omnia koulutus

”Maailma on tänään kuluttanut loppuun uusiutuvat luonnonvarat tältä vuodelta”, uutisoi WWF tiedotteessaan 29.7.2019. Käytännössä tämä tarkoittaa, että elämme reilusti yli sen, mitä maapallo kestää. Ja olemme eläneet jo pitkään. Mikä on kansalais- ja työväenopistojen rooli ja tahtotila kestävän tulevaisuuden mahdollistajana?

Maailmanlaajuisesti haasteeseen on tartuttu. Vuonna 2015 YK:n Kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa päätettiin valtioita poliittisesti sitovasta Agenda2030-toimintaohjelmasta. Valtiot ja kaupungit ovatkin ottaneet toimintaohjelman käyttöön omista lähtökohdistaan. Espoossa Agenda2030:n linjauksien mukaista toimintaa ohjaa poikkihallinnollinen Kestävä Espoo -kehitysohjelma. Omniassa matkataan kohti kestävää tulevaisuutta Kestävän tulevaisuuden tiekartan avulla.

Espoon työväenopisto ja Esbo Arbetarinstitutet ovat molemmat tehneet systemaattista työtä kestävän kehityksen edistämiseksi. Molemmat opistot saivat ensimmäisen kerran syksyllä 2014 OKKA-säätiön myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin. Sertifikaatit päivitettiin syksyllä 2018. Lisää kestävän kehityksen osaamista saatiin, kun opistot hakivat ja saivat vuosille 2019−2020 Opetushallitukselta laatu- ja kehittämisavustusta Ekososiaalinen sivistys osana kansalaisopistojen toimintaa -yhteishankkeelle. Ekososiaalista sivistystä tarkastelimme hankkeessa professori Arto O. Salosen määrittelemänä laaja-alaisena hyvinvointikäsityksenä. Lähtökohtana oli kestävän kehityksen ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma. Hankkeessa luotiin yhteistä ymmärrystä ekososiaalisesta sivistyksestä ja sen ottamisesta arjen työhön sekä vahvistettiin henkilöstön kestävän tulevaisuuden osaamista. Lisäksi hankkeessa kehitettiin perehdytyksen toimintamalli, jonka avulla ekososiaalista sivistystä on helppo jatkossakin juurruttaa niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Hankkeessa tehtiin www.ekosivistys.fi-verkkosivut, joille koottiin yhdessä tuotetut aineistot sekä opettajien blogitekstejä hyvistä käytännöistä opetuksessa.

Espoossa ja Omniassa on helppo olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta, koska yhteinen strateginen viitekehys on kestävä tulevaisuus, jossa otetaan huomioon ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen näkökulma.  Käytännössä Omniassa kestävän kehityksen toteutumista tarkastellaan kvartaaleittain toimintasuunnitelmiin kirjattujen toimenpiteiden seurannalla.

Entä mikä merkitys on jokaisen henkilökohtaisilla ratkaisuilla, jotta maapallo on tulevaisuudessakin paikka, jossa lapsemme ja lastenlapsemme voivat elää hyvää elämää? Mielestäni kaikkien valinnoilla on iso merkitys. Pienistä puroista muodostuvat isot vesistöt. Omaa sitoutumistasi ja kehittymistäsi voit seurata esimerkiksi Sitran Elämäntapatestillä.

”Lauantaina vietetään maailman ylikulutuspäivää – koronakriisi siirsi päivää yli kolmella viikolla”, WWF uutisoi 22.8.2020 jälleen ylikulutuspäivästä. Korona näytti tuovan mukanaan positiivista kehitystä kulutuksen vähentämiseksi. Suunta kohti kestävää tulevaisuutta on oikea, nyt vain tarvitaan meidän kaikkien yhteistä tahtotilaa tehdä kestäviä valintoja maapallomme hyväksi. Oppilaitoksilla on merkittävä rooli, koska esimerkillä on uskomaton voima.

Tuula Alanko
KoL:n hallituksen jäsen
Koulutuspäällikkö, Omnia / Espoon työväenopisto

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Omnia Koulutuksen elinikäisen oppimisen yksikön rehtori Riikka-Maria Yli-Suomu osallistui Unescon Elinikäisen oppimisen instituutin konferenssiin Etelä-Koreassa lokakuussa 2017. Riikka-Maria kirjoitti meille ajatuksiaan seminaarin pohjalta.

