin. Saatuja oppeja on tarkoitus hyödyntää Etelä-Karjalan kansalaisopiston kursseilla osana opiston kestävän kehityksen toimintaa.

”Pääsemme kokeilemaan nyt myös maata pitkin matkustamista, johon Erasmus+ -ohjelmassakin nykyisin kannustetaan”, Leinonen kertoo. ”Lähtijöistä on varmasti mukava saada kokemusta siitä, miten Euroopassa matkustaminen sujuu esimerkiksi junalla, joten vähän seikkailuakin voi olla luvassa.”

Matkoilta saa uusia ideoita ja laajenevia verkostoja

Kansainvälinen hanke tulee näkymään myös opiston arjessa, kun ulkomaille lähtijät valmistautuvat matkoilleen ja palaavat niiltä kohdemaista tuodut opit mukanaan.

”Odotan, että hanke tulee vaikuttamaan opiston ilmapiiriin innostavasti ja että täällä kotonakin ollaan kiinnostuneita kuulemaan, mitä matkoilla on opittu”, Leinonen sanoo. ”Jos matkoilta saadaan uusia ideoita, ne voivat tuoda pysyviäkin vaikutuksia meidän arkeemme ja kurssisuunnitteluumme.”

”Ja ehkä jostakin yhteistyöoppilaitoksesta tullaan myöhemmin vastavierailulle tai job shadowing -jaksolle tänne meillekin”, Nurmi lisää. ”Kohdemaissa luodut kontaktit ja verkostot laajentavat merkittävästi meidän yhteistyökenttäämme ja sitä kautta voi syntyä uusiakin kumppanuushankkeita.”

Teksti: Virpi Vedenkannas
Kuva: Jonna Aspela

Vieraskynä: Perustaidoilla mukaan yhteiskuntaan

Kuva: Ofelya Pavlova

Keski-Uudellamaalla toimivassa Ahkera-hankkeessa on viimeisen vuoden aikana tavoitettu yhteensä 43 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa aikuista. Kohderyhmälle on tarjottu monipuolista perustaitokoulutusta sekä vahvaa tukea ja ohjausta omien koulutus- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Keravan, Järvenpään ja Nurmijärven Opistojen toteuttamassa hankkeessa on saatu erinomaisia kokemuksia ja tuloksia vähäisen pohjakoulutuksen saaneiden, valtaosin maahanmuuttajataustaisten osallistujien perustaitojen vahvistamisesta ja jatko-ohjauksesta.

Hankkeen taustalla on vaikuttanut tarve heikossa työmarkkina-asemassa oleville aikuisille suunnatusta koulutusvaihtoehdosta, johon yhdistyisi yksilöllinen tuki. Kohderyhmän tavoittamiseksi on kehitetty alueellista verkostotyötä, ja tärkeitä kumppaneita ovat olleet erityisesti työllisyys- ja maahanmuuttajapalvelut, ammatilliset oppilaitokset ja järjestöt. Opistojen muusta koulutustarjonnasta poiketen perustaitokoulutusten osallistujat eivät löydä kurssille itsenäisesti, vaan ohjaukset tulevat yhteistyötahojen kautta. Vaikka kaikilla osallistujilla on erilaiset taustat ja lähtötilanteet, yhdistävänä tekijänä valtaosalla on pitkä työttömyys, matala koulutustaso, sekä oma motivaatio päästä eteenpäin. Hankkeessa ei ole asetettu minimivaatimuksia esimerkiksi kielitaidon (tai luku- ja kirjoitustaidon) osalta. Maahanmuuttajataustaisten osallistujien kohdalla kriteerinä on ollut kotoutumisajan päättyminen.

Perustaitokoulutuksia on kehitetty vastaamaan kohderyhmän tarpeita esimerkiksi siten, että lukujärjestys ja koulutusjärjestelyt olisivat mahdollisimman selkeät ja toistuvat samanlaisina päivittäin/viikoittain. Aamupäivisin harjoitellaan luokkahuonepainotteisesti suomen kieltä, digitaitoja, työelämätaitoja ja työnhakua. Iltapäiviin on sijoitettu toiminnallisia sisältöjä kuten liikuntaa, kädentaitoja ja työpaikka-/oppilaitosvierailuja.

Tärkeä osa koulutuksia on niihin sisältyvä kahden viikon pituinen työharjoittelujakso opiskelijoita itseään kiinnostavissa, tuetusti löydetyissä työpaikoissa. Monilla ei ole lainkaan työkokemusta (Suomesta), ja työharjoittelujakso toimii nimenomaisesti harjoittelualustana työelämätaidoille, ammatillisille taidoille sekä työelämän suomen kielelle. Lisätavoitteena harjoittelujaksoissa on, että opiskelija voisi mahdollisesti jatkaa samassa paikassa työkokeilussa tai palkkatukityössä perustaitokoulutuksen päätyttyä. Hankkeessa on työharjoittelujaksojen ja työpaikkavierailujen tiimoilta tehty yhteistyötä noin 40 eri työnantajan kanssa.

Koska ryhmät ovat erittäin heterogeenisiä ja kaikissa ryhmissä on mukana myös yksittäisiä luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä (sekä käytännössä täysin kielitaidottomia henkilöitä), on tunneilla opettajan lisäksi ohjaaja, jolla on erittäin tärkeä rooli erityisesti heikoimpien opiskelijoiden tukemisessa. Hankkeen työntekijöiden ja muiden opiskelijoiden antaman tuen avulla koulutuksissa on saatu hyviä kokemuksia myös heikkotasoisten opiskelijoiden taitojen vahvistumisesta ja jatkopoluista. Saatu opiskelijapalaute on ollut erittäin myönteistä, ja koko hankkeen aikana koulutuksen on keskeyttänyt vain yksi opiskelija.

Yksilövalmennus ja jatkopolut perustaitokoulutuksen jälkeen

Opiskelijoiden kanssa tehdään kattava alkuhaastattelu, joka toimii pohjana yksilölliselle työ- ja opintovalmennukselle. Yksilövalmennuksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan ja sanoittamaan omat koulutus- ja työllisyystavoitteet ja tukea häntä niitä kohti. Valmennuksessa haetaan esimerkiksi opiskelu- ja työpaikkoja, tehdään hakemuksia ja valmistaudutaan haastatteluihin. Tärkeää on myös selvittää TE-toimiston kanssa henkilön edellytykset päästä tiettyyn palveluun. Huomattavaa on, että lähes 90 % osallistujista on noin kolmen kuukauden sisällä perustaitokoulutuksen päättymisestä jatkanut esimerkiksi työkokeiluun, ammatillisiin opintoihin, työvoimakoulutukseen, aikuisten peruskouluun tai palkkatukityöhön. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla työ tai opiskelu ei ole ollut ajankohtaista tai mahdollista, mutta myös heitä on ohjattu eteenpäin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin ja avoimiin suomen kielen ryhmiin omissa kunnissa. Yksilövalmennus vaatii aktiivista työotetta sopivan jatkopolun löytämiseksi erityisesti henkilöille, joilla haasteina kielitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen puute.

Elokuussa 2024 käynnistyi Ahkera -hankkeen viimeinen perustaitokoulutus. Kaikki hankkeen neljä koulutusta tulivat täyteen, joten tarvetta vastaavanlaisille matalan kynnyksen koulutuksille on myös jatkossa.

Ahkera -hanke 08/2023–12/2024 hallinnoijana Keravan Opisto, kumppaneina Järvenpään ja Nurmijärven Opistot. Rahoittajana OKM, Erityisavustus aikuisten perustaitojen vahvistamiseen sekä kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien kielikoulutukseen.

Lisätietoja hankkeesta: AHKERA -hanke (peda.net) ja Facebook

Teksti: Hankepäällikkö Saara Sopanen, Ahkera-hanke
Kuva: Ofelya Pavlova

Kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustukset: infoa ja verkostoitumista 2.12.2022 klo 13–15.30

KoL järjestää yhteistyössä OPH:n kanssa tilaisuuden kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksista. Tilaisuudessa kuulemme lisää mm. hyvän hakemuksen laatimisesta sekä yleisesti kansalaisopistokentän hankekokemuksista. Tilaisuuden ohessa järjestään myös mahdollisuus verkostoitua potentiaalisten hankekumppanien kanssa.

OHJELMA

13.00 Avaussanat
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

13.05 Ajankohtaista kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksista
asiantuntija Mirka Råback, Opetushallitus
asiantuntija Anna-Riitta Niemelä, Opetushallitus

14.05 Hankekokemuksista: case-esimerkkejä kansalaisopistokentältä

14.50 Iltapäiväkahvit

15.00 Uusien hankkeiden ideointia ja verkostoitumista

Tilaisuus päättyy noin klo 15.30.

Kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustukset: infoa ja verkostoitumista -tilaisuuden ohjelma (pdf)

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu kaikille hanketyön parissa kansalais- ja työväenopistoissa työskenteleville tai teemasta muuten kiinnostuneille. Tilaisuus järjestetään perjantaina 2.12.2022 klo 13–15.30 hybriditilaisuutena, eli voit ilmoittautua mukaan paikan päälle Helsinkiin (KoL:n toimisto, Annankatu 12) tai osallistua etäyhteyden välityksellä.


Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 0404557276

Kansalaisopistojen liitto KoL
Lisätietoa evästeistä

Mitä evästeet ovat ja miksi käytämme niitä tällä sivustolla?

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Niitä käytetään palvelun käyttökokemuksen parantamiseksi, auttaen selainta muistamaan käyttäjän syöttämiä valintoja palvelussa. Lisäksi evästeitä käytetään esimerkiksi verkkosivuston käyttäjätilastojen keräämiseen. Ilman evästeitä osaa verkkosivuston toiminnoista ei välttämättä voitaisi edes käyttää.

Säilytetämme esimerkiksi tiedon sisäänkirjautuneesta käyttäjästä (käyttäjätunnuksesta). Sisäänkirjautuminen on voimassa vain selainistunnon ajan, jonka jälkeen käyttäjän täytyy syöttää käyttäjätunnus ja salasana palveluun uudestaan.

Säilytämme myös tiedon evästeilmoituksen hyväksymisestä ja mahdollistista käyttäjäkohtaisista asetuksista sivuston saavutettavuuteen liittyen. Muutoin kyseinen ilmoitus näkyisi jokaisella sivunlataukselle sivuston alareunassa ja käyttäjän pitäisi jokaisella katselukerralla valita haluamansa asetukset uudelleen.

Palvelumme kerää myös tilastotietoa vierailevista käyttäjistä. Tarkoitukseen käytetään Google Analytics -ohjelmistoa, jonka avulla voimme esimerkiski tehdä sivuistamme yhä paremmin toimivan kokonaisuuden.

Sivustolla olevat sosiaalisen median laajennukset (esim. Facebook-osio sivun alareunassa) saattavat kerätä tietoa kävijästä, mikäli hän on kirjautuneena sisään kyseisiin palveluihin.

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt tällaisten evästeiden käytön. Voit säätää evästeiden käytön asetetuksia sivuston vasemmasta laidasta löytyvästä navigaatiopalkista.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.