Suomen hallitus etsii jälleen miljardiluokan säästökohteita, ja valtiovarainministeriö on nostanut esiin kansalaisopistojen perusrahoituksen leikkaamisen. Vuonna 2024 opistojen rahoitusta leikattiin jo 12,5 miljoonalla eurolla, ja nyt suunnitteilla on uusi, noin 11 miljoonan euron leikkaus. Tämä kehitys on erittäin huolestuttava ja koulutuspolitiikan näkökulmasta vaarallinen.
Vuoden 2024 rahoitusleikkaukset koettelivat opistoja jo kovalla kädellä. Niiden seurauksena kurssitarjontaa on jo kavennettu, opetusta vähennetty erityisesti sivukyliltä ja syrjäseuduilta, maksuja korotettu, henkilöstöä lomautettu, lukukausia lyhennetty, ryhmäkokoja suurennettu ja minimiosallistujamäärää kasvatettu. Lisäleikkaukset pahentaisivat tilannetta entisestään.
Kansalaisopistot ovat elinikäisen oppimisen kivijalka ja runkoratkaisu. Ne tarjoavat koulutusta kaikille – nuorille, aikuisille, ikääntyville, Suomessa jo oleville maahanmuuttajille ja erityisryhmille. Ne ovat saavutettavia, joustavia ja paikallisesti juurtuneita. Leikkaukset uhkaavat koko järjestelmän olemassaoloa ja sen kykyä kehittää toimintaa kansalaisten palvelemiseksi.
Kansalaisopistoilta ei voi enää leikata, koska:
- Ne tukevat elinikäistä oppimista ja osaamisen päivittämistä.
- Ne edistävät koulutuksellista tasa-arvoa ja sivistystä.
- Ne ovat keskeisiä mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukijoita.
- Ne ehkäisevät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
- Ne ylläpitävät ikääntyvien toimintakykyä ja aktiivisuutta.
- Ne tarjoavat työelämätaitoja ja kielikoulutusta työllistymisen tueksi.
- Ne ovat keskeisiä maassa jo olevien kotoutumisessa.
- Ne vahvistavat alueellista tasa-arvoa ja kuntien elinvoimaa.
- Ne tukevat kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa.
- Ne toimivat erittäin kustannustehokkaasti.
- Ne vähentävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta.
- Ne liikuttavat satojatuhansia ihmisiä vuosittain.
- Ne ylläpitävät kulttuuriperintöä ja käsityötaitoja.
- Ne tukevat luovaa ilmaisua ja kulttuurielämää.
- Ne täydentävät virallista koulutusjärjestelmää joustavasti.
- Ne madaltavat kynnystä osallistua koulutukseen.
- Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
- Ne tukevat aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamista.
- Ne ovat usein peruskoulun ohella ainoa koulutuksen tarjoaja pienillä paikkakunnilla.
- Ne vastaavat nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin.
- Ne ovat pieni investointi, jolla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus.
Kansalaisopistot eivät tarjoa vain kursseja tai koulutuksia – ne ovat kohtaamispaikkoja, mahdollisuuksia ja toivoa tulevasta. Niiden rahoituksen leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, joka heikentää sivistysyhteiskunnan perustaa. Nyt on aika puolustaa ja vahvistaa kansalaisopistoja, jotta ne säilyisivät myös tuleville sukupolville!
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
