Kansalaisopisto – ketterä hyvinvoinnin ja osaamisen edistäjä

Sivistys, meidän kaikkien perusoikeus, takaa Suomessa asuvien menestyksen nyt ja tulevaisuudessa. Jokainen sivistykseen tehty investointi parantaa merkittävästi kansalaisten hyvinvointia ja osaamisen kehittymistä sekä Suomen kilpailukykyä ja taloudellista menestystä.

Kansalaisopistojen liitto edistää yhdessä kansalaisopistojen kanssa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja kestävän elämäntavan muutoksen aikaansaamista yhteiskunnassa. Osaamisen lisäksi kansalaisopistojen kurssit tuottavat ihmisten elämään kestäviä merkityksiä muun muassa kulttuurista, yhdessäolosta, liikunnasta ja luonnosta. Tällä on tutkitusti elämänlaatua parantava vaikutus myös ekososiaalisen sivistyksen näkökulmasta.

Seuraavalla hallituskaudella tarvitsemme Suomeen:

Kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa

Aikuisille on taattava mahdollisuus kansalaisopisto- opintoihin luovan ajattelun mahdollistamiseksi, kiireisen työelämän vastapainoksi ja suojaksi maailman myllerryksiltä. Tutkimustulosten mukaan kansalaisopisto tuottaa opiskelijalle opittujen asioiden lisäksi myös laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita. Kansalaisopistoihin suunnatut koulutusinvestoinnit palautuvat rahassakin mitattuina moninkertaisina takaisin.
Kansallisen ikäohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä on edistettävä määrätietoisesti, koska Suomi tarvitsee vireitä kansalaisia iästä riippumatta. Nyt ja tulevaisuudessa on myös tärkeää huolehtia kansalaisten mielenterveydestä, yhteisöllisyyden edistämisestä ja yksinäisyyden ehkäisemisestä. Kansalaisopistoissa järjestettävät liikunnan, kotitalouden ja taide- ja kulttuurialan kurssit tuovat yhteen kaikenikäisiä ihmisiä ja motivoivat heitä huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Läpi elämän kehittyviä opiskelu- ja työelämätaitoja

Kaikille tulee taata mahdollisuus ylläpitää taitojaan ja kehittää itseään iästä, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Nykyinen valtionosuuksien kehitys ei ole mahdollistanut kurssimaksujen säilymistä lain edellyttämällä, kohtuullisella tasolla, mikä on osaltaan rajoittanut vähävaraisten mahdollisuutta käyttää kansalaisopistopalveluita. Kansalaisopistojen liitto vaatii tulevalta eduskunnalta seitsemän miljoonan vuotuista lisärahoitusta kansalaisopistojen opintoseteleihin. Se mahdollistaisi kansalaisten perustaitoihin eli kansalaistaitoihin valmentavien, maksuttomien kurssien järjestämisen.
TE-palveluiden siirtyminen kuntiin vuonna 2025 tuo työllisyys- koulutus- ja elinkeinopalvelut saman järjestäjän vastuulle. Uudistus tukee osaltaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja saattaa palvelut lähemmäs niitä tarvitsevia. Kunnissa tulee jatkossa järjestää elinikäisen oppimisen ohjausta kaikenikäisille, jotta jokaisella olisi mahdollisuus ylläpitää ja kehittää opiskelu- ja työelämätaitojaan jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti. Kansalaisopisto on ketterä kumppani työelämäpalveluiden tuottamisessa.
Kansalaisopistoissa on tarjolla enenevissä määrin osaamisperusteisesti suunniteltuja kursseja, joiden hyväksytyistä suorituksista opiskelijat saavat suoritusmerkinnän kansalliseen KOSKI-tietovarantoon. Jatkuvan oppimisen kehittämisessä on painotettava entistä enemmän osaamisen monipuolistamista ja tutkinnon osia pienempien kokonaisuuksien hyödyntämistä. Tavoite on, että kansalaisopistoissa suoritetut kurssit yhdistyvät jatkossa soveltuvin osin kansalliseen osaamisen viitekehykseen ja tulevat paremmin tunnustetuiksi myös muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä.

Uudistuksia vapaan sivistystyön toimialan kehittämiseksi

Vapaan sivistystyön toimialaa on uudistettava muiden oppilaitosasteiden tavoin vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin rakenteita ja rahoitusta kehittämällä. Toimialalle suunnattu julkinen rahoitus on käytettävä tehokkaasti koko väestön hyväksi. Tulevalla hallituskaudella tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja vapaan sivistystyön lakiuudistus rakenteiden ja rahoituksen kehittämiseksi. Samassa yhteydessä on korjattava vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen rahoitusmallia ja mahdollistettava ylikotoaikaisten maahanmuuttajien osallistuminen koulutukseen sataprosenttisen rahoituksen pienentymättä.

