kurssit

Liikenteessä 65 vuotta täyttäneiden kuljettajien osuus on hurjassa kasvussa. Etenkin vanhimpien autoilijoiden määrä on moninkertaistunut. Pitkä ajokokemus tarkoittaa rutiineja – hyvässä ja pahassa. Vääjäämättä ikääntyminen rapauttaa myös ajokykyä. Liikenneturvan EAK65+ on yksi toimintamalli, joka auttaa arvioimaan omaa ajamista ja huomioimaan siinä tapahtuvia muutoksia.

Vuonna 2010 liikenteessä oli reilu puoli miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä kuljettajaa. Tämän vuoden alussa heitä oli jo yli 900 000. Pitäisikö olla huolissaan?

Ikäkuljettajat ovat varsin taitavia ennakoijia. Heillä on vuosikymmenien mittaan kerätty kokemus erilaisista ajo-olosuhteista ja liikennetilanteista yhdistettynä iän myötä rauhoittuvaan mieleen. He osaavat ja ymmärtävät ottaa huomioon erilaiset riskitekijät liikenteessä.

Toisaalta kokemus tarkoittaa usein myös sellaisia ajan myötä hioutuneita tapoja, jotka olisi hyvä korvata uusilla. Se ei olekaan ihan helppoa, sillä tapojen muuttaminen syö energiaa. Lisäksi kehon ikääntyminen vaikuttaa vääjäämättä ajokykyyn sekä myös mahdollisessa onnettomuudessa saatujen vammojen vakavuuteen.

EAK65+ vahvistaa kuljettajan itsearviointikykyä

Liikenneturvalla on pitkä kokemus ennakoivan ajon koulutuksista (EAK). Koulutusten sisällöt räätälöidään ennakkokyselyn avulla osallistujien tarpeiden mukaan ja toteutus on vuorovaikutteinen. Muutaman vuoden ajan on pilotoitu erityisesti vanhemmille kuljettajille suunnattua EAK65+ mallia. Yksi näistä pilotoinneista järjestettiin Linnalan opistolla.

Kurssi alkaa ennakkotehtävän käsittelyllä. Linnalassa osalle sen työstäminen oli käynyt työstä. Yksi rouva harmitteli ennakkotehtävän vaikeutta. Omia vahvuuksia ja heikkouksia kuljettajana oli mahdotonta keksiä, joten hän oli pyytänyt lapsiltaan apua. Tämä ratkaisu oli kerrassaan oivaltava. Ajokyvystä ja tuntemuksista kannattaa keskustella läheisten kanssa, viimeistään silloin, kun ongelmia alkaa ilmetä, esimerkiksi heikentyvän toimintakyvyn tai sairauksien takia.

Ennakkokysely vaikuttaa myös kurssilla käsiteltävään tosielämän onnettomuuskuvaukseen. Osallistujat miettivät ryhmissä mitä riskejä onnettomuuteen on liittynyt niin ennen matkaa kuin sen aikana, ja miten näitä olisi voinut välttää.

Kurssipäivän päätteeksi jokainen valitsee yhden asian, jota aikoo kehittää omassa ajamisessaan ja kertoo siitä myös muille. Sitoutumista valittuun kehittämiskohteeseen vahvistetaan muutaman viikon jälkeen kouluttajan lähettämässä palautekirjeessä, jossa vielä kerrataan lyhyesti kurssin sisältöjä.

Parasta koulutuksessa oli yhden osallistujan mukaan: ”Ryhmätyöskentely ja ongelmien ratkominen yhdessä. Hyvä paketti!” Palaute koulutuksista on ollut hyvää. Parhaat käytännöt niiden järjestämisessä ovat hioutuneet kokeilujen ja palautteiden myötä.

Harkintakykyinen ikäkuljettaja monesti turvallisin valinta

Suomi on sitoutunut nollavisioon, eli ajatukseen siitä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Tavoitteen tueksi tehdyssä liikenneturvallisuusstrategiassa on myös huomioitu ikäkuljettajille suunnattu kurssitoiminta.

Harkintakykyinen ja terve ikäkuljettaja ei ole muita suurempi riski liikenteessä. Paljon ajavat ikäkuljettajat ovat itse asiassa osoittautuneet jopa kaikkein turvallisimmaksi kuljettajaryhmäksi.

Ikääntyminen kuitenkin heikentää jossain vaiheessa ajokykyä. Tämä näkyy myös ikäryhmälle tyypillisissä onnettomuuksissa. Iän tuomista muutoksista on hyvä olla tietoinen ja niitä kannattaa myös ennakoida. Me Liikenneturvassa pyrimme kurssitoiminnallamme tarjoamaan kuljettajille hyviä eväitä ennakoimiseen mielekkäällä ja oppimista edistävällä tavalla.

Teksti: Mia Nyholm, suunnittelija, Liikenneturva
Kuva: Liikenneturva / Aleksi Makkonen

Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva on valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 52 jäsenyhteisöä. Toiminta ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta.

Kurssi-ilmoittautumisten taustalla häärivät Arja Karhu, Birgit Kadenius, Arja Jaako ja etualalla Tarja Hooli. Kuva: Roni Filppa.

