kalliolan kansalaisopisto

Kuinka vieraiden kielten opiskelua voidaan ylläpitää ja lisätä? Kuinka kielikurssit saadaan entistä kiinnostavammiksi ja houkuttelevammiksi? Kuinka varmistamme, että kielitarjonnastamme löytyy jokaiselle jotakin?

Näihin kysymyksiin olemme pohtineet vastauksia Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen -hankkeessa. Hankkeessa ovat olleet mukana Kuopion kansalaisopisto, Etelä-Helsingin kansalaisopisto, Kalliolan kansalaisopisto ja Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma.

Hankkeen taustalla on huoli suomalaisten vieraiden kielten opiskelun vähenemisestä ja yksipuolistumisesta. Tähän haasteeseen olemme Kielikukkanen -hankkeessa vastanneet kokoontumalla yhteen ideoimaan kieltenopiskelun tulevaisuutta. Yhteisissä suunnittelufoorumeissa olemme kehittäneet uusia malleja kurssien järjestämiseen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Suunnittelu on toteutettu opettajalähtöisesti osallistamalla mukaan käytännön työtä tekeviä tuntiopettajia kaikista hankeopistoista. Suunnittelun tuotoksena on syntynyt Kielikukkanen -malli, jossa kielikurssit on jaoteltu erilaisiin kategorioihin sisällön perusteella.

Hankeopistojen kielitarjonnassa onkin nyt entistä enemmän erityyppisiä kursseja erilaisiin tarpeisiin. Yleiskurssien lisäksi opiskelija voi valita suullisen vuorovaikutuksen kehittämiseen keskittyvän keskustelukurssin, tietylle asiakasryhmälle suunnatun täsmäkurssin, nopean ja tavoitteellisen tehokurssin tai tiettyä erityisaluetta käsittelevän teemakurssin. Lähiopetuksen lisäksi tarjolla on myös entistä enemmän joko kokonaan tai osittain verkossa toteutettavia kielikursseja.

Osana mallin suunnitteluprosessia olemme pohtineet myös terminologiaa ja ehdotammekin seuraavia termejä käytettäväksi erilaisista verkkoa hyödyntävistä kurssimalleista puhuttaessa:

• Verkko-opetus: verkkoympäristössä toteutettava opetus voi olla joko reaaliaikaista tai ajasta riippumatonta.  Ajasta riippumattomassa opetuksessa kommunikointi ja oppimistehtävien tekeminen tapahtuu jollakin verkko-oppimisalustalla opiskelijalle itselleen sopivaan aikaan. Opettaja antaa tehtävistä henkilökohtaista palautetta. Tästä opetusmuodosta käytetään termiä verkko-opetus.
• Reaaliaikaisessa opetuksessa kaikki ovat koolla samanaikaisesti jonkin verkko-opetusohjelman esim. Zoomin tai Teamsin välityksellä. Tällaisesta opetusmuodosta käytetään nimeä etäopetus.
• Lisäksi on olemassa myös monimuoto-opetusta, jossa nämä elementit yhdistyvät tai limittyvät toisiinsa.  Kurssi voi tällöin koostua sekä lähi- että etäopetuksesta tai reaaliaikaisen ja ajasta riippumattoman verkko-opetuksen yhdistelmästä.
• Nykyään on myös yhä enenevässä määrin käytössä hybridiopetus eli samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa osa opiskelijoista on läsnä luokkatilassa ja osa osallistuu etänä verkon kautta esim. Teamsin tai Zoomin avulla.

Näillä toimilla toivomme saavuttavamme yhä suuremman joukon innokkaita kieltenopiskelijoita, jotka löytävät omat syynsä tulla opiskelemaan kieliä kansalaisopistoon.

Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Marika Boström, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma

Suomalaiset opiskelevat kieliä yhä vähemmän ja yksipuolisemmin. Näin on todennut mm. professori Riitta Pyykkö vuonna 2017 julkaistussa selvityksessä, jossa korostetaan monipuolisen kielivarannon tärkeyttä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Monipuolisen kielitaidon merkitystä tulisi korostaa, sillä suomalaisten osaaminen painottuu yhä vahvemmin pelkästään englannin kieleen. Toisaalta taas myös suomalaisten englannin taidoissa on usein parantamisen varaa, sillä esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan vahvaa ja monipuolista englannin taitoa. Lisäksi maastamme löytyvä kielitaito olisi tunnistettava ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle kaikissa elämänvaiheissa. Näihin haasteisiin pyrimme osaltamme vastaamaan viiden kansalaisopiston yhteisessä Kielikukkanen-hankkeessa. Yhtenä Kielikukkanen-hankkeen tavoitteena onkin kehittää keinoja, joilla voidaan kannustaa ihmisiä opiskelemaan enemmän kieliä. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Suurin huoli kieltenopiskelun tilasta on perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulutuksen osalta, mutta myös vapaassa sivistystyössä on syytä pohtia tulevaisuutta. Millainen on vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen rooli maamme kieltenopetuksen kentällä? Pyykön selvityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on suuri rooli kielikoulutuksessa, sillä kielet ovat keskeisiä aineita 154 kansalaisopiston koulutustehtävässä.  Myös kansalaisopistoissa on nähtävissä samanlaista kehitystä kuin muilla kouluasteilla, sillä niissäkin vieraiden kielten opetustunnit ovat kokonaisuutena hieman vähentyneet.

