kuntavaalit

Jenni Karemo

Hallituksen blogi: Vastaus veto- ja pitovoimaan

Jenni Karemo
Jenni Karemo. Kuva Lauri Schreck.

Elämää ennen vaaleja, vaalien jälkeen ja vaalien välissä. Mitä alue- ja kuntavaalit tarkoittavat kansalaisopistoille? Vähintäänkin se on ollut hyvä hetki kertoa ehdokkaille ja äänestäjille, mistä nämä oppilaitokset on tehty.

Kansalaisopistojen liitossa on tehty näkyvä vaalikampanja, jota ovat sopivasti tukeneet Sivistysbarometrin (2024) ja Kuntalaistutkimuksen (2024) tulokset. On melko mainiota, että kansalaisopistot ovat yltäneet kerta toisensa jälkeen kärkisijoille sekä käytetyimpien että parhaiten hoidettujen kuntapalveluiden listauksissa. Korostan joka käänteessä, että tässä on kyse peruspalvelusta, jonka rooli kuntalaisten viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden ylläpitämisessä on kiistaton.

Alue- ja kuntavaalien muodikas sanapari oli ”veto- ja pitovoima”. Luottamustehtäviin valittujen valtuutettujen on seuraavaksi käärittävä hihat ja ryhdyttävä sanoista tekoihin eli veto- ja pitovoimaan panostamiseen. Ja tämä sopii kansalaisopistoille loistavasti. Sivistysala ry:n slogan ”Sivistys on vastaus” taipuu opistojen rooliin muokattuna ”kansalaisopisto on veto- ja pitovoiman vastaus”. Miksi näin? Jos ajattelemme kuntalaisten viihtyvyyttä, osallisuutta ja elinikäistä oppimisen janoa, katseet kääntyvät opistoihin. Jos tarkastelemme kotoutumisen ja työllisyyspalveluiden uudistusta ja siinä tarvittavaa aktiivista kumppanuutta, katseet kääntyvät opistoihin. Jos tarkastelemme paikallisen kulttuurin ja yhteisöllisyyden keskuksia, katseet kääntyvät opistoihin. Jos tavoittelemme hyvinvointireseptin lanseerausta, katseet kääntyvät opistoihin. Listaa voisi jatkaa pitkällekin. Tämä tarkoittanee sitä, että opistoilla on strategisesti merkittäviä avaimia hallussaan.

On selvää, että kansalaisopistoista löytyy vastaus moniin tulevalla valtuustokaudella ratkaistaviin palvelutarpeisiin, mutta sen täysi potentiaali tulee osata hyödyntää. Väitän rohkeasti ja ylpeänä, että kenttämme tekijät ovat sitoutuneita ammattilaisia. Ei ole kaukaa haettua, että monilla kursseilla opetuksen laatu ja taso vastaavat korkeakoulutusta. Ja eritoten sellaista koulutusta, jota ei mistään muualta saa. Tätä ei ole täysin oivallettu, ja osin mielikuvatkin ovat edelleen todellisuudesta poikkeavia. Kun yksi kerrallaan tavoitamme uusien sukupolvien kuntalaisia opiston palvelujen pariin, saamme tietoisuutta lisääntymään.

Lopuksi en malta olla mainitsematta isoa ässää eli Sivistystä. Vaikka sivistyksen teemavuosi on taputeltu, ei sivistyspuhe saa loppua. Sivistyksellä rakennetaan kuntia vaalien jälkeenkin- eritoten kunnioittavalla vuoropuhelulla hyvään pyrkien. Rakennetaan siis kuntiin sivistyksen oma opetussuunnitelma ja pidetään opistot sen keskiössä.

Jenni Karemo
rehtori ja sivistyssoturi
Nurmijärven Opisto

5 sivistystekoa kansalaisopistomyönteiseen kuntaan

(Lataa tavoitteet pdf-muodossa suomeksi | ruotsiksi).

Yli 600 000 suomalaista opiskelee vuosittain kansalaisopistossa. Opistojen toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Sinunkin kunnassasi toimii siis kansalaisopisto, joka tarjoaa kuntalaisille uusia tietoja ja taitoja iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

Useimmiten opetustarjontaan kuuluu kielten, liikunnan, tietotekniikan, käsityön, musiikin sekä kotitalouden ja kuvataiteen kursseja ja yhteiskunnallisia aineita. Osassa kunnista kansalaisopistopalveluja saattaa tuottaa myös yksityinen, voittoa tavoittelematon toimija.

