Blogi: Saanko luvan?
Varapuheenjohtaja Lang suomalaisen kesäillan tunnelmissa Pohjois-Karjalassa
Tunnelma kansalais- ja työväenopistojen ympärillä tiivistyy tällä hetkellä kuin tanssilavalla helteisenä heinäpäivän iltana konsanaan. Osa tanssijoista yrittää kiihkeästi hakea taitavimman tanssipartnerin yleisön joukosta, osa viipyilee kiireettömästi lavan reunoilla aistien suomalaisen kesäillan tunnelmaa. Joka tapauksessa ─ jokaisella on jotakin mielessään.
Kansalais- ja työväenopistoilla on nyt vientiä. Moni naapurioppilaitoksen kollega kysyykin nyt opiston rehtorilta: “Saanko luvan?” Vapaa sivistystyö ry on selvittämässä opistojen rakenteellisia uudistuksia ja yhteistyömuotoja. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että opistot ovat mukana hyvin monen muotoisissa alueellisissa koulutusreformeissa. Mikä on vapaan sivistystyön tehtävä ja tulevaisuuden kuva näissä uudistuksissa? Opistot ovat osaamiskeskittymiä, joilla tulee olemaan kova kysyntä suomalaisessa aikuiskoulutuskentässä. Eräs yrittäjä totesi osuvasti: ”Kun firma ostetaan, ostetaan osaaminen mukana”.
Kansalaisopisto on kuin suomalainen tango: vahvoja tunteita herättävä, yllättäviin taivutuksiin vievä ja ihmisiä yhdistävä. Opistossa on jotakin perinteistä ja samalla jotakin hyvin yllättävää. Kuntalaiset arvostavat opiston opetusta ja toimintaa ja pitävät sen säilyttämistä lähes yhtä tärkeänä kuin kirjastoa.
Samaan aikaan jo olemassa olevien opiskelijoiden suosion kanssa kansalais- ja työväenopistot rämpivät heikon valtakunnallisen brändin suossa. Pitäisi olla huolissaan, koska uusia opiskelijoita tulee opistoihin heikosti. Professori Dan Arielyn mukaan etukäteen saatu mielikuva ratkaisee ihmisen valintapäätöksen todellisuudesta tehdyn aistihavainnon sijaan. Opistoista välitetty positiivinen mielikuva on siis ratkaisevan tärkeä uusien opiskelijoiden saamisen kannalta. Pelkkä positiivinen oppimiskokemus opistosta ei vielä riitä, vaan tarvitaan systemaattista positiivista brändin rakentamista. Jokainen opistossa työskentelevä rakentaa mielikuvaa opistosta ulospäin. Se ei ole pelkästään rehtorin tehtävä.
Yhteinen tango sujuu, kun partneri on taitava tanssija, lattia riittävän liukas ja musiikki molemmille mieluinen. Toiveenani tuleville opistoreformeille ovat Unto Monosen Erottamattomat-tangon sanat: ”Meitä ei kukaan saa koskaan erottaa, ikuinen tämä liittomme on”.
Tarja Lang
Espoon työväenopiston rehtori
KoL:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!
