kansalaisopisto

Koko kansalaisopistokentän yhteiset pikkujoulut tulevat taas! Pitkän ja vaiherikkaan vuoden jälkeen kokoonnumme yhteen ja käännämme katseet kohti joulua – ja samalla kohti tulevaisuutta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämät ohjelmalliset pikkujoulut pidetään verkossa Teamsin välityksellä perjantaina 19.12. klo 13–14.30. Luvassa on lämminhenkistä yhdessäoloa, kansalaisopistojen jouluaiheisia video- ja live-esityksiä, perinteinen tietovisa sekä spontaaneja joulutervehdyksiä eri puolilta maata.

Tänä vuonna saamme inspiroivaksi puhujavieraaksemme tietokirjailija ja yrittäjä Saku Tuomisen, joka haastaa meidät katsomaan tulevaan rohkeasti ja uteliaasti. Hänen puheenvuoronsa otsikko on: “2026 – Valtavien Mahdollisuuksien Vuosi.” Sakun ajatukset pureutuvat teemoihin, jotka koskettavat meitä kaikkia: luovuus ja innovointi, muutos ja epävarmuus, priorisointi sekä itsensä johtaminen.

OHJELMA
13.00–13.45 2026 – Valtavien Mahdollisuuksien Vuosi. Yrittäjä ja tietokirjailija Saku Tuominen
13.45–14.30 Tietovisa ja opistojen joulutervehdyksiä

Puheenvuoron tallenne on katsottavissa viikon ajan. Tilaisuuden loppuosaa emme tallenna.

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle sekä liiton muiden jäsenten ja sidosryhmien edustajille.

Tilaisuus järjestetään Teamsin kautta ja osallistumisohjeet toimitetaan ennen tilaisuuttaa kaikille ilmoittautuneille sähköpostitse.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Ajat muuttuvat, kansalaisopiston merkitys pysyy. Ensimmäinen kansalaisopisto, Tampereen työväenopisto, perustettiin vuonna 1899. Toiminta laajeni nopeasti, ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä opistoja perustettiin sekä kaupunkeihin että maaseudulle. Oma opistoni aloitti toimintansa Keravalla vuonna 1948. Kansalaisopistojen synty liittyi yhteiskunnalliseen murrokseen ja tarpeeseen nostaa kansan sivistystasoa. Kun formaali koulutus oli monille ulottumattomissa, kansalaisopistot tarjosivat väylän tiedon ja taidon hankkimiseen. Ne eivät olleet pelkästään oppimisen paikkoja, vaan myös yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistajia.

Kansalaisopiston historia on kiinnostava peili nykyhetken muutoksille ja tarpeille. Opiston syntyhistoriasta huolimatta, opistotoiminta nähdään usein harrastuskurssien kautta. Niiden merkitystä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ei pidäkään väheksyä. Samalla kansalaisopistolla tulisi kuitenkin edelleen olla tunnustettu rooli – kuten noin 100 vuotta sitten, yhteiskunnallisten muutosten tuomiin uusiin sivistyksellisiin tarpeisiin vastaajana.

Koulutusjärjestelmän rakenteiden väliin ja ulkopuolelle jää edelleen nuoria ja aikuisia, joille nykyiset koulutusmuodot eivät tarjoa sopivaa polkua. On nuoria, joiden koulu-ura jää eri syistä kesken ja joiden valmiudet oman henkilökohtaisen elämän ja työelämän rakentamiseen ovat heikkoja. Myös aikuiset, joiden kielitaito tai muut perustaidot ovat puutteellisia, tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja osaamisensa vahvistamiseen.

Kiinnostavia koulutusmalleja on toteutettu eri opistoissa. Esimerkiksi voi nostaa Keravan Opiston yhdessä naapuriopistojen kanssa toteuttamat ja Opetushallituksen tukemat Työelämäpolku suomeksi -koulutukset. Koulutusmalli edellyttää tiivistä yhteistyötä kunnan työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden sekä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Malli perustuu vahvaan ohjaukseen ja tukeen sekä opiskelijan sitouttamiseen oman tulevaisuutensa rakentamiseen. Tämänkaltaiset koulutusmallit eivät useinkaan sovi nykyisen rahoitusjärjestelmän piiriin ja edellyttävät toteutuakseen hankerahoitusta.

On tärkeää korostaa kansalaisopiston asemaa osana koulutusjärjestelmää. Elinikäisestä oppimisesta puhuttaessa meidän tulee tuoda esiin sen moninaiset toteuttamisen muodot ja nostaa ne aktiivisesti koulutuksesta käytävään keskusteluun.

Yhdessä voimme luoda toimintamalleja, jotka tukevat niitä, joilla on puutteita perustaidoissa ja kiinnittymisessä yhteiskuntaan. Pitäisikö myös keskustella rahoituksen kehittämisen vaihtoehdoista, jotta ne vastaisivat käytännön tarpeita?

Meillä on kansalaisopistoissa valtava potentiaali, joka tulee ottaa entistä näkyvämmin ja vahvemmin käyttöön.

Teksti: Anne Hosio-Paloposki, Kulttuuripalveluiden vastuualuejohtaja, Keravan Opiston rehtori

Vapaa sivistystyö on tärkeä kielikouluttaja -blogi on alun perin julkaistu SUKOL ry:n verkkosivustolla (19.11.2025).

Aktiivisen edunvalvonnan ansiosta maan hallituksen syyskuun budjettiriihessä esillä olleet vapaan sivistystyön lisäleikkaukset voitiin estää. Kielikoulutuksen tulevaisuutta uhkaavat kuitenkin uudet säästöt.

Valtiovarainministeriö esitti vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen perusrahoituksen leikkaamista, kun Suomen hallitus etsi syyskuun 2025 budjettiriihessä säästökohteita. Vuonna 2024 kansalaisopistojen rahoitusta oltiin jo leikattu 12,5 miljoonalla eurolla, ja vuodelle 2026 suunniteltiin uutta noin 11 miljoonan euron leikkausta. Tällainen ajattelu on elinikäisen oppimisen sekä kielivarannon säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta vaarallista. Vuoden 2024 rahoitusleikkaukset koettelivat kansalaisopistoja jo kovalla kädellä ja vaikuttavat jatkuvasti rahoituspohjissa tulevina vuosina. Niiden takia kurssitarjontaa on kavennettu, opetusta vähennetty erityisesti sivukyliltä ja syrjäseuduilta, kurssimaksuja korotettu, henkilöstöä lomautettu, lukukausia lyhennetty, ryhmäkokoja suurennettu ja minimiosallistujamääriä kasvatettu.

Elinikäisen oppimisen kivijalka

Kansalaisopistot ovat elinikäisen oppimisen kivijalka ja runkoratkaisu. Ne tarjoavat muun muassa monipuolista ja laajaa kielikoulutusta kaikille – nuorille, aikuisille, ikääntyville, Suomessa jo oleville maahanmuuttajille ja erityisryhmille. Ne ovat saavutettavia, joustavia ja paikallisesti juurtuneita. Leikkaukset uhkaavat koko järjestelmän olemassaoloa ja sen kykyä kehittää toimintaansa.

Syyskuun budjettiriihessä esillä olleet leikkaukset saatiin aktiivisen edunvalvonnan ansiosta torpattua, mutta parlamentaarisesti sovittu velkakatto tuleville hallituskausille tuonee uusia säästöehdotuksia. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että kansalaisopistot ovat kokonaisuutena pieni investointi, jolla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus. Niiden vaikutus maassa jo olevien kotoutumisessa on keskeinen, ja ne edistävät koulutuksellista tasa-arvoa ja tarjoavat työelämätaitoja ja kielikoulutusta työllistymisen tueksi.

Kielitaito kansalaisoikeudeksi

SUKOL ja Kansalaisopistojen liitto ovat aikaisemminkin ilmaisseet kantansa siitä, että laajan kielitaidon saavutettavuuden tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kaikenikäisten kansalaisten laajempaa kielitaitoa. Kieltenopetusta on syytä tarkastella oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta.

Yhä kansainvälisemmässä maailmassa tarvitaan monipuolista kielitaitoa. Emeritusprofessori Riitta Pyykön loppuvuonna 2017 valmistunut mutta edelleen ajankohtainen, suomalaisten kielivarantoa koskeva selvitys antaa suuntaa kielten opetuksen kehittämiseksi. On tärkeää katsoa koko kielenoppimisen kaarta yli koulutusasteiden ja huolehtia, että kansallisissa linjauksissa huomioidaan myös opettajankoulutuksen tarpeet. On erittäin lyhytnäköistä, että opettajankoulutuksen täydennyskoulutusrahoituksen 15 miljoonaa euroa poistettiin valtion talousarviosta vuoden 2025 alusta.

Suomi ei pärjää globaalissa maailmassa ilman monipuolista kielivarantoa. On tärkeää taata mahdollisuudet kielitaidon kehittämiselle eri elämänvaiheissa, koska kielitaito on aina avain myös kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. Pyykön selvityksessä kehotetaan tunnustamaan koulussa opitun kielitaidon rinnalla myös työelämässä ja vapaa-ajalla hankittu osaaminen.

Talouden painopiste siirtyy – pysymmekö mukana?

Pyykön selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut, ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin pelkkään englantiin. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa kuitenkin uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.

