Vieraskynä: Koulutusta osaamisperusteisesti
Tämän päivän suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa ovat lähtökohtina työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus. Ajattelutavan muutos oppiainekeskeisestä opettamisesta työelämän toiminnan mukaan tapahtuvaan ammatillisen osaamisen jäsentämiseen näkyy myös oppilaitosten ja opettajien toiminnassa. Uudet toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteet ovat aina osaamisperusteisia. Tutkintojen suorittamisessa on lähtökohtana osaamisen osoittaminen ja arviointi pääsääntöisesti työpaikalla. Osaamisperusteisuudessa nostetaan opiskeltujen oppituntien ja yksityiskohtaisten sisältöjen sijaan jo olemassa oleva osaaminen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohdaksi.
Huomio on kiinnittynyt siihen, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkintoon valmistavan koulutuksen periaatteena on, että vain tarvittava ammattitaito hankitaan joko oppilaitoksen toimintaympäristöissä tai työpaikoilla (tai molemmissa). Tämä tarve määritellään tutkintoon hakeutumisvaiheessa, jossa aloitetaan henkilökohtaistamiseksi kutsuttu ohjausprosessi. Tämä ohjaus jatkuu koko tutkinnon suorittamisen ajan aina osaamisen arviointiin saakka.
Osaamisperusteisuus näkyy nykyisin myös ammattikorkeakouluissa. Siellä sitä kutsutaan opinnollistamiseksi, joka on vaihtoehtoinen tapa kehittää osaamista. Opinnollistamisen ideana on koulutuksen ja työn tekemisen joustava yhdistäminen. Lähtökohtana on ajatus, että työtä tekemällä opitaan ja kehitytään monimuotoisesti ja työstä saatu osaaminen tunnustetaan osaksi opintoja.
Osaamisperusteisuuden periaate on viime aikoina herättänyt kiinnostusta kansalaisopistoissa. Opistojen tavoitteena on mm. edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia. Sopiiko osaamisperusteisuuden ajatusmalli siihen, että ihminen haluaa kansalaisopistoissa nimenomaan oppia uusia taitoja ja saada uusia tietoja? Uutta tietoperustaa rakennetaan vanhan, jo olemassa olevan tiedon tai osaamisen päälle ja aikaisemmin hankittu osaaminen ohjaa uuden oppimista. Näin ajatellen voisi osaamisperusteisuus avata uusia näkökulmia myös kansalaisopistojen toiminnan kehittämiseen.
Teksti: Lehtori Petja Sairanen, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Petja Sairanen on yksi DigiEssi -hankkeen kouluttajista. Hanke toteutetaan Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Kansalaisopistojen liiton yhteistyönä. Tutustu hankkeeseen ja sen koulutuksiin osoitteessa www.digiessi.fi.
***
Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.
