kansalaisopisto

Kansalaisopistojen liiton jokavuotiset Tammiseminaarit on perinteisesti pyritty viemään paikkakunnille, joilla tapahtuu jotakin merkittävää. Tänä vuonna vuoron saa Porvoo, jossa Tammiseminaari saa kunnian avata Porvoon kansalaisopiston 80-vuotisjuhlavuoden. Kaksipäiväinen seminaari järjestetään 29.–30. tammikuuta POMO-talolla, jonne kokoontuu runsas joukko kansalaisopistojen rehtoreita, suunnittelijoita ja opettajia eri puolilta Suomea. Yhteensä paikan päälle odotetaan noin 160 henkeä.

Tammiseminaarin teemoissa tarkastellaan monipuolisesti aikuiskoulutuksen ja kansalaisopistojen tulevaisuutta. Pääpaino on ajankohtaisissa kehittämiskysymyksissä, kuten oppilaitosturvallisuudessa, kestävyydessä ja vastuullisuudessa sekä kansainvälisessä ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Ohjelma tarjoaa asiantuntijaluentojen lisäksi keskustelevaa ja osallistavaa työskentelyä.

Torstain ohjelmassa paneudutaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmän työhön. Ryhmä hahmottaa parhaillaan, millaisena vapaa sivistystyö nähdään tulevina vuosina, ja millaista roolia se kantaa osana koulutusjärjestelmää ja yhteiskuntaa. Samalla se tunnistaa keskeisiä kehittämistarpeita ja tekee ehdotuksia siitä, miten alan rakenteita ja toimintatapoja voidaan jatkossa parantaa. Työ käynnistyi syksyllä 2025, ja se jatkuu kuluvan vuoden loppuun.

Perjantaina kuullaan puolestaan puheenvuoro vapaan sivistystyön oppilaitoksia koskevasta Karvin arvioinnista. Se tuottaa tietoa vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja saavutettavuudesta sekä nostaa esiin kehittämisen mahdollisuuksia, jotka tukevat alan tulevaisuuden suuntaamista ja toiminnan vaikutusten vahvistamista. Vuosina 2025–2026 toteutettava arviointi tarkastelee koko vapaan sivistystyön kenttää kokonaisuutena ensimmäistä kertaa.

”Karvin arviointi ja tulevaisuustyöryhmän työ antavat meille vahvan perustan tehdä kansalaisopistojen työstä entistä vaikuttavampaa”, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen toteaa. “Muutosten keskelläkin velvollisuutemme on katsoa eteenpäin, jotta oppimisen ja osallisuuden mahdollisuudet pysyvät jatkossakin saavutettavina.”

Tammiseminaari kokoaa kansalaisopistojen henkilöstöä ajankohtaisten kehittämiskysymysten äärelle. Teemoja jalostetaan eteenpäin keskusteluissa, ja samalla kentän eri toimijat saavat erinomaisen tilaisuuden verkostoitua keskenään. Kansalaisopistojen liitto järjestää Tammiseminaarin yhteistyössä Porvoon kansalaisopiston kanssa.

Tammiseminaarin ohjelmaan voi tutustua osoitteessa:
kansalaisopistojenliitto.fi/tammiseminaari

Digitaalisuus on jo muuttanut useamman vuosikymmenen ympäröivää maailmaamme ja lähes kaikkia elämänalueitamme. Nyt se on ulottanut kyntensä jo välillisesti kansalaisopiston ikoniseen markkinointitapaankin eli painetun opinto-oppaan jakeluun. Moni kansalaisopisto oli hämmennyksen vallassa kuultuaan postin lopettavan mainosjakelunsa. Löytävätkö opiskelijat kursseille, kun opas ei kolahdakaan enää postiluukusta?

Itse olen lähinnä hämmästellyt sitä, etteivät kansalaisopistot ole uskaltaneet jo aiemmin kyseenalaistaa opinto-oppaiden jakelutapaa, saati koko printtioppaan tarvetta. Noin 15 vuotta sitten päätimme luopua joka talouden opasjakelusta säästösyistä. Korvasimme silloin joka talouden jakelun jakelupisteillä, joita olivat mm. ruokakaupat ja kuntien omat tilat. Tuolloin opistomme toimi vielä kahden kunnan alueella.