Tilastokeskuksen lokakuussa 2025 julkaiseman tiedotteen mukaan perusopetuksessa englantia opiskelevien osuus pysyi ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna. Vuosiluokkien 1–6 oppilaista 94 % opiskeli englantia. Vuosiluokkien 7–9 oppilaista lähes kaikki eli 99 % opiskelivat englantia. Saksaa opiskeli vain 8 %, espanjaa 5 % ja ranskaa 4 % vuosiluokkien 7–9 oppilaista. Kansalaisopistojen tilastotietojen keruuta on kehitetty muutaman viime vuoden aikana. Tulee olemaan mielenkiintoista päästä tarkastelemaan ensimmäisiä yksityiskohtaisia tietoja muun muassa eri kielten opiskelusta ensimmäisenä julkaisupäivänä 15.12.2025.

Suomi on monikielistynyt viime vuosina voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton myötä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia toisaalta kotimaisten kielten opetukselle toisena kielenä, toisaalta maahanmuuttajien muun kielitaidon tunnistamisen käytännöille. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti kotoutumiskoulutuksen kokonaisuus uudistettaneen ja rahoitus koottaneen yhteen vuonna 2026.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmän työskentelemään vuoden 2026 loppuun saakka. Sen tavoitteena on luoda näkemys vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta merkityksestä, potentiaalista ja kehittämismahdollisuuksista. Konkreettisena tehtävänä on laatia tavoitetila kuvaamaan vapaan sivistystyön koulutustehtävää, tarkoitusta ja tavoitteita koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa sekä tehdä tarvittavat kehittämisehdotukset tavoitetilan saavuttamiseksi. Pidän selvänä, että kansalaisopistot jatkavat tulevaisuudessakin merkittävinä ja monipuolisina kielikouluttajina eri puolilla maata, vaikka aina on varaa kehittää toimintaa.

Teksti: Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
Kuva: Mostphotos

Lämpimästi tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Porvooseen! Kaksipäiväinen seminaari kestää torstaista perjantaihin 29.–30.1.2026 ja se on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille. Tammiseminaarin isoa teemoja ovat mm. kansalaisopistojen tulevaisuusnäkymät, oppilaitosturvallisuus, kestävyys ja vastuullisuus sekä kansainvälinen toiminta ja pohjoismainen aikuiskoulutus.

Tammiseminaarin järjestävät yhteistyössä Kansalaisopistojen liitto ja Porvoon kansalaisopisto. Seminaaripaikkana palvelee POMO-talo (Aleksanterinkatu 20, Porvoo), mutta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä Teamsin kautta.

Tammiseminaarin ilmoittautumispiste aukeaa POMO-talolla torstaina 29.1.2026 klo 11. Lounasta on tarjolla klo 11.30–13 POMO-talon lounasravintolassa.

Torstaiaamupäivänä Porvoon kansalaisopisto järjestää pre-ohjelmana historia-aiheisen luennon aikaisin aamulla saapuville vieraille klo 10–11. Luennon aiheena on seminaaripaikkamme POMO-talo, joka on toiminut mm. kouluna, naisopistona ja panimona. Luennon pitää museolehtori Hannele Tenovuo (Paikka: POMO-talo. Tarkempi tila ilmoitetaan myöhemmin).

TAMMISEMINAARIN OHJELMA

Muutokset ohjelmaan ovat edelleen mahdollisia.

Torstain 29.1. ohjelma

Torstain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

13.00 Avauspuheenvuoro
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio, Porvoon kansalaisopiston rehtori Annelie Åkerman-Anttila, Porvoon kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz

13.20 Kestävä työyhteisö ja psykologinen turvallisuus
Erityisasiantuntija Olli Viljanen, Työterveyslaitos

14.05 Kuntien tulevaisuusnäkymät ja sivistyskunta
Varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen, Kuntaliitto

14.40 Vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmä
Asiantuntija Petra Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö

15.10 Kahvitauko

15.50 Oppilaitosturvallisuus
Turvallisuuspäällikkö Toni Järvenpää, Laurea ammattikorkeakoulu

16.35 Nordisk vision 2030 – nordiska politiska prioriteringar och aktuella initiativ
Pääkoordinaattori Antra Carlsen, Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NLL, Nordisk Netværk for Livslang Læring)

Torstain ohjelma päättyy klo 17.00.

Klo 17.10–18.00 Kaupungin vastaanotto, valtuustosali (Raatihuoneenkatu 9, Porvoo)

Klo 18.15 Bussit Haikon kartanoon (Haikkoontie 114, Porvoo)

Klo 19.15 Iltatilaisuus Haikon kartanossa
Osallistumismaksu 40 € sisältää illallisbuffetin ja musiikkiohjelman.

