Miten pärjäisit, jos hanasta ei jonain aamuna tulisi pisaraakaan vettä? Onko sinulla varalla pullollistakaan edes aamukahvia varten? Entä jos sähkökatko pimentäisi kodin jonain iltana, löytyisikö sinulta sähkökatkon varalta mitään, millä valaista?
Häiriötilanteisiin varautuminen on ajankohtaista ympäri vuoden, mutta perinteisesti se kiinnostaa suomalaisia pimeään ja kylmään aikaan enemmän kuin valoisaan ja lämpimään aikaan. Tosin esimerkiksi vedenjakeluhäiriöt ovat aivan yhtä hankalia kesällä kuin talvella. Ja aivan yhtä mahdollisia.
Jos vesijohtovesi olisi juomakelvotonta, vesilaitos kyllä tiedottaisi asiasta ja järjestäisi väliaikaisia vedenjakelupisteitä, mutta jos kotoa ei löydy puhtaita kanistereita tai puhtaita kannellisia ämpäreitä, millä ajattelit käydä hakemassa vettä?
Suomessa on kotitalouksille laadittu 72 tunnin varautumissuositus. Se tarkoittaa, että meidän kaikkien tulisi pyrkiä pärjäämään ilman viranomaisapua ainakin 72 tuntia häiriötilanteiden sattuessa. Varautuminen koostuu tiedoista, taidoista ja tarvikkeista. Perusasiat oppii tunnissa. – Ja siitä saa helposti kipinän opetella paljon lisää.
Kotivara on kyllä ihan 2020-lukuakin
Varsinkin kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että ruokakaupat ovat aina auki. Tosin koronan myötä monet ovat oivaltaneet, että kauppaan ei aina välttämättä pääse. Koronakaranteenit ovat palauttaneet kotivara-sanan suomalaisten sanavarastoon. Kyse ei suinkaan ole vain menneisyyden termistä.
Jokaisesta kodista pitäisi löytyä ruokaa koko perheelle ainakin 72 tunniksi. Ja tähän suositukseen lasketaan tietenkin mukaan myös lemmikit. Kyse ei ole mistään selviytymispakkauksesta, vaan juuri niistä elintarvikkeista, joita perhe joka tapauksessa söisi.
Tilaa luento 72 tunnin varautumissuosituksesta
Suomesta löytyy satoja kotitalouksien varautumiseen perehtyneitä kouluttajia, jotka luennoivat aiheesta. Joukossa on mm. marttoja, palokuntalaisia, Punaisen Ristin väkeä ja pelastusliittojen työntekijöitä. Heitä voi tilata pitämään 1–2 tunnin mittaisia luentoja 72 tunnin varautumissuosituksesta. Osa vetää koulutuksia ihan vapaaehtoishengessä, mutta osa pyytää nimellistä korvausta (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ohjeistuksen mukaan 65 €/tunti).
Luentoja voi pitää koronatilanteen salliessa lähiopetuksena tai etäelämän jatkuessa webinaareina. Luennoitsijoilla on käytössä yhteinen koulutusmateriaali ja mikäli kyseessä on lähiopetustilanne, osallistujille voi jakaa aiheeseen liittyvää painettua materiaalia, jota voi tilata SPEKin verkkokaupasta veloituksetta.
Tilaa kansalaisopistoosi varautumiskouluttaja pitämään yleisöluento kotitalouksien varautumisesta. Kouluttajien yhteystiedot löytyvät sivulta 72tuntia.fi.
Sanna Räsänen
viestinnän asiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