Jakelupisteiden ongelmaksi koitui yhteistyökauppojen into viskata kalliit jakelutelineet roskiin heti, kun viimeinen opas oli niistä hävinnyt, vaikka pelisäännöistä oli etukäteen sovittu. Niinpä jakelupaikkojen määrä väheni vuosi vuodelta. Oppilasmäärään jakelumuutoksella ei ollut mitään vaikutusta.

Muutama kansalaisopisto on jo luopunut kokonaan painetusta oppaasta. Me emme ole niin vielä tehneet, koska osa asiakkaistamme kaipaa edelleen paperista opasta. Printtioppaita saa nykyisin vain kirjastoista ja oppaan sähköinen näköisversio löytyy kotisivuiltamme. Oppaaseen käytetty rahasumma on hyvin pieni verrattuna entisiin aikoihin. Työaikaa sen kokoaminen toki edelleen vie.

Mitkä ovat lähitulevaisuuden kurssimarkkinointikeinomme, kun painetun oppaan tie alkaa olla pian kuljettu loppuun? Enää ei Metankaan maksullinen markkinointi tuo kovin hyvin rahalle vastinetta algoritmien muutosten takia. Onko meillä muita mahdollisuuksia?

Oma opistoni on päässyt hyödyntämään kuntamme digistrategian myötä erilaisia digimarkkinointityökaluja. Kunnassa on ollut jo muutaman vuoden käytössä mm. kännykkään ladattava Siilinjärvi-sovellus. Sovellus on kunnan hallinnoima. Kansalaisopisto on applikaatiossa linkitetty vielä toistaiseksi vain Hyödyllisiä linkkejä -otsikon alle. Suunnitelmissa on päästä aloitussivun päävalikkoon.

Eniten olen innostunut seuraavasta mahdollisuudesta. Loppuvuodesta 2025 kuntaan ostettiin Harrastekalenteri-sovellus. Portaali kokoaa kaikki paikkakunnan harrastukset yhteen ja kalenteroi ne. Hakuja harrastuksista voit tehdä eri tavoin. Kansalaisopiston tarjoamat kurssit tulevat sivuille suoraan Hellewistä. Täältä pääset tutustumaan, miltä sovellus vielä hieman keskeneräisenä näyttää: https://harrastukset.siilinjarvi.fi. Sama sovellus on käytössä jo muutamissa muissakin kunnissa.

Kolmas reitti markkinoida opiston kursseja syntyi hyvinvointialueemme aloitteesta. Pohjois-Savoon luotiin vuoden 2025 lopulla Omahyte-portaali (https://omahyte.fi/), joka kokoaa tietoa hyvinvoinnin eri teemoista. Sivustolle linkittyvät myös Pohjois-Savon kaikkien kansalaisopistojen kurssitarjonta suoraan Hellewistä. Aika näyttää, kuinka hyvin ihmiset alkavat löytää sen kautta kansalaisopiston kursseille.

Nämä markkinointiesimerkkini eivät välttämättä ole suoraan kopioitavissa jokaiseen kansalaisopistoon, sillä opistojemme omistajat, alueen asukasprofiilit ja maantieteelliset piirteet ovat hyvinkin omanlaisiaan. Tärkeintä on tuntea oman alueen erityispiirteet ja valita markkinointitavat sen mukaan. Emme voi kuitenkaan jumiutua ikuisesti paperioppaaseen, sillä kehitys ei pysähdy. Tarvitaan uusia, edullisempia ja toimivampia tapoja tavoittaa opiskelijoita.

Teksti: Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino

Webinaarissa käydään läpi Kansalaisopistojen yhteistä kestävyystiekarttaa ja sen käyttöönottoa opistoissa. Kestävyystiekartta kokoaa käytännön työkalut ja suuntaviivat ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen sekä taloudellisen ja hallinnollisen kestävyyden edistämiseen opiston arjessa.