Kansalaisopisto tuottaa tutkitusti* opiskelijalle opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita. Myös motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen kasvaa.

Kansalaisopisto-opiskelusta saadut hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden
osalta
. Tämä kaikki on myös kunnalle taloudellisesti kannattavaa: kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin mm. kunnan sosiaali- ja terveysmenojen vähentyessä.*

Listasimme 5 sivistystekoa, joilla voit kuntapäättäjänä edistää kuntasi elinvoimaisuutta.

  1. Käytä kekseliäästi kansalaisopiston ketteryyttä kunnan strategian valmistelussa ja toteutuksessa.

Yhteiskunnallinen eheys edellyttää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Fyysisesti, sosiaalisesti ja henkisesti hyvinvoivat kuntalaiset näkyvät yhteiskunnan vähenevinä sote-kuluina.

Kansalaisopisto kannattaakin nähdä yhä vahvemmin osana kunnan ennaltaehkäisevää hyvinvointisuunnittelua ja
-toteutusta
sekä elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämistä tuomalla kansalaisopiston toimintaa näkyviin esimerkiksi kunnan strategiaan, hyvinvointikertomukseen, kulttuurikasvatussuunnitelmaan sekä TEA-viisariin.

  1. Hyödynnä kansalaisopiston potentiaali osana jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmää.

Nykyinen työ ja arki vaativat osaamisen päivittämistä ja uudenlaisia tietoja ja taitoja läpi elämän. Elinikäisen oppimisen periaatteelle toimintansa perustava kansalaisopisto tarjoaa kaikenikäisille kuntalaisille mahdollisuuksia oman osaamisen ja kansalaistaitojen kehittämiseen eri elämäntilanteissa.

Työelämän ja työllistymisen tueksi kunnan kannattaa kohdentaa kuntakokeilu- ja muita resursseja esimerkiksi kansalaisopiston digi- ja perustaitojen opetustarjontaan tai maahanmuuttajakoulutukseen. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden kehittyessä myös kansalaisopistoissa suoritettujen opintojen hyödyntäminen työelämässä tai osana muita opintoja helpottuu.

Kansalaisopistolla on monella paikkakunnalla tärkeä merkitys kuntalaisten yhteisenä olohuoneena sekä yhteisöllisyyden luojana – aivan erityisesti ikäihmisille sekä väestön vähentyessä pienillä sivukylillä.

On tärkeää, että kansalaisopisto-opiskelu on mahdollista lähiopetuksena siellä, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Verkko-opetuksella voimme lisätä saavutettavuutta ja tavoittaa myös heidät, jotka eivät syystä tai toisesta lähiopetukseen voi tai halua osallistua.

  1. Varmista, että kansalaisopiston valtionosuudet säilyvät vaikeinakin aikoina.

Tiedämme tutkitusti, että opiskelijan hyvinvoinnin lisääntyessä yhteiskunnan taloudelliset panostukset kansalaisopistoon palautuvat rahassakin mitattuna moninkertaisina.*

Henkisiä voimavaroja kuluttaneen pandemian jälkeen on ensiarvoisen tärkeää, että kuntalaisille on edelleen tarjolla mahdollisuuksia sosiaalisiin kohtaamisiin ja uuden oppimiseen. Kuntalaisten suuresti arvostamana toimijana kansalaisopisto voi luontevasti toimia myös koronan jälkeisen ajan yhteisöllisyyden jälleenrakentajana.

On hyvä muistaa, että kuntaan tuleva kansalaisopiston valtionosuusrahoitus on sidottu suoraan opiston toteuttaman opetuksen määrään: jyrkät leikkaukset opetusmääriin uhkaavat siis kunnan saamaa valtionosuusrahoitusta. Kunnan suora tuki myös mahdolliselle yksityiselle kansalaisopistolle avustusten tai tilojen muodossa koituu aina kuntalaisten hyödyksi.

Huolehdithan siitä, että kansalaisopistosi toiminta pysyy elinvoimaisena myös näiden poikkeuksellisten aikojen jälkeen ja että myös kurssimaksut pidetään lainkin vaatimalla kohtuullisella tasolla, jotta kansalaisopisto-opiskelu säilyy aidosti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa.

