lukutaito

Työssäni Kirjastokaistan tuottajana saan toimia kentällä, joka tukee ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kohtaan päivittäin työmme kautta paljon valoisia asioita, mutta valitettavasti myös huolta ja uhkaa aiheuttavat tekijät voimistuvat. Viime vuosina Kirjastokaistan striimaamissa tilaisuuksissa on noussut vahvasti esiin erityisesti polarisaatio ja huoli lukutaidon heikkenemisestä.

Sosiologian yliopistotutkija ja dosentti Riie Heikkilä on perehtynyt kulttuuriosallistumisen eriytymiseen sekä lukemiseen ja ei-lukemiseen. Hänen tutkimuksissaan on käynyt ilmi, että aiemmin ei-lukijat vetosivat ajan puutteeseen ja “pitäisi lukea” -ajatteluun. Nyt perustelut ovat muuttuneet: lukemista pidetään herkemmin nolona, elitistisenä tai “ei oman porukan juttuna”.

Kirjallisuusalan monipuolinen ammattilainen Aleksis Salusjärvi tunnetaan ennen muuta siitä, että hän tekee lukutaitotyötä niiden nuorten ja aikuisten kanssa, jotka suhtautuvat kielteisesti lukemiseen ja joiden tarinaa kirjallisuus ei ole perinteisesti kertonut. Salusjärvi puhuu lukemisesta eloonjäämistaitona. Hän on kertonut myös Maailman lukutaitosäätiön arviosta, jonka mukaan lukutaidon ongelmien hinta on Suomessa noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Tutkimuksen mukaan pääsyy tähän löytyy lukutaidon puutteen ja passiivisuuden heijastumisesta ihmisten arkeen.

Kun puhumme lukutaidosta, kyse ei ole vain vapaa-ajan lukemisharrastuksesta. Lukukeskuksen ”5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2025″ -katsauksen mukaan Suomessa vain 56 % nuorista saavuttaa PISA-tutkimuksessa tyydyttävän lukutaidon tason – sen, jota pidetään jatko-opintojen ja työelämän kannalta riittävänä.

Häkellyttäviä tietoja, eikö? Mutta nyt seuraa tärkein osuus: meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että suunta muuttuu. Koko kirjakenttä ja monet yhteisöt ja organisaatiot ovat havahtuneet siihen, että meidän kaikkien tulee olla entistä näkyvämmin mukana vahvistamassa lukumyönteistä yhteiskuntaa. Lukutaidon vahvistaminen ei ole vain koulujen tehtävä. Se koskee koteja, kirjastoja, kulttuurilaitoksia, työelämää sekä kansalaisopistoja.

Kansalaisopistojen kurssitarjonta on vapaan sivistystyön kulmakivi, ja sen vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa ja osaamisessa. Kurssille osallistuva saa usein mukaansa oppimisen ja onnistumisen iloa, joka heijastuu myös perheen arkeen. Yleisten kirjastojen rooli on yhtä lailla merkittävä: aineistot, tilat, tapahtumat ja opastukset tuovat tutkitusti hyvää elämään.

Sekä kirjastoilla että kansalaisopistoilla on mahdollisuus kantaa yhteiskunnallista vastuuta toiminnassaan. Kansalaisopistot voivat olla luontevia paikkoja lukumyönteisen ilmapiirin vahvistamiseen ja kirjojen esille tuomiseen: kirjahyllyjä aula- ja taukotiloissa, kurssien vetäjien lukuvinkkejä, kirjapuhetta rikastuttamaan tiloja ja toimintaa. Kun aikuiset ja lapset saavat opistosta lukemisen kipinän, se voi siirtyä koteihin ja levitä laajemmin yhteiskuntaan.

Monet tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevia kansalaisopistojen opiskelijoita. Pidetään siis kirjat opistoissa näkyvästi esillä – se tukee sitä, että tulevaisuudessakin on aikuisia, joiden lukutaito on riittävän hyvä hakemaan tietoa kursseista, ymmärtämään ilmoittautumisohjeet ja suorittamaan kurssit.

Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua!

Teksti: Tuottaja & toimittaja Riitta Taarasti, Kirjastokaista
Kuva: Lotta Taarasti

Kirjoituksessa mainitut puheenvuorot:
Riie Heikkilä: Lukemisen muutokset digitaalisissa ympäristöissä
Aleksis Salusjärvi: Lukemisen kanssa kamppailevien nuorten innostaminen ja piilevien taitojen löytäminen

Kansalaisopistojen liitto on julkaissut suosituksen vuonna 2018 käynnistyvän kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Uudenlaisen koulutuksen mahdollistamiseksi eduskunta hyväksyi joulukuussa 2017 lainmuutoksen, jolla kansalaisopistoille ja muille vapaan sivistystyön oppilaitoksille luotiin mahdollisuus lukutaitokoulutuksen rahoitukseen 100 %:n valtionosuudella silloin, kun oppilaitoksen järjestämä koulutus on hyväksytty kotoutujan kotoutumissuunnitelmaan. Kansalaisopistoissa käynnistyvä lukutaitokoulutus on osa laajempaa uudistusta, jossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla järjestetty luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuoden 2018 alusta lukien.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on tarkoitettu niille, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla. Näiden opiskelijoiden koulutustaustat ovat usein olleet hyvin erilaisia ja heillä on voinut olla pulmia opinnoissa etenemisen kanssa esimerkiksi terveydellisistä tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Koulutustarjonnan katveeseen ovat jääneet lähes täysin esimerkiksi kotona olevat vanhemmat.

Vapaan sivistystyön opetuksen piiriin on tarkoitus ohjata ensisijaisesti sellaiset opiskelijat, joiden perusopinnot ovat puutteelliset ja joilla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia tai joiden elämäntilanne voi olla sellainen, että osa-aikainen opiskelu on kokopäiväistä opiskelua parempi vaihtoehto.

Kansalaisopistojen liiton ja Helsingin aikuisopiston valmistelema suositus julkaistiin perjantaina 2. helmikuuta KoL:n aihetta käsittelevässä seminaarissa ja se perustuu Opetushallituksen vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseen (2017). Kansalaisopistojen opetussuunnitelmasuosituksessa kuvaillaan koulutuksen eri kohderyhmiä ja annetaan suosituksia siitä, kuinka juuri heidän tarpeensa voidaan ottaa huomioon kurssien suunnittelussa. Tämän lisäksi nostetaan esille asioita, jotka saattavat vaikeuttaa kohderyhmiin kuuluvien opiskelua. Toivomuksena on, että taustatietoa sisältävästä opetussuunnitelmasuosituksesta on hyötyä erityisesti niille kansalaisopistoille, jotka aloittavat lukutaitokoulutuksen omassa oppilaitoksessaan tai jotka haluavat kehittää kyseistä toimintaa. Lukutaitokoulutusta suunnitellessa kannattaa hyödyntää myös KoL:n kevään 2018 aikana tarjoamat maksuttomat työpajat.

KoL postittaa kuhunkin kansalaisopistoon yhden kappaleen opetussuunnitelmasuositusta 5. helmikuuta alkavalla viikolla. KoL:n jäsenopistot voivat tilata lisäkappaleita työnsä tueksi maksutta täältä.

Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641)