Webinaarissa käymme läpi tiekartan rakenteen ja soveltamisen, mittarit ja raportoinnin sekä viestinnän. Lisäksi keskustellaan keinoista, joilla sitouttaa koko opistoyhteisö kestävyystyöhön. Saat käyttöösi kestävyyden tarkistuslistat, lähtötasotestin ja esimerkkipohjia, joiden avulla teet opistolle konkreettisen toimintasuunnitelman kestävyyden ja vastuullisuuden kehittämiseksi.

Webinaari on osa KoL:n Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hanketta.
Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle.
Tilaisuus järjestetään verkossa.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Webinaarissa käydään läpi Kansalaisopistojen yhteistä kestävyystiekarttaa ja sen käyttöönottoa opistoissa. Kestävyystiekartta kokoaa käytännön työkalut ja suuntaviivat ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen sekä taloudellisen ja hallinnollisen kestävyyden edistämiseen opiston arjessa.

Webinaarissa käymme läpi tiekartan rakenteen ja soveltamisen, mittarit ja raportoinnin sekä viestinnän. Lisäksi keskustellaan keinoista, joilla sitouttaa koko opistoyhteisö kestävyystyöhön. Saat käyttöösi kestävyyden tarkistuslistat, lähtötasotestin ja esimerkkipohjia, joiden avulla teet opistolle konkreettisen toimintasuunnitelman kestävyyden ja vastuullisuuden kehittämiseksi.

Webinaari on osa KoL:n Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hanketta.
Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle.
Tilaisuus järjestetään verkossa.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Koko kansalaisopistokentän yhteiset pikkujoulut tulevat taas! Pitkän ja vaiherikkaan vuoden jälkeen kokoonnumme yhteen ja käännämme katseet kohti joulua – ja samalla kohti tulevaisuutta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämät ohjelmalliset pikkujoulut pidetään verkossa Teamsin välityksellä perjantaina 19.12. klo 13–14.30. Luvassa on lämminhenkistä yhdessäoloa, kansalaisopistojen jouluaiheisia video- ja live-esityksiä, perinteinen tietovisa sekä spontaaneja joulutervehdyksiä eri puolilta maata.

Tänä vuonna saamme inspiroivaksi puhujavieraaksemme tietokirjailija ja yrittäjä Saku Tuomisen, joka haastaa meidät katsomaan tulevaan rohkeasti ja uteliaasti. Hänen puheenvuoronsa otsikko on: “2026 – Valtavien Mahdollisuuksien Vuosi.” Sakun ajatukset pureutuvat teemoihin, jotka koskettavat meitä kaikkia: luovuus ja innovointi, muutos ja epävarmuus, priorisointi sekä itsensä johtaminen.

OHJELMA
13.00–13.45 2026 – Valtavien Mahdollisuuksien Vuosi. Yrittäjä ja tietokirjailija Saku Tuominen
13.45–14.30 Tietovisa ja opistojen joulutervehdyksiä

Puheenvuoron tallenne on katsottavissa viikon ajan. Tilaisuuden loppuosaa emme tallenna.

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle sekä liiton muiden jäsenten ja sidosryhmien edustajille.

Tilaisuus järjestetään Teamsin kautta ja osallistumisohjeet toimitetaan ennen tilaisuuttaa kaikille ilmoittautuneille sähköpostitse.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Ajat muuttuvat, kansalaisopiston merkitys pysyy. Ensimmäinen kansalaisopisto, Tampereen työväenopisto, perustettiin vuonna 1899. Toiminta laajeni nopeasti, ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä opistoja perustettiin sekä kaupunkeihin että maaseudulle. Oma opistoni aloitti toimintansa Keravalla vuonna 1948. Kansalaisopistojen synty liittyi yhteiskunnalliseen murrokseen ja tarpeeseen nostaa kansan sivistystasoa. Kun formaali koulutus oli monille ulottumattomissa, kansalaisopistot tarjosivat väylän tiedon ja taidon hankkimiseen. Ne eivät olleet pelkästään oppimisen paikkoja, vaan myös yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistajia.

Kansalaisopiston historia on kiinnostava peili nykyhetken muutoksille ja tarpeille. Opiston syntyhistoriasta huolimatta, opistotoiminta nähdään usein harrastuskurssien kautta. Niiden merkitystä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ei pidäkään väheksyä. Samalla kansalaisopistolla tulisi kuitenkin edelleen olla tunnustettu rooli – kuten noin 100 vuotta sitten, yhteiskunnallisten muutosten tuomiin uusiin sivistyksellisiin tarpeisiin vastaajana.

Koulutusjärjestelmän rakenteiden väliin ja ulkopuolelle jää edelleen nuoria ja aikuisia, joille nykyiset koulutusmuodot eivät tarjoa sopivaa polkua. On nuoria, joiden koulu-ura jää eri syistä kesken ja joiden valmiudet oman henkilökohtaisen elämän ja työelämän rakentamiseen ovat heikkoja. Myös aikuiset, joiden kielitaito tai muut perustaidot ovat puutteellisia, tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja osaamisensa vahvistamiseen.

Kiinnostavia koulutusmalleja on toteutettu eri opistoissa. Esimerkiksi voi nostaa Keravan Opiston yhdessä naapuriopistojen kanssa toteuttamat ja Opetushallituksen tukemat Työelämäpolku suomeksi -koulutukset. Koulutusmalli edellyttää tiivistä yhteistyötä kunnan työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden sekä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Malli perustuu vahvaan ohjaukseen ja tukeen sekä opiskelijan sitouttamiseen oman tulevaisuutensa rakentamiseen. Tämänkaltaiset koulutusmallit eivät useinkaan sovi nykyisen rahoitusjärjestelmän piiriin ja edellyttävät toteutuakseen hankerahoitusta.

On tärkeää korostaa kansalaisopiston asemaa osana koulutusjärjestelmää. Elinikäisestä oppimisesta puhuttaessa meidän tulee tuoda esiin sen moninaiset toteuttamisen muodot ja nostaa ne aktiivisesti koulutuksesta käytävään keskusteluun.

Yhdessä voimme luoda toimintamalleja, jotka tukevat niitä, joilla on puutteita perustaidoissa ja kiinnittymisessä yhteiskuntaan. Pitäisikö myös keskustella rahoituksen kehittämisen vaihtoehdoista, jotta ne vastaisivat käytännön tarpeita?

Meillä on kansalaisopistoissa valtava potentiaali, joka tulee ottaa entistä näkyvämmin ja vahvemmin käyttöön.

Teksti: Anne Hosio-Paloposki, Kulttuuripalveluiden vastuualuejohtaja, Keravan Opiston rehtori

Vapaa sivistystyö on tärkeä kielikouluttaja -blogi on alun perin julkaistu SUKOL ry:n verkkosivustolla (19.11.2025).

Aktiivisen edunvalvonnan ansiosta maan hallituksen syyskuun budjettiriihessä esillä olleet vapaan sivistystyön lisäleikkaukset voitiin estää. Kielikoulutuksen tulevaisuutta uhkaavat kuitenkin uudet säästöt.

Valtiovarainministeriö esitti vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen perusrahoituksen leikkaamista, kun Suomen hallitus etsi syyskuun 2025 budjettiriihessä säästökohteita. Vuonna 2024 kansalaisopistojen rahoitusta oltiin jo leikattu 12,5 miljoonalla eurolla, ja vuodelle 2026 suunniteltiin uutta noin 11 miljoonan euron leikkausta. Tällainen ajattelu on elinikäisen oppimisen sekä kielivarannon säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta vaarallista. Vuoden 2024 rahoitusleikkaukset koettelivat kansalaisopistoja jo kovalla kädellä ja vaikuttavat jatkuvasti rahoituspohjissa tulevina vuosina. Niiden takia kurssitarjontaa on kavennettu, opetusta vähennetty erityisesti sivukyliltä ja syrjäseuduilta, kurssimaksuja korotettu, henkilöstöä lomautettu, lukukausia lyhennetty, ryhmäkokoja suurennettu ja minimiosallistujamääriä kasvatettu.

Elinikäisen oppimisen kivijalka

Kansalaisopistot ovat elinikäisen oppimisen kivijalka ja runkoratkaisu. Ne tarjoavat muun muassa monipuolista ja laajaa kielikoulutusta kaikille – nuorille, aikuisille, ikääntyville, Suomessa jo oleville maahanmuuttajille ja erityisryhmille. Ne ovat saavutettavia, joustavia ja paikallisesti juurtuneita. Leikkaukset uhkaavat koko järjestelmän olemassaoloa ja sen kykyä kehittää toimintaansa.

Syyskuun budjettiriihessä esillä olleet leikkaukset saatiin aktiivisen edunvalvonnan ansiosta torpattua, mutta parlamentaarisesti sovittu velkakatto tuleville hallituskausille tuonee uusia säästöehdotuksia. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että kansalaisopistot ovat kokonaisuutena pieni investointi, jolla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus. Niiden vaikutus maassa jo olevien kotoutumisessa on keskeinen, ja ne edistävät koulutuksellista tasa-arvoa ja tarjoavat työelämätaitoja ja kielikoulutusta työllistymisen tueksi.

Kielitaito kansalaisoikeudeksi

SUKOL ja Kansalaisopistojen liitto ovat aikaisemminkin ilmaisseet kantansa siitä, että laajan kielitaidon saavutettavuuden tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kaikenikäisten kansalaisten laajempaa kielitaitoa. Kieltenopetusta on syytä tarkastella oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta.

Yhä kansainvälisemmässä maailmassa tarvitaan monipuolista kielitaitoa. Emeritusprofessori Riitta Pyykön loppuvuonna 2017 valmistunut mutta edelleen ajankohtainen, suomalaisten kielivarantoa koskeva selvitys antaa suuntaa kielten opetuksen kehittämiseksi. On tärkeää katsoa koko kielenoppimisen kaarta yli koulutusasteiden ja huolehtia, että kansallisissa linjauksissa huomioidaan myös opettajankoulutuksen tarpeet. On erittäin lyhytnäköistä, että opettajankoulutuksen täydennyskoulutusrahoituksen 15 miljoonaa euroa poistettiin valtion talousarviosta vuoden 2025 alusta.

Suomi ei pärjää globaalissa maailmassa ilman monipuolista kielivarantoa. On tärkeää taata mahdollisuudet kielitaidon kehittämiselle eri elämänvaiheissa, koska kielitaito on aina avain myös kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. Pyykön selvityksessä kehotetaan tunnustamaan koulussa opitun kielitaidon rinnalla myös työelämässä ja vapaa-ajalla hankittu osaaminen.

Talouden painopiste siirtyy – pysymmekö mukana?

Pyykön selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut, ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin pelkkään englantiin. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa kuitenkin uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.

Tilastokeskuksen lokakuussa 2025 julkaiseman tiedotteen mukaan perusopetuksessa englantia opiskelevien osuus pysyi ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna. Vuosiluokkien 1–6 oppilaista 94 % opiskeli englantia. Vuosiluokkien 7–9 oppilaista lähes kaikki eli 99 % opiskelivat englantia. Saksaa opiskeli vain 8 %, espanjaa 5 % ja ranskaa 4 % vuosiluokkien 7–9 oppilaista. Kansalaisopistojen tilastotietojen keruuta on kehitetty muutaman viime vuoden aikana. Tulee olemaan mielenkiintoista päästä tarkastelemaan ensimmäisiä yksityiskohtaisia tietoja muun muassa eri kielten opiskelusta ensimmäisenä julkaisupäivänä 15.12.2025.

Suomi on monikielistynyt viime vuosina voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton myötä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia toisaalta kotimaisten kielten opetukselle toisena kielenä, toisaalta maahanmuuttajien muun kielitaidon tunnistamisen käytännöille. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti kotoutumiskoulutuksen kokonaisuus uudistettaneen ja rahoitus koottaneen yhteen vuonna 2026.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmän työskentelemään vuoden 2026 loppuun saakka. Sen tavoitteena on luoda näkemys vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta merkityksestä, potentiaalista ja kehittämismahdollisuuksista. Konkreettisena tehtävänä on laatia tavoitetila kuvaamaan vapaan sivistystyön koulutustehtävää, tarkoitusta ja tavoitteita koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa sekä tehdä tarvittavat kehittämisehdotukset tavoitetilan saavuttamiseksi. Pidän selvänä, että kansalaisopistot jatkavat tulevaisuudessakin merkittävinä ja monipuolisina kielikouluttajina eri puolilla maata, vaikka aina on varaa kehittää toimintaa.

Teksti: Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
Kuva: Mostphotos

Lämpimästi tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Porvooseen! Kaksipäiväinen seminaari kestää torstaista perjantaihin 29.–30.1.2026 ja se on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille. Tammiseminaarin isoa teemoja ovat mm. kansalaisopistojen tulevaisuusnäkymät, oppilaitosturvallisuus, kestävyys ja vastuullisuus sekä kansainvälinen toiminta ja pohjoismainen aikuiskoulutus.

Tammiseminaarin järjestävät yhteistyössä Kansalaisopistojen liitto ja Porvoon kansalaisopisto. Seminaaripaikkana palvelee POMO-talo (Aleksanterinkatu 20, Porvoo), mutta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä Teamsin kautta.

Tammiseminaarin ilmoittautumispiste aukeaa POMO-talolla torstaina 29.1.2026 klo 11. Lounasta on tarjolla klo 11.30–13 POMO-talon lounasravintolassa.

Torstaiaamupäivänä Porvoon kansalaisopisto järjestää pre-ohjelmana historia-aiheisen luennon aikaisin aamulla saapuville vieraille klo 10–11. Luennon aiheena on seminaaripaikkamme POMO-talo, joka on toiminut mm. kouluna, naisopistona ja panimona. Luennon pitää museolehtori Hannele Tenhovuori (Paikka: POMO-talo. Tarkempi tila ilmoitetaan myöhemmin).

TAMMISEMINAARIN OHJELMA

Muutokset ohjelmaan ovat edelleen mahdollisia.

Torstain 29.1. ohjelma

Torstain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

13.00 Avauspuheenvuoro
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio, Porvoon kansalaisopiston rehtori Annelie Åkerman-Anttila, Porvoon kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz

13.20 Kestävä työyhteisö ja psykologinen turvallisuus
Erityisasiantuntija Olli Viljanen, Työterveyslaitos

14.05 Kuntien tulevaisuusnäkymät ja sivistyskunta
Varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen, Kuntaliitto

14.40 Vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmä
Asiantuntija Petra Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö

15.10 Kahvitauko

15.50 Oppilaitosturvallisuus
Turvallisuuspäällikkö Toni Järvenpää, Laurea ammattikorkeakoulu

16.35 Nordisk vision 2030 – nordiska politiska prioriteringar och aktuella initiativ
Pääkoordinaattori Antra Carlsen, Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NLL, Nordisk Netværk for Livslang Læring)

Torstain ohjelma päättyy klo 17.00.

Klo 17.10–18.00 Kaupungin vastaanotto, valtuustosali (Raatihuoneenkatu 9, Porvoo)

Klo 18.15 Bussit Haikon kartanoon (Haikkoontie 114, Porvoo)

Klo 19.15 Iltatilaisuus Haikon kartanossa
Osallistumismaksu 40 € sisältää illallisbuffetin ja musiikkiohjelman.

---

Perjantain 30.1. ohjelma

Perjantain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio.

8.30 Bussikuljetukset Haikon kartanolta POMO-talolle

9.00 Ajankohtaista koulutuspolitiikasta
Valtiosihteeri Mikaela Nylander, opetus- ja kulttuuriministeriö

9.30 Arvioinnilla kohti näkyvämpää vaikuttavuutta – Karvin arviointi käynnissä
Arviointineuvos Sirpa Moitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

10.10–11.10 Työpajat (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–7, lista alla)
11.15–12.15 Työpajat (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–7, lista alla)

Kaikki työpajat ovat lähityöpajoja. Etäosallistujille striimataan* työpajat 1 ja 2.