---

Perjantain 30.1. ohjelma

Perjantain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio.

8.30 Bussikuljetukset Haikon kartanolta POMO-talolle

9.00 Ajankohtaista koulutuspolitikasta
Valtiosihteeri Mikaela Nylander, opetus- ja kulttuuriministeriö

9.30 Arvioinnilla kohti näkyvämpää vaikuttavuutta – Karvin arviointi käynnissä
Arviointineuvos Sirpa Moitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

10.10–11.10 Työpajat (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–7, lista alla)
11.15–12.15 Työpajat (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–7, lista alla)

Kaikki työpajat ovat lähityöpajoja. Etäosallistujille striimataan* työpajat 1, 2 ja 3.

1. Valtionavustukset kansalaisopistojen kehittämisen tukimekanismina*, opetusneuvos Heikki Tulkki ja asiantuntija Mirka Råback, Opetushallitus
2. Uusia mahdollisuuksia vapaan sivistystyön ja työllisyyspalveluiden yhdyspinnoille*, työllisyysasiantuntija Lassi Puonti, Kuntaliitto
3. Miten otan kansalaisopistojen kestävyystiekartan käyttöön?* järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto
4. KoMbination esimerkkinä yhteisöllisestä kestävän kehityksen teemakuukaudesta, opettaja Päivi Kovanen, Porvoon kansalaisopisto
5. Tehoa opiston viestintään – käytännön vinkkejä someen ja markkinointiin, koulutuskoordinaattori Christina Nyman, Porvoon kansalaisopisto
6. Kansallisesta kansainväliseksi – uusia tulevaisuuksia kansalaisopistoille, vastaava asiantuntija Virpi Maireberg ja erityisasiantuntija Johanna Tarvainen, Opetushallitus
7. Kotoutumiskoulutuksen uudet kasvot – vapaan sivistystyön voima käyttöön! kotouttamiskoulutusten päällikkö Hanna Holm, Porvoon kansalaisopisto

12.15 Lounastauko

13.15 Kansalaisopistojen opettajan työ nyt ja tulevaisuudessa
Koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen, Opetusalan Ammattijärjestö

13.45 Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen
Johtava asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto

14.15–14.30 Kiitos ja läksiäiskahvit

---

Hinta

• Kansalaisopistojen liiton jäsenyhteisöjen edustajille 180 € (lähiosallistuminen) / 130 € (etäosallistuminen)
• Opistolaisyhdistysten edustajille 100 € (lähiosallistuminen) / 50 € (etäosallistuminen)

Lähiosallistujan hinta sisältää seminaariohjelman, lounaat molempina päivinä, ohjelmassa mainitut kahvitarjoilut ja kaupungin vastaanoton torstaina.

Peruutusehdot

Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista vielä 15 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään 14.1.2026. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme järjestelykuluina 60 €.

---

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen päättyy lähiosallistujien osalta 14.1.2026 ja etäosallistujien osalta 23.1.2026.

Muistathan varata myös hotellihuoneen Porvoosta. Lisätietoja löydät otsikon “Majoitus” alta tämän tapahtumasivun lopusta.

---

Saapuminen

Porvooseen pääsee lähtöpaikasta riippuen joko bussilla tai juna-bussi-yhdistelmällä. Linja-autoasemalta on noin puolen kilometrin matka POMO-talolle. Suosittelemme lämpimästi saapumaan paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja matkalippujen hinnoista voit etsiä esimerkiksi Onnibussin, Matkahuollon ja VR:n nettisivuilta. Selvitäthän ja varaathan itsellesi sopivat kulkuyhteydet ajoissa.

Tarkista Porvoon Tammiseminaarin tärkeimmät paikat Google Maps -kartasta.

---

Majoitus

Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Haikon kartanosta Porvoosta (Haikkoontie 114, Porvoo). Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.

Erikoishintaisen majoituksen tilaisuutenne yhteyteen saa vain varaamalla www.haikko.fi käyttämällä varauskoodia ALLTAMMI26. Erikoishintaisia huoneita ei ole saatavilla puhelimitse tai sähköpostitse.

Kiintiövaraus on voimassa 22.12.2025 saakka, johon asti erikoishinnat ovat voimassa. Tämän päivämäärän jälkeen kiintiöstä varaamattomat huoneet vapautuvat hotellin myyntiin automaattisesti. Kiintiön vapautumisen jälkeen huoneen voi varata päivän majoitushinnalla ja varausehdoilla saatavuuden mukaan.

Majoituksen maksu suoritetaan paikan päällä hotellin vastaanottoon (käteinen, pankki- tai luottokortti).