  1. Edistä yhteistyötä kansalaisopiston sekä kunnan muiden oppilaitosten ja toimijoiden kesken.

Kansalaisopistossa on usein paljon hyödyntämätöntä osaamista, joka kannattaa ottaa kunnassa käyttöön mahdollisimman laajasti.

Opisto voi normaalin opetuksensa ohessa toteuttaa tilauksesta esimerkiksi kunnan henkilöstö- tai luottamushenkilökoulutusta, harvinaisten vieraiden kielten opetusta tai lukiodiplomikursseja yhteistyössä lukion kanssa tai YTO-aineita ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kansalaisopiston osaamista kannattaa hyödyntää harrastamisen Suomen mallin toteuttamisessa kunnassa. Synergioita eri oppilaitosmuotojen välillä voi löytyä myös henkilöstön osalta.

Kansalaisopisto voi myös tuottaa tilauspalveluna yritysten ja muiden toimijoiden tarpeisiin hygieniapassikoulutuksen, ensiapukoulutuksen tai kursseja vaikkapa vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen, kielenhuollon ja kirjoittamisen näkökulmasta.

  1. Pidä kansalaisopiston opetustilat kunnossa & varmista opiston henkilöstöresurssien riittävyys.

Tarjoa kuntalaisille mahdollisuus kehittyä ja harrastaa kunnollisissa puitteissa: kun kansalaisopistolla on käytössään turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat ja työvälineet, opettajat ja opiskelijat voivat keskittyä oppimisprosessiin.

Kunnan tilojen tehokas käyttö on taloudellisesti järkevää. Kannattaakin luoda kunnassa selkeät ja tasapuoliset käytänteet esimerkiksi perusopetuksen ja toisen asteen tilojen iltakäytölle ja huolehtia siitä, että yhteistyö ja tiedonkulku eri käyttäjien välillä on sujuvaa.

On myös syytä panostaa opiston henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä huolehtia siitä, että opistolla on aidosti resursseja suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.

Tutkimuslähteet & lue lisää:
www.kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus
www.sivistyskunta.fi

Blogi: Muutoksen tuulia

Meidän jokaisen elämässä, työelämässä, ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailman menossa on tapahtunut monia muutoksia – isoja, pieniä, merkittäviä ja vähäpätöisiä. Muutoksista huolimatta ja niistä johtuen eteenpäin on menty ja tulevaisuuteen on tähdätty.

Työurani alussa kansanterveyslaki astui voimaan juuri ennen sairaanhoitajaksi valmistumistani. Kansanterveyslakia pidettiin tuolloin sodanjälkeisen ajan ehkä merkittävimpänä terveydenhuollon uudistuksena. Kunnanlääkärijärjestelmä purettiin ja jokainen kunta velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskus yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Terveyskeskuksessa yhdistettiin saman katon alle monet terveyspalvelut. Lain myötä terveydenhuollon painopiste siirrettiin ehkäisevään terveydenhoitoon.

Valmistuttuani terveydenhuollon opettajaksi huomasin olevani uudessa ammatissa, uudella paikkakunnalla, uudessa työyhteisössä, keskellä keskiasteen koulu-uudistusta ja kehittämässä juuri perustetussa oppilaitoksessa sen toimintaa, toimintatapoja, terveydenhuollon koulutusta ja opetusta. Menimme kohti uutta vauhdikkaasti kuin telkkä lentää pönttöönsä. Kauan emme ehtineen keskiasteen koulu-uudistuksessa kuihtua, kun alkoi ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen suunnittelu.

Kansalaisopistotöissä muutokset eivät suinkaan loppuneet. Muutoksia on tapahtunut muun muassa oman opiston rakenteessa ja sopimuskuntien lukumäärässä. Kahdesta seutuopistosta on tehty yksi entistä ehompi seutuopisto. Viime aikoina olemme kehittäneet alueellamme uudenlaista oppilaitosrajat ylittävää kumppanuuskampusyhteistyötä, joka uskoakseni kantaa vielä pitkälle.

Osaava-rahoituksella on ollut valtava merkitys kansalaisopiston opettajien osaamisen ja opistotoiminnan kehittämisessä ja kehittymisessä. Oppimisen ja yhteistyön avulla on saatu monenlaisia muutoksia, toimia ja toimintamalleja aikaan. Kansalaisopisto-opetuksen sisältö muuttuu kaiken aikaa: kansalaisopistoilla ei ole perusopetuksen tapaan valmiita opetussuunnitelmia, vaan suunnitelmat muuttuvat vuosittain väestön koulutustarpeen mukaan. Kansalaisopistotoiminnan merkitys on mielestäni kasvanut ja vahvistunut ajan saatossa ja mielestäni vahvistuu edelleen. Kristallipalloni näyttää kansalaisopistoille upeaa tulevaisuutta!

Tänä päivänä puhutaan tulevasta sote-uudistuksesta, joka muuttaa kuntien toiminnan luonnetta aivan uuteen asentoon. Sote- ja maakuntauudistus ovat suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, joita Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat olemaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Kansalaisopistoille uudistus luo aivan uuden mahdollisuuden kunnan palvelurakenteessa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Kansalaisopistojen on huolehdittava kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta, ketään ei saa päästää putoamaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Oppiminen ja opiskelu kansalaisopistossa eivät ole arvosanoja ja pätevyyksiä, vaan omaan elämään kuuluvia valinnan mahdollisuuksia. Jokaisella on myös tulevaisuudessa oltava mahdollisuus kansalaisopistossa kehittää niin kättä, päätä kuin sydäntä.

Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä, jos kunta niin haluaa. Meidän kansalaisopistoväen on pidettävä huolta, että kunta haluaa. Tulevat kuntavaalit ovat sivistysvaalit, ja siksipä meidän kansalaisopistoväen on pidettävä kansalaisopistot näkyvillä ennen vaaleja, puhuttava kansalaisopistojen merkityksestä ja kustannustehokkaasta toiminnastamme. Kansalaisopisto on kunnan ja kuntalaisten voimavara. Vaalien jälkeen rakennamme yhdessä yhteistyön siltoja uusien päättäjien kanssa. Tom Lundbergia mukaillen opistojemme elämä on mustaa, jos uskomme sen olevan mustaa. Opistojen elämä on iloisen keltaista, jos sanomme sen olevan iloisen keltaista. Kirjoitamme opistojemme käsikirjoituksen musteella, jonka värin valitsemme itse.

Valtakunnan tasolla Kansalaisopistojen liitto on vahvistanut vuosien varrella asemaansa edunvalvojana. Liitto on yhä useammassa yhteistyökuviossa mukana aktiivisena toimijana. Kauan odotettu useaan kertaan valmisteltu kansalaisopistojen rahoitusuudistus astui voimaan 2016 vuoden alussa. Kansalaisopistojen liiton liittokokous pidetään 8.-9.6.2017 Oulussa, toivomme runsasta osallistujajoukkoa. Liittokokous valitsee uuden hallituksen sekä päättää liiton strategiasta kolmelle seuraavalle vuodelle. Liitto saa tuolloin myös uuden puheenjohtajan, kun vanha väistyy. Kiitän teitä kaikkia yksin ja yhdessä upeasta yhteistyöstä!

Muutokset ovat opettaneet minulle, että elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on opettanut minulle, että kaikista asioista töistä ja tehtävistä selviää vain ja ainoastaan tarttumalla niihin yksi kerrallaan ja tekemällä.

”Jos jäämme odottamaan sitä täydellistä hetkeä, jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saamme ehkä odottaa turhaan. Vuoret jäävät kiipeämättä ja kilpailut voittamatta tai kestävä onni saavuttamatta”, Maurice Chevalieria siteeratakseni. Muutoksessa on AINA mahdollisuus. Muutosta ei kukaan toteuta yksin. Onnistunut muutos tarvitsee aina innostunutta ja innostavaa yhteistyötä. Muutos tehdään aina YHDESSÄ.

Todellista onnea ei saavuteta mielihyvän tavoittelulla,
vaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle.

– Helen Keller –

Liisa Vornanen
Jokihelmen opiston rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kansalaisopistojen liitto julkaisi kuntavaaliteesinsä

Tiedote. Julkaistu: 05.12.2016 klo 10:20
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL on julkaissut kuntavaaliteesinsä. KoL muistuttaa kuntapäättäjiä kansalaisopistojen monialaisesta toiminnasta kuntalaisten sivistyksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta on huolehdittava, eikä ketään saa päästää putoamaan tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Opiston tuottamat hyödyt ovat tutkitusti* erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Vastuu ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveystoiminnasta säilyy kunnilla, kun varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa maakuntatasolle. KoL muistuttaa, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansalaisopistossa on monipuolista ja kustannustehokasta. Tutkimuksen* mukaan valtaosa opiskelijoista kertoo olevansa tyytyväisempiä elämäänsä ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä kansalaisopisto-opiskelun myötä. Vaikutukset ulottuvat myös työhön ja perhe-elämään. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat jaksavansa työssään paremmin ja tukevansa lastensa opiskelua aiempaa enemmän. Kansalaisopisto on monille ikäihmisille ja työttömille tärkeä henkireikä.