1. Valtionavustukset kansalaisopistojen kehittämisen tukimekanismina*, opetusneuvos Heikki Tulkki ja asiantuntija Mirka Råback, Opetushallitus
2. Uusia mahdollisuuksia vapaan sivistystyön ja työllisyyspalveluiden yhdyspinnoille*, työllisyysasiantuntija Lassi Puonti, Kuntaliitto
3. Miten otan kansalaisopistojen kestävyystiekartan käyttöön? järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto
4. KoMbination esimerkkinä yhteisöllisestä kestävän kehityksen teemakuukaudesta, opettaja Päivi Kovanen, Porvoon kansalaisopisto
5. Tehoa opiston viestintään – käytännön vinkkejä someen ja markkinointiin, koulutuskoordinaattori Christina Nyman, Porvoon kansalaisopisto
6. Kansallisesta kansainväliseksi – uusia tulevaisuuksia kansalaisopistoille, vastaava asiantuntija Virpi Maireberg ja erityisasiantuntija Johanna Tarvainen, Opetushallitus
7. Kotoutumiskoulutuksen uudet kasvot – vapaan sivistystyön voima käyttöön! kotouttamiskoulutusten päällikkö Hanna Holm, Porvoon kansalaisopisto

12.15 Lounastauko

13.15 Kansalaisopistojen opettajan työ nyt ja tulevaisuudessa
Koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen, Opetusalan Ammattijärjestö

13.45 Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen
Asiantuntija Mikko Vieltojärvi, Elinkeinoelämän keskusliitto

14.15–14.30 Kiitos ja läksiäiskahvit

---

Hinta

• Kansalaisopistojen liiton jäsenyhteisöjen edustajille 180 € (lähiosallistuminen) / 130 € (etäosallistuminen)
• Opistolaisyhdistysten edustajille 100 € (lähiosallistuminen) / 50 € (etäosallistuminen)

Lähiosallistujan hinta sisältää seminaariohjelman, lounaat molempina päivinä, ohjelmassa mainitut kahvitarjoilut ja kaupungin vastaanoton torstaina.

Peruutusehdot

Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista vielä 15 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään 14.1.2026. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme järjestelykuluina 60 €.

---

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen päättyy lähiosallistujien osalta 14.1.2026 ja etäosallistujien osalta 23.1.2026.

Muistathan varata myös hotellihuoneen Porvoosta. Lisätietoja löydät otsikon “Majoitus” alta tämän tapahtumasivun lopusta.

---

Saapuminen

Porvooseen pääsee lähtöpaikasta riippuen joko bussilla tai juna-bussi-yhdistelmällä. Linja-autoasemalta on noin puolen kilometrin matka POMO-talolle. Suosittelemme lämpimästi saapumaan paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja matkalippujen hinnoista voit etsiä esimerkiksi Onnibussin, Matkahuollon ja VR:n nettisivuilta. Selvitäthän ja varaathan itsellesi sopivat kulkuyhteydet ajoissa.

Tarkista Porvoon Tammiseminaarin tärkeimmät paikat Google Maps -kartasta.

---

Majoitus

Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Haikon kartanosta Porvoosta (Haikkoontie 114, Porvoo). Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.

Erikoishintaisen majoituksen tilaisuutenne yhteyteen saa vain varaamalla www.haikko.fi käyttämällä varauskoodia ALLTAMMI26. Erikoishintaisia huoneita ei ole saatavilla puhelimitse tai sähköpostitse.

Kiintiövaraus on voimassa 22.12.2025 saakka, johon asti erikoishinnat ovat voimassa. Tämän päivämäärän jälkeen kiintiöstä varaamattomat huoneet vapautuvat hotellin myyntiin automaattisesti. Kiintiön vapautumisen jälkeen huoneen voi varata päivän majoitushinnalla ja varausehdoilla saatavuuden mukaan.

Majoituksen maksu suoritetaan paikan päällä hotellin vastaanottoon (käteinen, pankki- tai luottokortti).