Majoitushintaan sisältyy kartanoaamiainen, WiFi, sekä pääsy kuntosalille (kylpylä kiinni vuosihuollon takia). Hinta oikeuttaa myös Lapland Hotels Club -pisteisiin ja etuihin.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

• Standard 1hh 129,00 €
• Standard 2hh 149,00 €
• Premium 1hh 139,00 €
• Premium 2hh 159,00 €

---

Kysyttävää? Ota yhteyttä:

Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 044 761 0700

Viestintäwebinaarissa keskitymme kansalaisopistojen viestintään ja näkyvyyteen digitaalisessa ympäristössä. Saat uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä somesta hakukoneoptimointiin ja brändityöhön. Liity linjoille ja inspiroidu!

OHJELMA

Klo 10.00 Kansalaisopiston somemainonta Facebookissa ja Instagramissa sekä maksuton hakukoneoptimointi, Harto Pönkä, Innowise

Klo 11.00 Jaloittelutauko

Klo 11.05 Hellewin viestintäominaisuudet hakukoneoptimoinnin näkökulmasta, Perttu Tikka, Hillagroup

Klo 11.20 Kansalaisopiston opettaja someviestijänä, suunnittelijaopettaja Tuija Teräslahti, Haminan kansalaisopisto

Klo 11.40 Joensuun seudun kansalaisopiston brändityö, apulaisrehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto

Tilaisuus päättyy noin klo 12

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Toteutamme tilaisuuden Teams-webinaarina ja teemme siitä tallenteen.

Ilmoittautuminen päättyy tuntia ennen tapahtuman alkua (2.12. klo 9). Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta sekä muistutuksena tapahtumapäivän aamuna ilmoittautumisen päätyttyä (klo 9).

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hankkeen seminaarissa kuullaan kestävän kehityksen nykytilasta kansalaisopistoissa, pohditaan toiminnan arvopohjaa ja mietitään miksi vastuullisuuden kehittäminen on ylipäätäänkin tärkeää.  Seminaarissa julkaistaan myös hankkeessa tuotettu Kansalaisopistojen yhteinen vastuullisuus- ja kestävyystiekartta.

Muutokset ohjelmaan ovat yhä mahdollisia.

Aamupäivän ohjelma

9.00 Seminaarin avaus, puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto
9.10 Vastuullisuuden arvopohja ja visiointi, puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa sivistystyö Ry
9.40 Kestävän kehityksen nykytila kansalaisopistoissa, toimitusjohtaja Rilli Lappalainen, Finnsus Oy
10.10 Tauko
10.15 OKKA-säätiö opistojen vastuullisuuden ja kestävyyden kehittämistyön tukena, suunnittelupäällikkö Erkka Laininen, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö
10.45 Miksi opistojen on tärkeä kehittää vastuullisuuttaan? rehtori Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopisto
11.15 CASE-esimerkkejä opistolta, rehtori Ulla Tommiska, Kouvolan kansalaisopisto
11.45 Keskustelua aamupäivän sisällöistä
12.00 Lounastauko

Iltapäivän ohjelma

Iltapäivän ohjelma striimataan suorana lähetyksenä Helsingin Bottalta. Lähitilaisuus on suunnattu sidosryhmien edustajille. (Huom. lähiosallistujien lounas alkaa jo klo 11.30.)

13.00 Ilmastonmuutos, epävarmuus ja miksi asioita kannattaa tehdä? professori Atte Korhola, Helsingin yliopisto
13.30 Kansalaisopistojen yhteinen vastuullisuustiekartta, järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto
14.05 Kehittäjäryhmä kommenttipuheenvuoro
14.10 OKM kommenttipuheenvuoro, asiantuntija Petra Heikkinen, OKM
14.25 Kunnat kestävyyttä edistämässä, erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen, Kuntaliitto
14.40 Poliittisia näkökulmia vastuullisuuteen ja kestävyyteen, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma
15.00 Glögit ja vapaamuotoista seurustelua (Bottan lähiosallistujille)

Tilaisuus päättyy etäosallistujien osalta klo 15 ja Bottan osalta klo 16. Tapahtuma on osa Kansalaisopistojen liiton Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hanketta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle ja iltapäivän osalta myös sidosryhmien edustajille. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Aivomme kuormittuvat kiireestä, stressistä, epävarmuudesta ja pelon kokemuksista sekä kuona-aineista, jotka eivät pääse poistumaan aivoista riittämättömän unen vuoksi. Tämä ei ole vain työikäisten ongelma vaan kaikenikäisten aivot voivat kuormittua ja ylikuumentua jatkuvien muutosten, kasvavien vaatimusten, ympärillämme olevan hälyn ja tietotulvan johdosta.

Miten voisimme hidastaa tahtia? Voisiko aikaa pysäyttää edes hetkeksi? Miten voimme edistää omaa aivoterveyttämme?