Kunta tarvitsee aktiivisia kansalaisia, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöstään, osallistuvat sen kehittämiseen ja ovat mukana vaikuttamassa asioihin omilla mielipiteillään ja teoillaan. Niin maahanmuuttajat kuin maassamuuttajatkin löytävät kansalaisopistosta väylän uudelle paikkakunnalle kotiutumiseen. Ihmiset kokevat arvostavansa kansalaisopisto-opiskelun myötä muiden ihmisten näkemyksiä enemmän ja toimivansa aktiivisemmin lähialueensa hyväksi.* Yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Viihtyisässä kunnassa on kehittyvä ja monipuolisia kuntapalveluita tuottava laadukas kansalaisopisto. Opistoon panostettu euro palaa tutkitusti* moninkertaisena takaisin kuntalaisille syntyvien hyvinvointivaikutusten myötä. Vuodesta toiseen kansalaisopisto on yksi arvostetuimmista* kuntapalveluista. Hyvin hoidettu kansalaisopisto asianmukaisine ja turvallisine työtiloineen houkuttelee osaltaan uusia asukkaita ja tuo kuntaan elinvoimaa.

Kunnan palvelurakenteita on ajateltava rohkeasti uusista näkökulmista ja mietittävä, minkälaisia uusia tehtäviä kansalaisopisto voisi ottaa toteutettavakseen. Kuntapalveluita kehitettäessä on hyödyllistä miettiä, miten kansalaisopisto palvelisi parhaiten niin kuntalaisia kuin kuntaakin.

KoL:n kuntavaaliteesit
kolfav

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

* Lähteet:
BeLL – Benefits of Lifelong Learning (2014)
Manninen, J. (2015). Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys
-esitutkimus.
Pekola-Sjöblom, M. (2012). Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina. Suomen kuntaliitto.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistojen-liitto-muistuttaa-sivistys-ja-hyvinvointi-elinvoimaisen-kunnan-kulmakivet.html

Kansalaisopistojen liitto KoL
Lisätietoa evästeistä

Mitä evästeet ovat ja miksi käytämme niitä tällä sivustolla?

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Niitä käytetään palvelun käyttökokemuksen parantamiseksi, auttaen selainta muistamaan käyttäjän syöttämiä valintoja palvelussa. Lisäksi evästeitä käytetään esimerkiksi verkkosivuston käyttäjätilastojen keräämiseen. Ilman evästeitä osaa verkkosivuston toiminnoista ei välttämättä voitaisi edes käyttää.

Säilytetämme esimerkiksi tiedon sisäänkirjautuneesta käyttäjästä (käyttäjätunnuksesta). Sisäänkirjautuminen on voimassa vain selainistunnon ajan, jonka jälkeen käyttäjän täytyy syöttää käyttäjätunnus ja salasana palveluun uudestaan.

Säilytämme myös tiedon evästeilmoituksen hyväksymisestä ja mahdollistista käyttäjäkohtaisista asetuksista sivuston saavutettavuuteen liittyen. Muutoin kyseinen ilmoitus näkyisi jokaisella sivunlataukselle sivuston alareunassa ja käyttäjän pitäisi jokaisella katselukerralla valita haluamansa asetukset uudelleen.

Palvelumme kerää myös tilastotietoa vierailevista käyttäjistä. Tarkoitukseen käytetään Google Analytics -ohjelmistoa, jonka avulla voimme esimerkiski tehdä sivuistamme yhä paremmin toimivan kokonaisuuden.

Sivustolla olevat sosiaalisen median laajennukset (esim. Facebook-osio sivun alareunassa) saattavat kerätä tietoa kävijästä, mikäli hän on kirjautuneena sisään kyseisiin palveluihin.

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt tällaisten evästeiden käytön. Voit säätää evästeiden käytön asetetuksia sivuston vasemmasta laidasta löytyvästä navigaatiopalkista.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.