Vieraskynä: Lapset, nuoret ja taidekasvatus – lähellä sivistyksen sydäntä
Sivistyksen syksy on herättänyt rehtorit pohtimaan oppilaitosten merkitystä yhteiskunnassa ja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.
Kansalaisopistoverkostomme kattaa koko maan. Näistä reilussa 120 opistossa annetaan taiteen perusopetusta yhteensä yli 150 000 opetustuntia vuodessa. Monilla alueilla kansalaisopistot ovat ainoita taiteen perusopetuksen tarjoajia. Taiteen perusopetuksen tunnit vaihtelevat muutamasta prosentista jopa 40 % opiston kokonaistuntimäärästä. Tämä tarkoittaa ainutlaatuista saavutettavuutta, joka kannattaa valjastaa hallitusohjelmatavoitteiden täyttämiseen. Sen lisäksi että taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo, tuetaan taidekasvatuksella lasten ja nuorten hyvinvointia. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja pahoinvoinnin taklaaminen ovat kansalaisopistojen toiminnan ydintä, joka tulee ottaa vakavasti kuntien peruspalveluja ja yhteistyöverkostoja suunniteltaessa. Kansalaisopistot ovat välttämätön kumppani kunnille kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Ennen kaikkea tämän ainutlaatuisen ja ketterän koulutusmuodon kehittämistä kannattaa edistää.
Taiteen perusopetus on tavoitteellista, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sidottua ja paikalliset tarpeet huomioivaa koulutusta ja sitä opettavat koulutetut ammattilaiset. Kansalaisopistot toimivat myös aktiivisesti ja hyvässä yhteistyössä muiden TPO-toimijoiden kanssa monilla alueilla. Vapaan sivistystyön valtionosuusleikkausten myötä taiteen perusopetustuntien turvaaminen jää kansalaisopistoissa koulutuksen järjestäjien ja ylläpitäjien tahtotilan varaan. Osallistumismaksujen kohtuullisuus on kirjattu lakiin, joten se ohjaa tulevien päätösten suuntaa. Ratkaisut talouden sopeuttamiseksi opistoissa eivät saisi hankaloittaa lapsiperheiden osallistumismahdollisuuksia.
Alueellinen saavutettavuus ja yhdenvertainen mahdollisuus taiteen perusopetukseen pääsemiseen on tässä tilanteessa tärkeä turvata kaikkialla. Eikä siinä vielä kaikki. Taidelajikirjoon on syytä kiinnittää huomiota. Taiteen perusopetusta annetaan opistoissa mm. kuvataiteessa, musiikissa, kädentaidoissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, arkkitehtuurissa, mediataiteessa, teatteritaiteessa ja tanssissa. Eri taiteenalat ja taiteidenvälisyys on hyvä pitää edustettuina kautta Suomen. Se onnistuu kattavan kansalaisopistoverkoston kautta. Sivistysvaltion yksi tunnusmerkeistä on monipuolinen taide- ja kulttuurielämä, johon uudet sukupolvet kasvavat.
Kansalaisopistot ovat merkittävä osa koulutusjärjestelmää, vai pitäisikö puhua ennemminkin sivistysjärjestelmästä. Omaehtoisen harrastamisen, itsensä kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen mahdollisuudet ulottuvat ”vauvasta vaariin”. Taiteen perusopetuksen taidekoulut kansalaisopistojen siipien suojissa täydentävät koulutuspolkuja ja mahdollistavat jopa ammatilliseen koulutukseen siirtymisen niille nuorille, jotka haluavat sitä kohti ponnistaa. Tietopohjan vahvistaminen auttaa tulevaisuudessa ymmärtämään tämän koulutusmuodon merkitystä yhteiskunnassa. Mikä hienointa, jatkossa taiteen perusopetuksen opintosuoritukset voidaan tallentaa kansalliseen KOSKI-tietovarantoon, mikä tekee kaiken tehdyn näkyvämmäksi.
Valmistaudumme vähitellen Sivistyksen teemavuoteen 2024. Tätä silmällä pitäen kannamme ylpeinä kansalaisopistojen ja taiteen perusopetuksen potentiaalia yhteiskunnan eheyden, demokratian ja hyvinvoinnin edistäjänä.
Jenni Karemo, Nurmijärven Opiston rehtori & sivistyssoturi
Mika Hagelin, Pirkan Opiston rehtori
Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopiston rehtori
Marja Myllykangas, sivistysjohtaja, johtava rehtori, Sallan kunta
Kuva: AdobeStock / free