Syksy on kansalaisopistoissa sekä kiireistä että jännittävää aikaa. Kurssi-ilmoittautumiset saattavat aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä ilmoittautujille ja meille opiston väelle. Ilmoittautuja jännittää pääseekö kurssille mukaan ja me opistoissa jännitämme kurssipaikkojen täyttymistä. Meillä täällä Torniossa kurssi-ilmoittautumiset käynnistyivät tänään klo 7. Kotona aamukahvia hörppiessäni tuli samalla seurattua kurssien täyttymisiä. On kiinnostavaa bongailla suosikkikursseja – pitävätkö kestosuosikit pintansa vai löytyykö niille uusia haastajia? Varasijojen täyttymistä täytyy myös seurailla, silläkin lukumäärällä on merkitystä. Opistoväki tietysti toivoo, että jokainen pääsisi mukaan haluamalleen kurssille, mutta rajallisten resurssien vuoksi uusien kurssien perustaminen ei mikään ”piis of keik” -tapaus. Lisää jännitystä koetaan myös sellaisten kurssien kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta täyty odotetulla tavalla. Ovatko potentiaaliset opiskelijat unohtaneet ilmoittautua, eikö tieto kurssista ole saavuttanut heitä, ovatko he vielä mökeillään tai marjametsässä? Syksyn säätkin saattavat vaikuttaa ilmoittautumisvilkkauteen. Pitkä lämmin syksy pitää ihmiset pitkään kesätunnelmissa eikä ajoissa hoksata syksyn ja kurssi-ilmoittautumisten alkamista.

Erityisesti tänä vuonna on jännittävää nähdä miten uudet kurssit otetaan vastaan, sillä kurssivalikoimassamme on ennätyksellisen paljon uusia kursseja. Viime keväänä panostimme erityisen paljon uusien kurssi-ideoiden ja -toiveiden saamiseen. Onnistuimme tässä tehtävässä, sillä normaalin noin viiden toiveen sijaan saimme niitä yli 70. Vastausinnokkuutta taisi lisätä järjestämämme kaikkien vastaajien kesken suoritettava arvonta, jossa oli pääpalkintona maksuton ja omavalintainen kurssi. On kivaa antaa kurssitoive ja jäädä jännittämään suosiiko arpaonni ja toteutuuko annettu toive. Useimmissa tapauksissa jännittäminen palkittiin, sillä annetuista toiveista pystyimme toteuttamaan lähes kaikki.

Jännitämme myös tuntiopettajien työllistymisen puolesta. Tuntiopettajat ovat tehneet paljon suunnittelutyötä ja muita tarvittavia valmisteluja jo paljon ennen kurssin käynnistymistä, joten on meidän kaikkien etu, että kurssit täyttyvät ja opettajat saavat palkkansa. Kyllä heitä itseäänkin varmasti jännittää. Jotain yllättävää voi aina sattua ja kestosuosikista saattaa tullakin floppi tai uudeksi innovaatioiksi ajateltu kurssi ei odotuksista huolimatta vedä. Monta asiaa pitää olla valmiiksi mietittynä ja tehtynä, eikä ennustajan taidoistakaan olisi haittaa. Silloin ei tarvitsisi jännittää tulevaa yhtä paljon kuin nyt.

Toimistosihteerimme kävi juuri esittelemässä Hellewi-tilastoa ilmoittautumisten etenemisestä. Ilmoittautumisen käynnistymisen ensimmäisen tunnin ilmoittautuneiden määrä on ollut huikea – grafiikka nostaa ensimmäisen tunnin pylvään taivaisiin, jonka jälkeen tilanne pikkuhiljaa tasoittuu. On kiinnostavaa ja jännittävää verrata tilastoa viime vuoteen ja huokaista helpotuksesta kun jälleen kerran aloituksen ilmoittautuneiden määrä on edellisvuotta suurempi. Huh, kyllä nyt näiltä osin helpottaa. Myös netti-ilmoittautuneiden määrä on lisääntynyt, hyvä. Kyllä tämä taas tästä, niin kuin aina, kunhan ensin vain muistaa kovasti jännittää. Seuraavaksi voin alkaa suunnittelemaan ensi talousarviovuotta ja jännittämään mihin ne rahat riittää. On tämä opistotyö sitten jännää hommaa.

Tarja Hooli
Tornion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Puutarhaveistoskurssilla Rauman kansalaisopistossa keväällä 2016. Kuva: Rauman kansalaisopisto.

Tiedote. Julkaistu: 09.08.2017, 09:05
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen kautta maan. Kurssi-ilmoittautuminen on monissa opistoissa käynnissä tai käynnistymäisillään – nyt on siis oiva hetki valita itselleen uusi harrastus, päivittää oma tietotekniikkaosaaminen ajan tasalle tai vaikkapa verestää aiemmin hankittua kielitaitoa.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet erilaiset mielen- ja kehonhallintaan, elämäntaitoihin sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit. Moni kansalaisopisto tarjoaa lähiopetuksen ohessa enenevässä määrin myös esimerkiksi kieltenopetusta verkossa sekä kokonaista lukukautta lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja. Myös aikuisille ja lapsille on tarjolla aiempaa enemmän yhteisiä kursseja.

Ajan trendit näkyvät niin ikään perinteisemmillä kursseilla: esimerkiksi kädentaidoissa panostetaan kierrätykseen ja uusiokäyttöön, kun taas kotitalouskursseilla erilaiset erityisruokavaliot, lähiluonnon antimet sekä kasvisruoka tulevat tutuiksi. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi näkyy puolestaan monen opiston opetustarjonnassa retrokurssien ja historiasta ammentavien aiheiden muodossa.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista, jotka hakevat kansalaisopiston kursseilta niin virkistystä vapaa-aikaan ja vastapainoa hektiseen arkeen kuin tietoja ja taitoja työelämän tueksi. Kansalaisopisto tarjoaa myös monen seniorin arkeen yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 184 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 044 761 0700, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi