osaamisperustaisuus

Osaamisen uudistaminen on tulevina vuosina yksi yhteiskuntamme keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Aihetta käsitellään laajasti 26.3. julkaistussa Sitran Kohti elinikäistä oppimista: Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet -selvityksessä, jota valmistelleessa työryhmässä on ollut vapaan sivistystyön edustajana KoL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Kansalaisopistossa hankitun osaamisen näkyväksi tuominen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, jotta sitä voidaan hyödyntää aiempaa paremmin niin työelämän kuin mahdollisten myöhempien opintojen näkökulmasta.

Näistä lähtökohdista on tärkeää oppia ajattelemaan ja suunnittelemaan myös kansalaisopistojen kursseja osaamisperustaisesti. Järjestämme aiheen tiimoilta teemapäivän perjantaina 12.4. Helsingissä.

Tilaisuudessa paneudutaan laajasti osaamisperustaisuuteen, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja pohditaan myös sitä, uhkaako osaamisperustaisuus mahdollisesti kansalaisopistotoiminnan vapautta. Päivän aikana opimme, mitä osaamisperustaisuus ylipäänsä on ja mitä se tarkoittaa vapaassa sivistystyössä (Opintokeskus Siviksen asiantuntija Mia Valanne). Kuulemme osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessista Omniassa ja työväenopiston kursseista osana opiskelijan yksilöllistä opintopolkua (Toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon työväenopisto / Omnia Koulutus).

Pitkään rehtorina työskennellyt Vanajaveden Opiston rehtori Outi Itäluoma puolestaan tarkastelee osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kansalaisopistossa eri näkökulmista – onko osaamisperustaisuus uhka vai mahdollisuus? Kuulemme myös osaamisperustaisuusajattelussa jo hieman pidemmällä olevilta opistoilta, miten heillä teemaa on ainealakohtaisesti edistetty: Linnalan opiston kielten pääopettaja Päivi Harjusalmi puhuu aiheesta kieltenopetuksen näkökulmasta ja Mäntyharjun kansalaisopiston rehtori Heli Tirri taiteen perusopetuksen näkökulmasta. Päivän päätteeksi KoL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen ja KoL:n edustajana opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista valmistelevassa työryhmässä oleva Vantaan aikuisopiston rehtori Petri Vahtera vetävät yhteen päivän aikana käytyä keskustelua.

Päivässä on myös aikaa keskustelulle ja ajatustenvaihdolle teeman tiimoilta.

Ohjelma ja osallistuminen:

KoL:n jäsenopistoille suunnattu tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tiloissa (Ratapihantie 13, luokka 1004) aivan Pasilan rautatieaseman läheisyydessä Helsingissä.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 9.4.

Lisätiedot:

Tiedottaja Lauramaija Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Miten kansalaisopistossa hankittu osaaminen voitaisiin tehdä entistä näkyvämmäksi? Mitä osaamisperustaisuudella oikeastaan tarkoitetaan?

Järjestämme kansalaisopistoille teemapäivän osaamisperustaisuudesta Helsingissä 19. toukokuuta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kansalaisopistoissa työskenteleville, joita aihe kiinnostaa (kurssisuunnittelusta vastaavat, oppilaitosjohto, opetushenkilöstö).

Teemapäivästä saat sytykkeitä uudenlaiseen ajatteluun ja työsi kehittämiseen. Päivän aikana osaamisperustaisuutta lähestytään useasta eri suunnasta. Opetusneuvos Petri Haltia (OKM) avaa asiaa laajasti koulutusjärjestelmän näkökulmasta, jonka jälkeen aihetta lähestytään ammatillisen koulutuksen kontekstista käsin. Millaisia siltoja ammatillisen koulutuksen osaamisperustaisuudesta voidaan rakentaa vapaaseen sivistystyöhön?

Entä mitä tarkoitetaan perustason osaamisella? Tätä kysymystä käsittelee osaamisperustaisuutta paljon työssään pohtinut apulaisrehtori Olli Ruohomäki (Petäjä-opisto).

Opistolle oma osaamismerkki?

Entä osaamisen näkyväksi tekeminen? Teemapäivässä tarjoamme kättä pidempää kansalaisopistojen digitaalisten osaamismerkkien suunnittelutyön tueksi. Suunnittelijaopettaja Merja Kittelä esittelee Wellamo-opiston jalostamaa Taitaja-merkkiä ja toimitusjohtaja Eric Rousselle (Discendum Oy) vie osaamismerkkiajattelua taas muutaman askelen pidemmälle kysyessään, miten yksittäisistä merkkijärjestelmistä päästään kohti kansallisia ekosysteemejä. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle ja opiston oman merkkijärjestelmän luonnostelulle pienryhmissä.

