Suomalaiset opiskelevat kieliä yhä vähemmän ja yksipuolisemmin. Näin on todennut mm. professori Riitta Pyykkö vuonna 2017 julkaistussa selvityksessä, jossa korostetaan monipuolisen kielivarannon tärkeyttä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Monipuolisen kielitaidon merkitystä tulisi korostaa, sillä suomalaisten osaaminen painottuu yhä vahvemmin pelkästään englannin kieleen. Toisaalta taas myös suomalaisten englannin taidoissa on usein parantamisen varaa, sillä esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan vahvaa ja monipuolista englannin taitoa. Lisäksi maastamme löytyvä kielitaito olisi tunnistettava ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle kaikissa elämänvaiheissa. Näihin haasteisiin pyrimme osaltamme vastaamaan viiden kansalaisopiston yhteisessä Kielikukkanen-hankkeessa. Yhtenä Kielikukkanen-hankkeen tavoitteena onkin kehittää keinoja, joilla voidaan kannustaa ihmisiä opiskelemaan enemmän kieliä. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.
Suurin huoli kieltenopiskelun tilasta on perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulutuksen osalta, mutta myös vapaassa sivistystyössä on syytä pohtia tulevaisuutta. Millainen on vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen rooli maamme kieltenopetuksen kentällä? Pyykön selvityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on suuri rooli kielikoulutuksessa, sillä kielet ovat keskeisiä aineita 154 kansalaisopiston koulutustehtävässä. Myös kansalaisopistoissa on nähtävissä samanlaista kehitystä kuin muilla kouluasteilla, sillä niissäkin vieraiden kielten opetustunnit ovat kokonaisuutena hieman vähentyneet.
Suuri osa opiskelijoista on kuitenkin tyytyväisiä opistojen kielten opetukseen. Tämä näkyy Kielikukkanen-projektin puitteissa toteutetun opiskelijakyselyn vastauksista (vastaajia n. 1 300):
- Miten kielten opiskelusta tulee innostavaa, motivoivaa ja luovaa, riippuu paljon opettajasta. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin nykyistä opettajaani.
- Opettajana aivan ihastuttava persoonallisuus. Opiskelu on todellista laatuaikaa itselle.
- Tunneille on ollut aina kiva mennä.
- Ryhmät ovat usein olleet myös melko pieniä, joten niissä on mukava, rento ja turvallinenkin olo opiskella.
- Kielen tunnit ovat samalla sivistäviä ja hyvin terapeuttisia.
- Aärimmäisen positiivinen kokemus joka kerta! Mahtavat opettajat!
Toisaalta kysely poiki myös toisenlaisia ajatuksia:
- Etenemisvauhti on hidasta.
- Vauhti oli liian nopea.
- Vanhanaikaista meininkiä.
- Opetusmenetelmät olivat 1960-luvulta.
- Opetuksen ammattitaitoisuus ja tehokkuus vaihtelevat kovasti kurssista toiseen.
- Ei ole riittävää tarjontaa maaseudulla asuvalle.
- Säännöllisen epäsäännöllisen vuorotyön takia tulee liikaa poissaoloja tunneilta.
- Koska opiskelijat ovat usein eritasoisia ja eri tavoin motivoituneita, opiskelu ei välttämättä ole kovin tehokasta.
Kuinka vastaamme näille opiskelijoille? Kielikukkanen-hankkeessa pohditaan, kuinka voimme turvata sen, että kaikenikäiset ja -taustaiset opiskelijat haluavat jatkossakin opiskella kieliä ja hakeutua kansalaisopistojen kielikursseille.
Millainen sitten olisi täydellinen kielikurssi kyselyyn vastanneiden mielestä?
- Etenemisvauhti voisi olla enemmän yksilöllisempää.
- Selkeä palaute oman opiskelun etenemisestä.
- Kurssi, jossa kokeiltaisiin erilaisia oppimismenetelmiä; meitä oppilaita on yhtä paljon kuin on menetelmiäkin.
- Ei liian tiukkapipoista opiskelua.
- Oppilaiden tulisi olla mahdollisemman saman tasoisia.
- Helppo, halpa ja motivoiva.
- Tuloksena jokin opintotodistus taidosta.
Erilaisia vastauksia on lähes yhtä monta kuin vastaajiakin. Tehtävää siis riittää, sillä koemme tärkeänä sen, että kansalaisopistojen kielikurssitarjonta vastaa mahdollisimman monen asiakkaan tarpeisiin. On selvää, että tämä ei tällä hetkellä toteudu. Kurssille ilmoittautuessaan asiakkaat eivät välttämättä aina tiedä, mikä heitä odottaa tai onko kurssin taso tai tahti heille sopiva. Näihin haasteisiin toivomme apua Kielikukkanen-hankkeessa suunniteltavasta kurssivalitsimesta, joka perustuu koko kurssipaletin uudelleenajatteluun ja jaotteluun. Tämä toteutetaan yhdessä aktiivisen opettajaryhmän kanssa ja kaikkien viiden opiston yhteistyönä.
Tältä pohjalta vastaamme omalta osaltamme kutsuun kehittää kansallista kielivarantoa, uusien oppimisympäristöjen ja kurssimallien käyttöönottoa, sekä parantaa ihmisten mielikuvaa kansalaisopistojen kieltenopetuksesta.
Tule keskustelemaan aiheesta kanssamme! Neljän webinaarin sarjastamme seuraava pidetään pe 11.12 klo 13. Webinaarin aiheena on kurssisuunnittelun uudet tuulet vapaan sivistystyön kieltenopetuksessa. Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä:
Teksti:
Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Marika Boström, Vasa Arbis
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasa-Opisto