Tarvitsemme aivojamme koko elämämme ajan aistiärsykkeiden ja tunteiden havaitsemiseen, tarkkaavaisuuden suuntaamiseen, oppimiseen, muistamiseen, ajatteluun, ongelmien ratkaisuun ja kommunikointiin. Aivojen toimintakyky on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielekkäältä tuntuvaa elämää.

Aivojen hyvinvointia voi edistää terveellisillä elämäntavoilla ja huolehtimalla aivoergonomiasta vähentämällä aivojen kuormitusta aiheuttavia tekijöitä omasta toimintaympäristöstä. Esimerkiksi taustahälyn vaimentaminen, keskeytyksiä aiheuttavien tekijöiden ja laitteiden karsiminen keskittymistä vaativissa tehtävissä sekä pitkäaikaisen stressin ennaltaehkäisy pienillä arkisilla valinnoilla tukevat aivojen hyvinvointia. Oman työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi voi syödä säännöllisesti monipuolista ruokaa, liikkua riittävästi, pitää pieniä taukoja sekä vapaa-ajalla edistää omaa palautumista itseä innostavan tekemisen, uuden oppimisen ja elämysten kokemisen kautta. Aivoja huolletaan unen aikana. Hyvä uni edistää aivojen palautumista ja toimintaa, kuona-aineiden poistumista aivoista sekä parantaa muistia, keskittymiskykyä ja oppimista.

Hyvinvoiva ihminen tarvitsee sosiaalisia kontakteja, osallisuuden kokemuksia, mielenkiintoista vapaa-ajan tekemistä, toimintakyvyn ylläpitoa, uusia tietoja ja taitoja, sydämensivistystä sekä taidetta ja kult-tuuria itse tehden tai nauttien olemalla yleisönä. Nämä kaikki luovat henkistä huoltovarmuutta ja auttavat selviämään tiukassa tilanteessa. Kestävä tulevaisuus rakennetaan hyvinvoivien ihmisten, turvallisen elinympäristön ja vastuullisen kehityksen keinoin.

Kansalaisopistot ovat täynnä kokonaisvaltaista hyvinvointia, iloa ja elämyksiä, elinikäistä oppimista, toivoa ja positiivisen tulevaisuuden uskoa luovaa sekä kurjistumista ehkäisevää ja palautumista edistävää toimintaa. Bonuksena on joukko saman kiinnostuksen omaavia kurssikavereita sekä ammattitaitoiset ja pedagogisesti taitavat opettajat. Uppoutumalla mielenkiintoiseen tekemiseen ja uuden oppimiseen aivot saavat hetkeksi lepoa arkea kuormittavista asioista. Elämykset yhdessä tehden tai yleisönä ollen ovat elämää rikastuttavia ja aivoterveyttä edistäviä. Onnistumiset ja positiiviset oppimiskokemukset lisäävät uskoa itseen ja omaan osaamiseen. Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan harrastaminen, uuden kielen tai taidon opettelu aktivoi ja haastaa aivoja. Samalla se on kokonaisvaltainen hyvinvointiteko itselle.

Teksti: Anu Hultqvist, TtM, Jokihelmen opiston rehtori ja Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen
Kuva: Jukka Haarala

Työssäni Kirjastokaistan tuottajana saan toimia kentällä, joka tukee ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kohtaan päivittäin työmme kautta paljon valoisia asioita, mutta valitettavasti myös huolta ja uhkaa aiheuttavat tekijät voimistuvat. Viime vuosina Kirjastokaistan striimaamissa tilaisuuksissa on noussut vahvasti esiin erityisesti polarisaatio ja huoli lukutaidon heikkenemisestä.

Sosiologian yliopistotutkija ja dosentti Riie Heikkilä on perehtynyt kulttuuriosallistumisen eriytymiseen sekä lukemiseen ja ei-lukemiseen. Hänen tutkimuksissaan on käynyt ilmi, että aiemmin ei-lukijat vetosivat ajan puutteeseen ja “pitäisi lukea” -ajatteluun. Nyt perustelut ovat muuttuneet: lukemista pidetään herkemmin nolona, elitistisenä tai “ei oman porukan juttuna”.

Kirjallisuusalan monipuolinen ammattilainen Aleksis Salusjärvi tunnetaan ennen muuta siitä, että hän tekee lukutaitotyötä niiden nuorten ja aikuisten kanssa, jotka suhtautuvat kielteisesti lukemiseen ja joiden tarinaa kirjallisuus ei ole perinteisesti kertonut. Salusjärvi puhuu lukemisesta eloonjäämistaitona. Hän on kertonut myös Maailman lukutaitosäätiön arviosta, jonka mukaan lukutaidon ongelmien hinta on Suomessa noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Tutkimuksen mukaan pääsyy tähän löytyy lukutaidon puutteen ja passiivisuuden heijastumisesta ihmisten arkeen.

