”Puhuin eilen työkaverin kanssa! Autoin lasta matematiikan läksyissä! Ostin viime viikolla kumisaappaat!”
Kuulostaako normaalilta arjelta? Tätä meistä monet tekevät päivittäin ja niin oletamme muidenkin tekevän, koska nämä asiathan pitäisi osata. Entä jos tietäisit, että työkaverin kanssa puhunut ei ole uskaltanut kolmeen vuoteen puhua työkavereilleen, koska ei omasta mielestään osaa riittävästi suomea ja pelkää, että muut eivät ymmärrä häntä? Entä jos tietäisit, että lastaan matematiikan läksyissä auttanut ei puoli vuotta sitten osannut jakolaskua, koska kukaan ei ollut koskaan selittänyt sitä hänelle? Entä jos tietäisit, että kumisaappaiden ostajalla ei viikkoa aikaisemmin ollut aavistustakaan, mitkä ovat kumisaappaat ja mistä sellaisia voi ostaa?
Perustaidot ovat näkymättömiä voimia, joiden olemassaoloa emme yleensä edes huomaa, mutta joiden puutteet tekevät tavallisesta arjesta haasteellista. Pieniä askelia ja suuria oivalluksia. Sitä työ perustaitojen parissa on. Joskus riittää yksi pieni mutta ratkaiseva lause, joskus tarvitaan pitkää yhteistä uurastusta. Onnistuminen ja eteenpäin pääseminen on kuitenkin palkitsevaa kaikille, sillä perustaidoilla rakentuu usein myös sujuvampi arki.
Perustaitojen parissa työskentely vaatii herkkyyttä kuunnella, mitä tarvitaan ja luovuutta keksiä, miten tavoitteisiin päästään. Tarvitaan kunnioittavaa kohtaamista ja luottamusta, jotta puutteista voidaan yhdessä rakentaa perustaa toimivalle arjelle.
Auralan setlementin hankkeissa Perustaidot haltuun (Oph 2019-2020) ja Jalkautuva osaamisen kehittämisklinikka (ESR 2018-2021) on perustaitojen parissa tehty töitä nyt jo parisen vuotta. Olemme pohdiskelleet useaan otteeseen, mitä perustaidot käytännössä oikeastaan tarkoittavat – jokaisella kun tuntuu olevan siitä oma käsityksensä. Ja niin todennäköisesti onkin. Meistä jokainen tarvitsee erilaisia tietoja ja taitoja riippuen siitä, millaisessa elämäntilanteessa olemme, mitä teemme työksemme ja mitä harrastamme. Kaikkien ei tarvitsee tietää ja osata kaikkea, mutta jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittää taitojaan niin, että se mahdollistaa osallisuuden ja toimijuuden itselle tärkeissä asioissa.
Hankkeidemme asiakkaat ovat olleet Suomeen jossain elämänvaiheessa muuttaneita aikuisia, jolloin yhdeksi selkeäksi perustaidoksi nousee suomen kielen taito. Kielitaidon merkitys perustaitona lienee kiistaton, sillä kieli mahdollistaa myös pääsyn monen muun tiedon ja taidon äärelle. Kielitaito ei kuitenkaan ole automaatti tai kielikursseilla muusta elämästä erillisenä tapahtuva asia, vaan tarvitaan arkisia kohtaamisia ja molemminpuolista rohkeutta tukea toista ja jakaa omaa osaamista.
Osaamattomuuden tunnistaminen ja myöntäminen eivät ole aina yksinkertaisia asioita. Varsinkin vieraassa kulttuurissa voi olla mahdotonta tunnistaa asioita, joita ei osaa. Perustaidot ovat vahvasti ajasta ja paikasta riippuvaisia. Koska tarvittavat perustaidot riippuvat paljon kunkin senhetkisestä tilanteesta, olemme kokeneet hankkeidemme mahdollistaman yksilöllisen lähestymistavan erittäin hedelmälliseksi. Yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tapa kohdata ihmiset synnyttää luottamusta ja luottamuksellinen ilmapiiri madaltaa kynnystä puhua myös puutteista ja heikkouksista, jotka voimme kääntää perustaidon kehittämiseksi.
On palkitsevaa niin taitoa oppivalle henkilölle itselleen kuin hankkeelle ja sen työntekijöillekin, kun yhdessä tehty työ tuottaa tulosta. Kun palkintona on kasvanut luottamus omiin kykyihin ja taitoihin, ymmärrys asioista, kyky hoitaa omia asioitaan itsenäisesti, mahdollisuus olla osallisena ja aktiivisena toimijana, kaikki voittavat!
Teksti: hankepäällikkö, suomen kielen opettaja Laura Siniranta, Auralan Setlementti / Auralan kansalaisopisto
Kuva: Pixabay / April Lamb-Hunter