Päivän koko ohjelma

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23 A, Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. Seminaari päättyy noin klo 15.30.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 17. toukokuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Tämän päivän suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa ovat lähtökohtina työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus. Ajattelutavan muutos oppiainekeskeisestä opettamisesta työelämän toiminnan mukaan tapahtuvaan ammatillisen osaamisen jäsentämiseen näkyy myös oppilaitosten ja opettajien toiminnassa. Uudet toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteet ovat aina osaamisperusteisia. Tutkintojen suorittamisessa on lähtökohtana osaamisen osoittaminen ja arviointi pääsääntöisesti työpaikalla. Osaamisperusteisuudessa nostetaan opiskeltujen oppituntien ja yksityiskohtaisten sisältöjen sijaan jo olemassa oleva osaaminen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohdaksi.

Huomio on kiinnittynyt siihen, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkintoon valmistavan koulutuksen periaatteena on, että vain tarvittava ammattitaito hankitaan joko oppilaitoksen toimintaympäristöissä tai työpaikoilla (tai molemmissa). Tämä tarve määritellään tutkintoon hakeutumisvaiheessa, jossa aloitetaan henkilökohtaistamiseksi kutsuttu ohjausprosessi. Tämä ohjaus jatkuu koko tutkinnon suorittamisen ajan aina osaamisen arviointiin saakka.

Osaamisperusteisuus näkyy nykyisin myös ammattikorkeakouluissa. Siellä sitä kutsutaan opinnollistamiseksi, joka on vaihtoehtoinen tapa kehittää osaamista. Opinnollistamisen ideana on koulutuksen ja työn tekemisen joustava yhdistäminen. Lähtökohtana on ajatus, että työtä tekemällä opitaan ja kehitytään monimuotoisesti ja työstä saatu osaaminen tunnustetaan osaksi opintoja.

Osaamisperusteisuuden periaate on viime aikoina herättänyt kiinnostusta kansalaisopistoissa. Opistojen tavoitteena on mm. edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia. Sopiiko osaamisperusteisuuden ajatusmalli siihen, että ihminen haluaa kansalaisopistoissa nimenomaan oppia uusia taitoja ja saada uusia tietoja? Uutta tietoperustaa rakennetaan vanhan, jo olemassa olevan tiedon tai osaamisen päälle ja aikaisemmin hankittu osaaminen ohjaa uuden oppimista. Näin ajatellen voisi osaamisperusteisuus avata uusia näkökulmia myös kansalaisopistojen toiminnan kehittämiseen.

Teksti: Lehtori Petja Sairanen, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Petja Sairanen on yksi DigiEssi -hankkeen kouluttajista. Hanke toteutetaan Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Kansalaisopistojen liiton yhteistyönä. Tutustu hankkeeseen ja sen koulutuksiin osoitteessa www.digiessi.fi.

***

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Kansalaisopistojen liitto ovat käynnistäneet koulutushankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kansalaisopistojen henkilöstön valmiuksia ymmärtää opiskelijoiden erilaisuutta ja erityistarpeita, sekä parantaa opettajien valmiuksia ottaa opetuksessa huomioon erilaiset oppijat. Pyrkimyksenä on lisätä digitaalisen ja mobiiliteknologian käyttöä kansalaisopistojen koulutuksissa ja siten parantaa opiskelijoiden digitaalisia kansalaistaitoja. Tavoitteena on myös kehittää osaamisperustaisuutta kansalaisopistojen koulutuksissa.

Koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti verkossa sekä osin alueellisina pienryhmäpäivinä. Tarjolla on viisi erillistä koulutusosiota. Parhaimman hyödyn saa osallistumalla kaikkiin koulutusosioihin, mutta halutessaan voi valita niistä sopivimmat. Ensimmäiset koulutusosiot alkavat marraskuussa 2016 ja ilmoittautuminen on jo käynnissä.

Koulutusosiot:
•    Osaamisperustaisuutta kurssisuunnitteluun ja osaamisen arviointiin, syksy 2016
•    Digitaaliset taidot kansalaistaitoina, syksy 2016
•    Erilaiset oppijat kansalaisopistossa, kevät 2017
•    Uudet asiakasryhmät kansalaisopistossa, kevät 2017
•    Välineitä digitaitojen opettamiseen ja oppimiseen, syksy 2017

Koulutukset järjestää Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Kansalaisopistojen liiton kanssa. Koulutukset ovat Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta ja kohderyhmälle maksutonta.

Hankkeen verkkosivut ja lisätietoa koulutuksista:

www.digiessi.fi