Kun puhumme lukutaidosta, kyse ei ole vain vapaa-ajan lukemisharrastuksesta. Lukukeskuksen ”5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2025″ -katsauksen mukaan Suomessa vain 56 % nuorista saavuttaa PISA-tutkimuksessa tyydyttävän lukutaidon tason – sen, jota pidetään jatko-opintojen ja työelämän kannalta riittävänä.

Häkellyttäviä tietoja, eikö? Mutta nyt seuraa tärkein osuus: meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että suunta muuttuu. Koko kirjakenttä ja monet yhteisöt ja organisaatiot ovat havahtuneet siihen, että meidän kaikkien tulee olla entistä näkyvämmin mukana vahvistamassa lukumyönteistä yhteiskuntaa. Lukutaidon vahvistaminen ei ole vain koulujen tehtävä. Se koskee koteja, kirjastoja, kulttuurilaitoksia, työelämää sekä kansalaisopistoja.

Kansalaisopistojen kurssitarjonta on vapaan sivistystyön kulmakivi, ja sen vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa ja osaamisessa. Kurssille osallistuva saa usein mukaansa oppimisen ja onnistumisen iloa, joka heijastuu myös perheen arkeen. Yleisten kirjastojen rooli on yhtä lailla merkittävä: aineistot, tilat, tapahtumat ja opastukset tuovat tutkitusti hyvää elämään.

Sekä kirjastoilla että kansalaisopistoilla on mahdollisuus kantaa yhteiskunnallista vastuuta toiminnassaan. Kansalaisopistot voivat olla luontevia paikkoja lukumyönteisen ilmapiirin vahvistamiseen ja kirjojen esille tuomiseen: kirjahyllyjä aula- ja taukotiloissa, kurssien vetäjien lukuvinkkejä, kirjapuhetta rikastuttamaan tiloja ja toimintaa. Kun aikuiset ja lapset saavat opistosta lukemisen kipinän, se voi siirtyä koteihin ja levitä laajemmin yhteiskuntaan.

Monet tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevia kansalaisopistojen opiskelijoita. Pidetään siis kirjat opistoissa näkyvästi esillä – se tukee sitä, että tulevaisuudessakin on aikuisia, joiden lukutaito on riittävän hyvä hakemaan tietoa kursseista, ymmärtämään ilmoittautumisohjeet ja suorittamaan kurssit.

Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua!

Teksti: Tuottaja & toimittaja Riitta Taarasti, Kirjastokaista
Kuva: Lotta Taarasti

Kirjoituksessa mainitut puheenvuorot:
Riie Heikkilä: Lukemisen muutokset digitaalisissa ympäristöissä
Aleksis Salusjärvi: Lukemisen kanssa kamppailevien nuorten innostaminen ja piilevien taitojen löytäminen

Kuluttajansuoja ei ole vain lakitekstiä tai viranomaisohjeita, vaan sen tuntemus on hyödyllinen taito, joka auttaa hallitsemaan arkea.

Kun teemme ostoksia, vertailemme hintoja tai pohdimme mainoksen luotettavuutta, kuluttajansuojan tuntemus antaa meille eväät tehdä harkittuja valintoja ja selvitä mahdollisista ongelmatilanteista.

Esimerkiksi verkkokaupankäynti, monimuotoinen mainonta tai monimutkaiset sopimusehdot ovat osa nykykuluttajan todellisuutta, jonka hallinta edellyttää uudenlaista osaamista – etenkin silloin, kun kuluttajan on pidettävä kiinni oikeuksistaan reklamaatiotilanteissa.

Jos kirjoituksen alku vaikutti järkeenkäyvältä, sinun kannattaa hyödyntää KKV Kampuksen tarjoamia aineistoja.

Kuluttajaosaamisen oppimisympäristö opetukseen ja itseopiskeluun

KKV Kampus on Kilpailu- ja kuluttajaviraston kehittämä ja ylläpitämä digitaalinen oppimisympäristö, joka tarjoaa kattavan kurssivalikoiman kuluttajansuojasta. Kaikki KKV Kampuksen verkkokurssit ovat maksuttomia.

Kansalaisopistojenopettajille KKV Kampus tarjoaa mahdollisuuden tuoda ajankohtaisia kuluttajateemoja osaksi opetussuunnitelmia – helposti, maksutta ja pedagogisesti valmiiksi paketoituna. Kurssit soveltuvat myös itseopiskeluun.