Majoitushintaan sisältyy kartanoaamiainen, WiFi, sekä pääsy kuntosalille (kylpylä kiinni vuosihuollon takia). Hinta oikeuttaa myös Lapland Hotels Club -pisteisiin ja etuihin.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

• Standard 1hh 129,00 €
• Standard 2hh 149,00 €
• Premium 1hh 139,00 €
• Premium 2hh 159,00 €

---

Kysyttävää? Ota yhteyttä:

Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 044 761 0700

Viestintäwebinaarissa keskitymme kansalaisopistojen viestintään ja näkyvyyteen digitaalisessa ympäristössä. Saat uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä somesta hakukoneoptimointiin ja brändityöhön. Liity linjoille ja inspiroidu!

OHJELMA

Klo 10.00 Kansalaisopiston somemainonta Facebookissa ja Instagramissa sekä maksuton hakukoneoptimointi, Harto Pönkä, Innowise

Klo 11.00 Jaloittelutauko

Klo 11.05 Hellewin viestintäominaisuudet hakukoneoptimoinnin näkökulmasta, Perttu Tikka, Hillagroup

Klo 11.20 Kansalaisopiston opettaja someviestijänä, suunnittelijaopettaja Tuija Teräslahti, Haminan kansalaisopisto

Klo 11.40 Joensuun seudun kansalaisopiston brändityö, apulaisrehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto

Tilaisuus päättyy noin klo 12

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Toteutamme tilaisuuden Teams-webinaarina ja teemme siitä tallenteen.

Ilmoittautuminen päättyy tuntia ennen tapahtuman alkua (2.12. klo 9). Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta sekä muistutuksena tapahtumapäivän aamuna ilmoittautumisen päätyttyä (klo 9).

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hankkeen seminaarissa kuullaan kestävän kehityksen nykytilasta kansalaisopistoissa, pohditaan toiminnan arvopohjaa ja mietitään miksi vastuullisuuden kehittäminen on ylipäätäänkin tärkeää.  Seminaarissa julkaistaan myös hankkeessa tuotettu Kansalaisopistojen yhteinen vastuullisuus- ja kestävyystiekartta.

Muutokset ohjelmaan ovat yhä mahdollisia.

Aamupäivän ohjelma

9.00 Seminaarin avaus, puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto
9.10 Vastuullisuuden arvopohja ja visiointi, puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa sivistystyö Ry
9.40 Kestävän kehityksen nykytila kansalaisopistoissa, toimitusjohtaja Rilli Lappalainen, Finnsus Oy
10.10 Tauko
10.15 OKKA-säätiö opistojen vastuullisuuden ja kestävyyden kehittämistyön tukena, suunnittelupäällikkö Erkka Laininen, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö
10.45 Miksi opistojen on tärkeä kehittää vastuullisuuttaan? rehtori Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopisto
11.15 CASE-esimerkkejä opistolta, rehtori Ulla Tommiska, Kouvolan kansalaisopisto
11.45 Keskustelua aamupäivän sisällöistä
12.00 Lounastauko

Iltapäivän ohjelma

Iltapäivän ohjelma striimataan suorana lähetyksenä Helsingin Bottalta. Lähitilaisuus on suunnattu sidosryhmien edustajille. (Huom. lähiosallistujien lounas alkaa jo klo 11.30.)

13.00 Ilmastonmuutos, epävarmuus ja miksi asioita kannattaa tehdä? professori Atte Korhola, Helsingin yliopisto
13.30 Kansalaisopistojen yhteinen vastuullisuustiekartta, järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto
14.05 Kehittäjäryhmä kommenttipuheenvuoro
14.10 OKM kommenttipuheenvuoro, asiantuntija Petra Heikkinen, OKM
14.25 Kunnat kestävyyttä edistämässä, erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen, Kuntaliitto
14.40 Poliittisia näkökulmia vastuullisuuteen ja kestävyyteen, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma
15.00 Glögit ja vapaamuotoista seurustelua (Bottan lähiosallistujille)

Tilaisuus päättyy etäosallistujien osalta klo 15 ja Bottan osalta klo 16. Tapahtuma on osa Kansalaisopistojen liiton Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hanketta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle ja iltapäivän osalta myös sidosryhmien edustajille. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700