16 helmikuun, 2015

Ihmiset eivät välttämättä tiedä, että kansalaisopistopalveluja järjestetään myös yksityisesti. Ketä edes kiinnostaa miettiä ylläpitäjää: kunhan palvelu pelaa ja kursseille pääsee. Lähellä kotia tai työpaikkaa, tai mikä ettei opiskelisi kotisohvalla verkon kautta; yhteisön jäsen voi tässä ajassa olla monella tapaa.

Valtaosa maamme kansalaisopistoista on kunnallisia. Yksityisistä kansalaisopistoista suurin osa on setlementtikansalaisopistoja: kuusitoista oppilaitosta viidellätoista paikkakunnalla. Helsingissä on kaksi. Setlementtikansalaisopistot ovat kansalaisjärjestötaustansa kautta vahvasti kansalaisyhteiskuntaan ankkuroituneita sivistystyön toimijoita. Setlementtiliike on vaikuttanut Suomessa jo lähes sata vuotta. Se on monialainen sosiaalinen ja sivistyksellinen liike, jonka piirissä järjestetään mm. tuettua ja yhteisöllistä asumista, nuorisotoimintaa – Tyttöjen talo yhtenä esimerkkinä – sekä ylläpidetään kansalaisopistoja ja kahta kansanopistoa Oulussa ja Rovaniemellä.

Setlementtikansalaisopistoista kolme toimii omissa kunnissaan ainoina kansalaisopistona: Äänekoskella, Heinolassa ja Kurikassa. Muilla paikkakunnilla setlementtikansalaisopistot toimivat rinnan kunnallisen tai kunnallisten opistojen kanssa. Jotkut opistot saavat kunnalta avustusta toimintansa tueksi. Suurin osa ei saa. Kurssituotot muodostavat merkittävän osan tulorahoituksesta. Opiskelijamaksut ovat usein korkeammat kuin kunnallisessa kansalaisopistossa. Monet setlementtikansalaisopistot ovat ajan myötä profiloituneet ja tavoittelevat tunnettuutta strategisesti valitun opetusalan tai kohderyhmän kautta. Jotkut opistot ovat luopuneet kokonaan opetusaloista, joilla ei ole järkevää kilpailla korkeammilla hinnoilla.

Helsingin eteläiseen kaupunginosaan juurtuneena toimijana edustamani oppilaitos on reilusti paikallinen opisto. Lonkerot ovat tässä lähiympäristössä, osallistujat tulevat pääasiassa ympäröivistä tiheään asutuista kaupunginosista. Meille on tärkeää tarjota laadukkaita koulutuspalveluja eri-ikäisille ja eritaustaisille samasta aiheesta kiinnostuneille aikuisille. Olemme määritelleet opiston ydintehtäväksi oppimisen edistämisen. Ihmisten hyvinvointi loistaa aurinkona taivaalla – selvä se – ja kansalaisopistossa hyvinvointia edistetään oppimisen ja sivistyksen kautta, luotetaan niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin. Sivistysuskolle on perusteita yllin kyllin, se on syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa. Eikä kansalaisopistoissa ole pulaa näytöistä: osallistumisen vaikutuksista ihmisten kokemaan hyvinvoinnin parantumiseen tai säilymiseen on tehty useita tutkimuksia.

Pohtiessani kunnallisten ja yksityisten kansalaisopistojen yhteiseloa huomaan liputtavani käsivarsi puuduksissa moniarvoisuuden puolesta. Mielestäni on arvokasta sinänsä, kun kaikki ei ole samaa ja kun on monia malleja ja rikastuttavaa yhteiseloa. Helsingissä meitä yksityisiä kansalaisopistoja on kolme, kunnallisia on kaksi. Mahdumme vallan hyvin tähän moninaiseen kaupunkiimme, opistojen sivistystyölle on sarkaa ja tilausta. Työssä onnistumisen tunteet kumpuavat hyvästä yhteistyöstä ja -toiminnasta. Pienelle opistolle yhteistyökuviot ovat vähän sama juttu kuin vieraiden kielten oppiminen suomalaisille: pakko mikä pakko, ei pääse muuten aidanrakoa tai omaa nurkkaa pidemmälle. Hyvää pakossa on se, että siitä voi tehdä vahvuuden. Maailma on auki.

Minna Prunnila
Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimelan rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!