laki

Lausunto 19.12.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainväli-syyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Kansalaisopistojen liitto pitää hyvänä, että toisen asteen ammatillista koulutusta uudistetaan vastaamaan tulevai-suuden osaamistarpeisiin ja koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä tehdään yhtenäinen kokonaisuus. Hyvää on myös se, että koulutuksen järjestäjän valta ja vastuu kasvavat. Reformi edellyttää täten tulevilta ammatillisen koulu-tuksen järjestäjiltä vahvaa, monipuolista osaamista ja laadukasta toimintaa. Kuten esityksessäkin mainitaan, on järkevää tuottaa sellaisia tutkintoja, joilla on selkeää kysyntää myös tulevilla työmarkkinoilla: ”Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.”

Kansalaisopistoissa ei järjestetä ammatillista koulutusta, mutta monet kansalais- ja työväenopistot tekevät tiivistä yhteistyötä myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Tällaisessa yhteistyössä on tärkeää, että kumpikin osa-puoli edistää omien tarkoituksiensa saavuttamista sekä pitää kiinni omista tavoitteestaan ja arvopohjastaan. Yhteis-työtä tehdään yksittäisten opistojen keskinäisten sopimusten lisäksi myös muun muassa koulutuskuntayhtymissä ja esimerkiksi tulevassa Omnian osakeyhtiössä.

Kansalaisopistoissa on paljon annettavaa ammatillisen koulutuksen tueksi yleisten opiskeluvalmiuksien ja erilaisten kansalaistaitojen kehittämisessä (muun muassa digivalmiudet, yleiset työelämävalmiudet, opiskelutaidot) laajasta kie-livalikoimasta puhumattakaan. Kansalaisopistoissa opetettiin syyslukukaudella 2016 40 erilaista vierasta kieltä. Luon-noksessa ehdotetaan myös kansalaisopistotoimintaan soveltuvasti, että ”lisätään koulutuksen järjestäjien yhteistyötä nuorten työpajatoiminnan kanssa….yksilöllisten opintopolkujen ja erilaisten oppimisympäristöjen rakentamiseksi.”

Euroopan unionin Suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista yrittää osaltaan varmistaa, että ammatillisen perus-koulutuksen suorittaneilla on aikuiselämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä edellytettävät avaintaidot. On tärkeää, että myös aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitojaan läpi koko elämän. Tämä nostetaan vahvasti esille myös kesäkuussa 2016 lanseeratussa New Skills Agendassa: yhä useampien ihmisten tulisi Euroopassa pystyä hankkimaan ne taidot, joita 2000-luvulla tarvitaan työssä ja elämässä. Edellä olevaan viitaten Kansalaisopistojen liitto kannattaa luonnoksessa mainittua periaatetta, että ”koulutuspalveluiden tarjonnan painopistettä siirrettäisiin… vahvemmin elin-ikäisen oppimiseen ja työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen”. Tämän pitää olla myös Suomessa jatkossa mahdollista.

Tutkinnon osia voisi jatkossa suorittaa eri oppilaitoksissa ja kaikki osaaminen osoitettaisiin erillisillä näytöillä. Paikal-lisilla tasoilla olisi täten tärkeää luoda yhteistyössä malleja tai pooleja, joista yhteisiä opistoja voidaan valita. Reformiin sisältyy ajatus vahvasta henkilökohtaistamisesta ja ohjauksesta. Koska aikuisten ja nuorten koulutukset olisi tarkoitus yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, ohjausta on syytä tehostaa merkittävästi.

Kansalaisopistojen liitto iloitsee siitä, että luonnoksessa nostetaan vahvasti esille osaamisen tunnistaminen, tunnus-taminen ja henkilökohtaistaminen. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi olla myös epävirallista tai arkioppimista. Am-matillista tutkintoa suorittavan opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää tietää etukäteen, millaisia konkreettisia opintoja hänen tutkintoonsa voidaan lukea hyväksi. Kansalaisopistoissa on kehitettävä edelleen koulutuksista annet-tavia todistuskäytäntöjä sekä yleisellä tasolla osaamisperustaista ajattelua koulutuksia ja kursseja suunniteltaessa (NVL: Vapaan sivistystyön opintotodistus tunnustamisen välineeksi).
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Lausunto 17.8.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00230 Valtioneuvosto

Viite Lausuntopyyntö OKM/26/010/2016

Lausunto hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Kansalaisopistojen liitto kiittää mahdollisuudesta jättää lausunto jatketun määräajan mukaisesti 17.8.2016 mennessä (puhelinkeskustelu Rajanen-Nuottanen 13.7.2016).