Tutkimuslähde: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

Tulosta esite: Kansalaisopistojen liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023 (pdf)
Diaesitys: Kansalaisopistojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 (pdf)

Lisätietoja työikäisten oppimisen tuen tarpeesta

Medborgarinstitutens förbunds riksdagsvalsmål 2023

Medborgarinstituten – smidiga främjare av välbefinnande och kompetens

Bildning är allas grundläggande rättighet och garanterar framgång nu och i framtiden för alla som bor i Finland. Varje investering i bildning förbättrar betydligt medborgarnas välbefinnande och kompetensutveckling samt Finlands konkurrenskraft och ekonomiska framgång.

Tillsammans med medborgarinstituten främjar Medborgarinstitutens förbund jämlikhet, jämställdhet, delaktighet och hållbara livsstilsförändringar i samhället. Utöver kompetens producerar medborgarinstitutens kurser hållbara betydelser i människornas liv om bland annat kultur, samvaro, motion och natur. Undersökningar visar att detta påverkar livskvaliteten även ur den ekosociala bildningens synvinkel.

Under nästa regeringsperiod behöver Finland följande:

Övergripande välbefinnande och socialt kapital

Vuxna ska garanteras en möjlighet att studera vid medborgarinstitut för att möjliggöra kreativt tänkande, som en motvikt till det hektiska arbetslivet och som skydd mot världens turbulens. Utöver kunskaper och färdigheter ger medborgarinstitutet enligt undersökningsresultaten de studerande även mer omfattande nytta, såsom välbefinnande, självförtroende, nytt kunnande i anslutning till vardagen eller arbetet och nya vänner. Utbildningsinvesteringar riktade till medborgarinstitut ger flerdubbel avkastning, även mätt i pengar.
Målen och åtgärderna i det nationella åldersprogrammet ska främjas målmedvetet eftersom Finland behöver vitala medborgare oavsett ålder. Nu och i framtiden är det också viktigt att sköta om medborgarnas psykiska hälsa, främjandet av gemenskap och förebyggandet av ensamhet. Kurserna inom motion, huslig ekonomi och konst- och kultursektorn som ordnas vid medborgarinstitut för samman människor i alla åldrar och motiverar dem att ta hand om sin hälsa och sitt välbefinnande.

Studie- och arbetslivsfärdigheter som utvecklas under hela livet

Alla ska garanteras en möjlighet att upprätthålla sina färdigheter och utveckla sig själva oberoende av ålder, ekonomisk ställning och bostadsort. Statsandelarnas nuvarande utveckling har inte möjliggjort bevarandet av kursavgifter på den rimliga nivå som lagen förutsätter, vilket för sin del har begränsat de mindre bemedlades möjligheter att använda medborgarinstitutens tjänster. Medborgarinstitutens förbund kräver från den kommande riksdagen en tilläggsfinansiering på sju miljoner per år för medborgarinstitutens studiesedelunderstöd. Detta skulle göra det möjligt att ordna avgiftsfria kurser som förbereder för medborgarnas grundläggande färdigheter, dvs. medborgarfärdigheter.
Att AN-tjänsterna flyttas till kommunerna 2025 innebär att ansvaret för sysselsättnings-, utbildnings- och näringstjänsterna överförs till en och samma organisatör. Reformen stöder för sin del de arbetssökandes snabba sysselsättning och för tjänsterna närmare alla som behöver dem. Kommunerna ska i fortsättningen ordna handledning inom livslångt lärande för personer i alla åldrar så att alla har en möjlighet att upprätthålla och utveckla sina studie- och arbetslivsfärdigheter i enlighet med principen om kontinuerligt lärande. Medborgarinstitutet är en smidig partner i produktionen av arbetslivstjänster.
Medborgarinstituten erbjuder allt fler kurser som planerats utifrån kompetens och vars godkända genomförande ger de studerande en anteckning om studieprestation i den nationella KOSKI-databasen. Utvecklingen av livslångt lärande ska i allt större grad betona en mångsidigare kompetens och utnyttjandet av mindre helheter och examensdelar. Målet är att kurser som genomförts vid medborgarinstitut förenas i fortsättningen i tillämpliga delar till den nationella kompetensens referensram och blir bättre kända även vid andra läroanstalter och i arbetslivet.

Reformer för utvecklingen av det fria bildningsarbetet

Liksom andra läroanstaltsstadier ska det fria bildningsarbetet reformeras så att det på ett allt bättre sätt svarar på framtidens kompetensbehov med utveckling av strukturer och finansiering. Den offentliga finansieringen som riktas till branschen ska användas effektivt för att gynna hela befolkningens intressen. Under den kommande regeringsperioden bör man göra en omfattande utredning och reform av lagen om fritt bildningsarbete för att utveckla strukturerna och finansieringen. I samband med detta måste man korrigera finansieringsmodellen för det fria bildningsarbetets läskunnighetsutbildning och göra det möjligt för invandrare att delta i utbildning efter sin integrationsperiod utan att den hundraprocentiga finansieringen minskas.

Forskningskälla: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

Medborgarinstitutens förbunds riksdagsvalsmål 2023 (pdf)