Olemme riippuvaisia elinikäisestä oppimisesta, mutta…..

Aikuisena oppimisen hyödyt ovat:  1) Terveyden ja hyvinvoinnin kasvaminen, 2) Työllistyminen ja työmarkkinakykyisyyden ylläpitäminen sekä 3) Yhteisöllisyyden lisääntyminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen. Nämä Unescon Elinikäisen oppimisen Insituutin (UIL) tunnistamat hyödyt ovat juuri sitä, mihin meidän jokaisen vapaan sivistystyön toimijan ja koulutuksen järjestäjän tulisi tulevaisuuden suunnitelmissaan pyrkiä.

Sain mahdollisuuden osallistua lokakuussa Suomen edustajana Unescon Elinikäisen oppimisen instituutin Confinteaan Etelä-Koreassa, Suwon Cityssä. Konferenssin tavoitteena oli arvioida globaalisti aikuiskoulutuksen edistymistä elinikäisen oppimisen osana ja suhteessa YK:n 2030 tavoitteisiin. Paikalla oli noin 500 alan asiantuntijaa. Confintean keskeisiä teemoja olivat luku- ja kirjoitustaito sekä yleiset osaamisvalmiudet (basic skills), ammatilliset valmiudet ja globaali kansalaisuus.

Aikuisten kouluttamisen ja osaamisen kehittämisen tarpeelle on olemassa myös selkeät globaalit trendit:

1. Kasvavat maahanmuuttaja- ja pakolaisvirrat
2. Väestömuutos ja eliniän kasvu
3. Työn murros ja sen uudelleen jakautuminen
4. Kasvava epätasa-arvo
5. Ilmaston pilaantuminen ja kestävän kehityksen toimet

Koulutus on Unescon yksi keskeisin päätehtävä. Sen rooliin kuuluu koko koulutuksen kirjo formaalista in- ja nonformaaliin oppimiseen. Unesco tarjoaa jäsenmailleen koulutuspoliittista tukea, levittää hyviä käytänteitä ja luo kumppanuuksia julkisten, yksityisten ja ei-valtiollisten toimijoiden kesken.

….. se on meille myös huikea mahdollisuus

Sivistys ja koulutus ovat jatkossa kuntien keskeisin tehtävä ja kuntalaisen arkea läpileikkaava teema. Sivistys kuuluu kaikille ja meidän on pakko ajatella uudella tavalla sen kehittämistä.

Sivistyksellä on keskeiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja alueen elinvoimaisuuteen. Koulutussektorin on kuitenkin uudistuttava. Niin hieno ja monimuotoinen kuin Suomen koulutusjärjestelmä onkin, olemme myös monella tavalla rakenteidemme vankeja. Siiloja täytyy ajaa alas ja hakea oppijan näkökulmasta joustavia rakenteita ja yhteistyöratkaisuja yli koulutussektoreiden ja -asteiden sekä formaalin, in- ja nonformaalin oppimisen tapojen. Kunnan on tulevaisuudessa vaikea tuottaa ajassa kehittyviä ja vaikutuksiltaan tehokkaita oppimisen palveluita, ellei se riko sivistyspalveluiden rajoja ja uudista osaamispalveluidensa tuottamista. Espoossa vapaa sivistystyö, aikuislukiokoulutus, aikuisten perusopetus, ammatillinen koulutus ja nuorten työpajatoiminta sekä yli 16-vuotiaiden maahanmuuttajien koulutuspalvelut koottiin yhdeksi oppilaitokseksi nimeltään Omnia Koulutus.

Unesco:n Oppiva kaupunki –verkosto on hyvä esimerkki elinikäisen oppimisen merkityksestä ja mahdollisuuksista kunnalle. Espoon kaupunki palkittiin verkostossa vuonna 2015 Learning City -palkinnolla. Tänä vuonna yksi palkinnon saaja oli Suwon City, Confinteamme isäntäkaupunki Etelä-Koreassa. Verkosto tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimivien ideoiden nappaamiseen toinen toisiltamme. Samalla saamme itse mahdollisuuden testata omia ideoitaan.

Lisätietoja matkastamme ja Learning City -ajattelusta saat minulta (@omnia.fi) sekä matkakaveriltani, kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilältä Espoon kaupungilta (@espoo.fi).

Global goals, local actions!

Riikka-Maria Yli-Suomu
rehtori, elinikäinen oppiminen
Omnia Koulutus, Espoon Työväenopisto