Lakiehdotus vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta:

Oppilaitosten yksikköhinnasta tehtävät vähennykset. Pykälä 11b.
Kansalaisopistojen osalta säädettäviin keskimääräisiin yksikköhintoihin tehtäisiin vuoden 2017 indeksi-korotus laskennallisesti samaan aikaan kun vastaavan suuruinen säästö huomioitaisiin 11 b §:n 1 momentin mukaisissa euromäärissä. Säästön vaikutus ehdotetaan tehtävän pysyväksi. Vastaavalla tavalla säädettäisiin vuosittain vuosina 2018—2019.

Kansalaisopistojen liitto KoL esittää, että ehdotettu vähennys jätetään toteuttamatta vuosina 2017-2019. Tällä vähennyksellä vaikeutetaan entisestään kansalaisopistojen toiminta-edellytyksiä, koska valtiontuki on supistunut vuodesta 2011 lähtien ja koska kustannustaso nousee koko ajan. Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppimispaikkoja, joihin myös vähävaraisemmat ihmiset ovat toistaiseksi voineet osallistua. Maahanmuuttajien ja turva-paikanhakijoiden lisääntynyt määrä on myös lisännyt tarvetta kurssitarjonnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa todetaan, että kurssimaksujen on oltava kohtuullisia. Lisäksi perustuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Indeksisidonnaisuuden palauttaminen on välttämätöntä kansalaisopistojen pitkäjänteiselle toiminnalle, jotta kustannuskehitykseen voidaan vastata korottamatta kurssihintoja tai leikkaamatta koulutustarjontaa, jolle on laajaa kysyntää kaikkialla Suomessa.

Lakiehdotus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta:

Maahanmuuttajien koulutuksen rahoitus

Lakiehdotus esittää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että valtionavustuksella voitaisiin vuonna 2017 rahoittaa sellaisten maahanmuuttajien ammatillista koulutusta, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla ei ole perusopetuksen oppi-määrän suorittamisen jälkeistä tutkintoa.

Samantyyppistä rahoitusta olisi syytä kohdistaa myös kansalaisopistojen maahanmuuttaja-koulutukseen. Monen maahanmuuttajan on vaikea aloittaa ammatilliset opinnot ilman perustaitoja (edes auttavat kielivalmiudet, tietotekniset taidot) ja yleisiä oppimisvalmiuksia. Kansalaisopistot ovat erinomainen paikka valmentavan koulutuksen järjestämiseen ennen varsinaisia opintoja. Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus on monelta osin kestämättömällä pohjalla, kuten Kansalaisopistojen liitto on aikaisemmissa kannanotoissaan tuonut ilmi. Koulutusta tarvitsevat töihin tähtäävien lisäksi muun muassa kotiäidit ja ikääntyneet, jotta he voisivat osallistua mahdollisimman täysivaltaisesti yhteiskuntaan. Akuuttiin tarpeeseen voidaan kansalaisopistoissa vastata monella eri tavalla koulutettavien tarpeista riippuen. On selvää, että maahanmuuttajien kotoutumista edistää se, että he pääsevät mahdollisimman varhain osaksi jotakin yhteisöä (esimerkiksi paikalliseen kansalaisopistoon) ja harjoittelemaan suomen kielen käyttöä.

Eräitä muita yleisiä huomioita:

Kansalaisopistojen liitto KoL pitää hyvänä aikuisten perusopetuksen kokonaisvaltaista uudis-tamista (tuntijako, ops:n perusteet, rahoitus). Perusopetuksen valmistavan opetusta tullaan järjestämään myös kansalaisopistoissa yhä enenevässä määrin. On tärkeää purkaa rahoitus-järjestelmän esteet opetuksen tehokkaalle käynnistämiselle alueellisen ja paikallisen tarpeen mukaan. Suomessa on tärkeää lisätä laajasti osaamisen tunnistamiseen sekä erilaisiin täydentäviin opintoihin liittyvää laaja-alaista osaamista niin maahanmuuttajien, turvapaikan-hakijoiden kuin kantaväestönkin piirissä mahdollisimman tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestämiseksi.

Liitto kannattaa myös nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen jatkamista kahdella vuodella vuoteen 2018 saakka. Osaamisohjelman avulla on tehty merkittävää työtä nuorten oppimisvalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Ohjelmassa luotuja malleja ja käytänteitä on syytä levittää mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi myös yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa.

Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten toimintaan kohdistuvista vaikutuksista todetaan esityksessä, että ”erilaisiin tiloihin, välineisiin ja henkilöstöön liittyvät yhteistyö-järjestelyt voivat tuoda koulutuksen järjestäjälle tuntuvia säästöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös eri koulutuksen järjestäjien ja erilaisten koulutusmuotojen välillä”. Kansalaisopistojen liitto kannattaa tällaista yhteistyötä.