Suuri osa opiskelijoista on kuitenkin tyytyväisiä opistojen kielten opetukseen. Tämä näkyy Kielikukkanen-projektin puitteissa toteutetun opiskelijakyselyn vastauksista (vastaajia n. 1 300):

• Miten kielten opiskelusta tulee innostavaa, motivoivaa ja luovaa, riippuu paljon opettajasta. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin nykyistä opettajaani.
• Opettajana aivan ihastuttava persoonallisuus. Opiskelu on todellista laatuaikaa itselle.
• Tunneille on ollut aina kiva mennä.
• Ryhmät ovat usein olleet myös melko pieniä, joten niissä on mukava, rento ja turvallinenkin olo opiskella.
• Kielen tunnit ovat samalla sivistäviä ja hyvin terapeuttisia.
• Aärimmäisen positiivinen kokemus joka kerta! Mahtavat opettajat!

Toisaalta kysely poiki myös toisenlaisia ajatuksia:

• Etenemisvauhti on hidasta.
• Vauhti oli liian nopea.
• Vanhanaikaista meininkiä.
• Opetusmenetelmät olivat 1960-luvulta.
• Opetuksen ammattitaitoisuus ja tehokkuus vaihtelevat kovasti kurssista toiseen.
• Ei ole riittävää tarjontaa maaseudulla asuvalle.
• Säännöllisen epäsäännöllisen vuorotyön takia tulee liikaa poissaoloja tunneilta.
• Koska opiskelijat ovat usein eritasoisia ja eri tavoin motivoituneita, opiskelu ei välttämättä ole kovin tehokasta.

Kuinka vastaamme näille opiskelijoille? Kielikukkanen-hankkeessa pohditaan, kuinka voimme turvata sen, että kaikenikäiset ja -taustaiset opiskelijat haluavat jatkossakin opiskella kieliä ja hakeutua kansalaisopistojen kielikursseille.

Millainen sitten olisi täydellinen kielikurssi kyselyyn vastanneiden mielestä?

• Etenemisvauhti voisi olla enemmän yksilöllisempää.
• Selkeä palaute oman opiskelun etenemisestä.
• Kurssi, jossa kokeiltaisiin erilaisia oppimismenetelmiä; meitä oppilaita on yhtä paljon kuin on menetelmiäkin.
• Ei liian tiukkapipoista opiskelua.
• Oppilaiden tulisi olla mahdollisemman saman tasoisia.
• Helppo, halpa ja motivoiva.
• Tuloksena jokin opintotodistus taidosta.

Erilaisia vastauksia on lähes yhtä monta kuin vastaajiakin. Tehtävää siis riittää, sillä koemme tärkeänä sen, että kansalaisopistojen kielikurssitarjonta vastaa mahdollisimman monen asiakkaan tarpeisiin. On selvää, että tämä ei tällä hetkellä toteudu. Kurssille ilmoittautuessaan asiakkaat eivät välttämättä aina tiedä, mikä heitä odottaa tai onko kurssin taso tai tahti heille sopiva. Näihin haasteisiin toivomme apua Kielikukkanen-hankkeessa suunniteltavasta kurssivalitsimesta, joka perustuu koko kurssipaletin uudelleenajatteluun ja jaotteluun. Tämä toteutetaan yhdessä aktiivisen opettajaryhmän kanssa ja kaikkien viiden opiston yhteistyönä.

Tältä pohjalta vastaamme omalta osaltamme kutsuun kehittää kansallista kielivarantoa, uusien oppimisympäristöjen ja kurssimallien käyttöönottoa, sekä parantaa ihmisten mielikuvaa kansalaisopistojen kieltenopetuksesta.

Tule keskustelemaan aiheesta kanssamme! Neljän webinaarin sarjastamme seuraava pidetään pe 11.12 klo 13. Webinaarin aiheena on kurssisuunnittelun uudet tuulet vapaan sivistystyön kieltenopetuksessa. Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä: 

Teksti:

Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori  Marika Boström, Vasa Arbis
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasa-Opisto