KKV Kampuksen sisältö on suunniteltu palvelemaan ennen kaikkea opettajia. Opettajan kannattaa valita KKV Kampuksen kurssitarjottimelta omaan opetukseen soveltuvia kokonaisuuksia tai kurssien osia. Niitä voi täydentää omilla materiaaleilla ja osallistavilla opetusmenetelmillä lähiopetuksessa.

KKV Kampuksen kurssitarjonta on jaettu kahteen pääkokonaisuuteen:

• Taitamo keskittyy kuluttajan oikeuksiin ja vastuulliseen toimintaan arjessa – teemoihin, jotka täydentävät hyvin kansalaisopistojen koulutustarjontaa, esimerkiksi yhteiskunnallisista tai arjenhallinnan teemoista.
• Valmentamo tarjoaa syventävää tietoa kuluttajakaupan ammattilaisille esimerkiksi asiakaspalvelusta ja verkkokaupankäynnistä. Kursseilla oppijoille avautuu uusia näkökulmia yritysten vastuuseen kuluttajakaupassa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että KKV Kampus tarjoaa kansalaisopistoille konkreettisen välineen edistää kuluttajaosaamista, kriittistä ajattelua ja vastuullista kuluttajuutta.

Vieraile KKV Kampuksen sivuilla ja hyödynnä sisältöjä opetuksesi tukena

KKV Kampus -oppimisympäristö
Tilaa KKV Kampuksen uutiskirje (n. 4 kpl vuodessa)
KKV Kampus Facebookissa

Kirjoittaja: Sakari Seppälä, johtava viestintäasiantuntija, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Kuva: Robert Knechke

Syksy tuo mukanaan uuden lukuvuoden kansalaisopistoihin – ja samalla mahdollisuuden kohdata, oppia ja kasvaa yhdessä. Kansalaisopisto ei ole vain paikka, jossa opitaan uusia tietoja tai taitoja. Se on yhteisö, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa johonkin merkitykselliseen.

Kansalaisopisto toimii kuin sydän, joka sykkii paikallisyhteisön rytmissä. Kursseilla kohtaavat eri-ikäiset, eri taustoista tulevat ihmiset – kaikki saman uteliaisuuden ja oppimisen ilon äärellä. On hienoa nähdä, kuinka esimerkiksi keramiikkakurssilla syntyy paitsi kauniita esineitä, myös uusia ystävyyksiä. Tai kuinka puutyökurssilla sorvilastujen lentäessä kaksi silmää pilkahtaa samaan tahtiin uuden parisuhteen alkumerkkinä.

Yhteisöllisyys ei synny itsestään – se syntyy kohtaamisista, kuuntelemisesta ja yhdessä tekemisestä. Kansalaisopisto tarjoaa oppimisen areenan, jossa jokainen voi olla oma itsensä, oppia omaan tahtiinsa ja tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tämä on erityisen tärkeää maailmassa, jossa yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus ovat monelle arkipäivää.

Opisto voi olla myös elämänmuutoksen alku. Moni on löytänyt uuden suunnan, harrastuksen tai ammatillisen polun kansalaisopiston kursseilla. Mutta ehkä kaikkein arvokkainta on se, että opisto antaa mahdollisuuden olla osa jotakin suurempaa – yhteisöä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Lähiopetuksen lisänä toteutettava etä- ja hybridiopetus tuo ihmisiä virtuaalisesti yhteen ja toivottaa tervetulleiksi nekin, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kotoaan oppia ja yhteisöllisyyttä hakemaan. Samoin se tukee niitä, joiden elämäntilannetta tai oppimista tukee enemmän oppiminen omissa oloissaan ammattitaitoisen opettajan etäopetuksessa.

Vuosi 2026 tuo seudullemme mukanaan myös ainutlaatuisen mahdollisuuden, kun Oulu toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Seudun kansalaisopistot osallistuvat juhlavuoteen monin eri tavoin, mm. järjestämällä tapahtumia, työpajoja ja taideprojekteja, joissa opistolaisten osaaminen ja luovuus pääsevät esiin. Tuleva vuosi on oppimista, mutta myös elämyksiä, kohtaamisia ja ylpeyttä omasta osaamisesta. Yhdessä ja erikseen, kaikki tyylit ovat kulttuuripoluillakin yhtä oikeita.

Tänä syksynä haluan rohkaista jokaista astumaan sisään kansalaisopiston ovesta – olipa se fyysinen tai digitaalinen. Tule mukaan, kokeile jotakin uutta, ja ennen kaikkea: kohtaa erilaisia ihmisiä. Koska juuri nyt Suomi ja maailma tarvitsee sivistystä ja tiedon äärellä olemista enemmän kuin aikoihin.

Teksti: Oulu-opiston apulaisrehtori Jyrki Huovinen
Kuva: Mostphotos