Yhteiskunnallisista vaikutuksista todetaan: ”erityisesti useiden vapaan sivistystyön oppilaitos-ten toimintaedellytykset ovat kytköksissä ammatillisen koulutuksen järjestämiseen”. Liitto huomauttaa, että tämä ei pidä paikkaansa kansalaisopistoissa, joiden toiminta ulottuu kaik-kiin nykyisiin kuntiin ja joiden kurssitarjonnasta noin 93 % on vapaan sivistystyön tarjontaa.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Lausunnon keskeinen sisältö:

Kansalaisopistojen liitto KoL esittää, että ehdotettu vähennys jätetään toteuttamatta vuosina 2017-2019. Vähennyksellä vaikeutetaan entisestään kansalaisopistojen toimintaedellytyksiä, koska valtiontuki on supis-tunut vuodesta 2011 lähtien ja kustannustaso nousee koko ajan. Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppimispaikkoja, joihin myös vähävaraisemmat ihmiset ovat toistaiseksi voineet osallistua. Maahanmuutta-jien ja turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä on lisännyt tarvetta kurssitarjonnan kehittämiseen ja laajenta-miseen. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa todetaan, että kurssimaksujen on oltava kohtuullisia. Perus-tuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Indeksisidonnaisuuden palauttaminen on välttämätöntä kansalaisopistojen pitkäjänteiselle toiminnalle, jotta kustannuskehitykseen voidaan vastata korottamatta kurssihintoja tai leikkaamatta koulutustarjontaa, jolle on laajaa kysyntää kaikkialla Suomessa.

Samantyyppistä rahoitusta olisi syytä kohdistaa myös kansalaisopistojen maahanmuuttajakoulutukseen. Monen maahanmuuttajan on vaikea aloittaa ammatilliset opinnot ilman perustaitoja (edes auttavat kieli-valmiudet, tietotekniset taidot) ja yleisiä oppimisvalmiuksia. Kansalaisopistot ovat erinomainen paikka valmentavan koulutuksen järjestämiseen ennen varsinaisia opintoja. Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus on monelta osin kestämättömällä pohjalla, kuten Kansalaisopistojen liitto on aikaisemmissa kannanotoissaan tuonut ilmi. Koulutusta tarvitsevat töihin tähtäävien lisäksi muun muassa kotiäidit ja ikääntyneet. Akuuttiin tarpeeseen voidaan kansalaisopistoissa vastata monella eri tavalla koulutettavien tarpeista riippuen. On selvää, että maahanmuuttajien kotoutumista edistää se, että he pääsevät mahdollisimman varhain osaksi yhteisöä (esimerkiksi paikalliseen kansalaisopistoon) ja harjoittelemaan suomen kielen käyttöä.

KoL pitää hyvänä aikuisten perusopetuksen kokonaisvaltaista uudistamista (tuntijako, ops:n perusteet, rahoitus). Perusopetuksen valmistavan opetusta tullaan järjestämään myös kansalaisopistoissa yhä enene-vässä määrin. On tärkeää purkaa rahoitusjärjestelmän esteet opetuksen tehokkaalle käynnistämiselle alu-eellisen ja paikallisen tarpeen mukaan. Suomessa on tärkeää lisätä laajasti osaamisen tunnistamiseen sekä erilaisiin täydentäviin opintoihin liittyvää laaja-alaista osaamista niin maahanmuuttajien, turvapaikanhaki-joiden kuin kantaväestönkin piirissä mahdollisimman tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestämiseksi.

Liitto kannattaa nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen jatkamista vuoteen 2018 saakka. Osaamisohjelman avulla on tehty merkittävää työtä nuorten oppimis-valmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Luotuja malleja ja käytänteitä on syytä levittää mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi myös yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa.

Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten toimintaan kohdistuvista vaikutuksista todetaan esityksessä, että ”erilaisiin tiloihin, välineisiin ja henkilöstöön liittyvät yhteistyöjärjestelyt voivat tuoda koulutuksen järjestäjälle tuntuvia säästöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös eri koulutuksen järjestäjien ja erilaisten koulutusmuotojen välillä”. KoL kannattaa tällaista yhteistyötä.

Yhteiskunnallisista vaikutuksista todetaan, että ”erityisesti useiden vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytykset ovat kytköksissä ammatillisen koulutuksen järjestämiseen”. Liitto huomauttaa, että tämä ei pidä paikkaansa kansalaisopistoissa, joiden toiminta ulottuu kaikkiin nykyisiin kuntiin ja joiden kurssitarjonnasta noin 93 % on vapaan sivistystyön tarjontaa.