Kansalaisopiston kielten suunnittelijan painajainen:
- Kielikursseja joudutaan perumaan, koska ei ole tarpeeksi osallistujia.
- Italian ja latinan alkeiskurssit pyörivät niin pienillä opiskelijamäärillä, että tulevina vuosina tuskin saadaan jatkoryhmiä alkamaan.
- Tanska ja heprea ovat jääneet vähäisen kysynnän takia kokonaan pois opiston tarjonnasta.
- Kaikki eritasoiset ja eri tahtiin ranskaa opiskelevat päätyvät samalle kurssille, kun muita ei ole.
- Vain muutama opiskelija kyselee vuodesta toiseen swahilin perään.
- Espanjan kielen pidetty tuntiopettaja hakeutuu muualle töihin, kun opistolla ei ole opetusta riittävästi tarjolla.
- Venäjän kielen opettaja on täystyöllistetty, eikä pysty ottamaan yhtään verkkokurssia ohjelmistoonsa.
Eri opistoissa opetetaan eri kieliä, mutta edellä kuvailtu painajainen lienee tuttua monessa opistossa. Olisi mukava pystyä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Olisi hienoa pitää opiston kielitarjonta monipuolisena ja tarjota myös uudenlaisia vekkuleita teemakursseja. Olisi tärkeää työllistää pidettyjä tuntiopettajia ja varmistaa korkealaatuinen opetus jatkossakin. Mikä neuvoksi? Apu löytyy yhteistyöstä!
Kielikukkanen-hankkeessa tutkailimme erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia kansalaisopistojen kesken. Perinteisesti samalla paikkakunnalla sijaitsevat opistot ovat jonkinlaista yhteistyötä tehneet välttääkseen turhaa päällekkäisyyttä kurssitarjonnassa. Etäopetuksen yleistyttyä myös etäällä toisistaan olevat opistot voisivat yhdistää voimiaan ja tarjota verkkokursseja yhteistuumin. Hankkeen aikana kuuntelimme yhteistyötä jo pitkään tehneiden kokemuksia ja keskustelimme eri opistojen tarpeista. Näiden pohjalta laadimme ohjeistuksen viidestä erilaisesta yhteistyömallista ja pilotoimme kaikkia malleja. Alla olevien yhteistyömallien tarkemmat kuvaukset löytyvät hankkeen suunnitteluoppaasta.
- SOME (sosiaalinen media): Opiston sosiaalisen median kanavissa mainostetaan tai tiedotetaan tai tykätään kumppaniopiston kurssista, jollaista omalla opistolla ei ole tarjolla.
- SUKU (suositellaan kurssia): Asiakaspalvelu voi suositella kumppaniopiston kurssia, jos omalla opistolla ei ole asiakkaan toivomaa kurssia tarjolla.
- PEKU (peruuntunut kurssi): Mikäli oman opiston kurssi peruuntuu, voidaan ilmoittautuneelle opiskelijalle tiedottaa kumppaniopiston vastaavasta kurssista.
- HELI (Hellewi-linkki): Laitetaan toisen opiston kurssin linkki omaan Hellewiin (tai muuhun ilmoittautumisjärjestelmään), ilmoittautumiset ohjautuvat kurssin järjestävään opistoon. Kurssi näkyy oman opiston kurssiluettelossa.
- PAJA (paikkajako): Opiskelijapaikat, kustannukset ja valtionosuustunnit jaetaan osallistuvien opistojen kesken. Kurssi julkaistaan kaikissa kumppaniopistoissa.
Yhteistyötä voi tehdä kevyemmillä SOME-, SUKU-, PEKU- ja HELI-malleilla tai syvemmällä PAJA-mallilla. Yhteistyöopistoja voi olla useampia samaan aikaan ja toiminta voi olla, jos niin halutaan, vastavuoroista. Opistojen roolit voivat vaihdella: joskus ollaan kurssin järjestäjiä, toisella kerralla kumppaneita. Laaditut yhteistyömallit luovat yhteiset ja hyväksi havaitut pelisäännöt, joiden pohjalta opistojen on helppo toimia eikä jokaisen yhteistyötä suunnittelevan opiston tarvitse “keksiä pyörää uudelleen”. Lisäksi opistot puhuvat ns. samaa kieltä sopiessaan yhteistyön muodoista.
Yhteistyömallien pilotoinnin kokemukset keväällä 2022 olivat kannustavia. Kuopiossa saatiin saksan kurssi alkamaan, kun pari opiskelijaa pohjoisesta ilmoittautui mukaan, vaasalaiset opiskelijat varmistivat osallistumisellaan Kittilän englannin kurssin ja Jyväskylän ja Kuopion espanjanopiskelijat mahdollistivat Etelä-Helsingin espanjan erikoiskurssin. Mikään näistä kursseista ei olisi käynnistynyt ilman yhteistyötä. Pilotoinnilla saatiin arvokasta tietoa yhteistyömallien toimivuudesta ja sen pohjalta selkeytettiin kuvauksia. Erityisesti PAJA (paikkajako) -mallin kustannusten ja valtionosuustuntien jakolaskelmat saattavat vaikuttaa aluksi monimutkaisilta. Kuvauksessa selvennetään asiaa esimerkkien avulla ja käydään läpi perusteluja, miksi on järkevintä toimia juuri kuvatulla tavalla.
Järjestimme huhtikuussa pienimuotoisen Kurssitori-tapahtuman, koska hyvistä kokemuksista innostuneina halusimme tarjota muillekin opistoille mahdollisuuden löytää uusia yhteistyökumppaneita. Kurssitorilla opistot saivat esitellä kursseja, joiden toteuttamiseen kaipasivat kumppaneita. Kymmenkunta opistoa lähti mukaan ja syksylle 2022 saatiin moneen opistoon eri malleilla toteutettavia kielikursseja.
“Aivan loistava idea ja tällaista on kaipailtu meillä jo pitkään!” huokaisi eräs tyytyväinen suunnittelija.
Kielikukkanen-hankkeen päättyessä hyvät käytänteet jäävät elämään. Yhteistyömallien kuvaukset ovat kaikkien käytettävissä ja niitä voi soveltaa järjestävän opiston ja kumppaniopistojen yhteisesti sopimalla tavalla. Yhteistyötä voi laajentaa myös muiden ainealojen verkkokursseihin. Kevään 2023 kielten, tietotekniikan ja eri alojen luentojen kurssisuunnittelun tueksi järjestetään lokakuussa uusi Kurssitori. Voit tulla Kurssitorille markkinoimaan oman opistosi verkkokursseja, joiden toteutumiseen kaipaisit kumppaniopistojen apua. Voit tulla myös etsimään uusia kiinnostavia kursseja, joita ei omassa opistossasi ole mahdollista tarjota.
Tutustu yhteistyömallien kuvauksiin ja seuraa syksyn aikana Kansalaisopistojen liiton tiedotusta Kurssitorin tiimoilta. Yhteistyöllä opistoihin saadaan monipuolista kurssitoimintaa!
Kirjoittajat:
Marja Peltonen, suunnittelijaopettaja, Jyväskylän kansalaisopisto
Sirpa Ärölä, tuntiopettaja, Revontuli-Opisto
Kirjoittajat ovat Opetushallituksen rahoittaman Kielikukkanen-hankkeen hankekoordinaattoreita. Lisätietoja Kielikukkanen-hankkeesta löydät hankkeen nettisivuilta ja suunnitteluoppaasta.
