kansalaisopisto

Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hankkeen seminaarissa kuullaan kestävän kehityksen nykytilasta kansalaisopistoissa, pohditaan toiminnan arvopohjaa ja mietitään miksi vastuullisuuden kehittäminen on ylipäätäänkin tärkeää.  Seminaarissa julkaistaan myös hankkeessa tuotettu Kansalaisopistojen yhteinen vastuullisuus- ja kestävyystiekartta.

Muutokset ohjelmaan ovat yhä mahdollisia.

Aamupäivän ohjelma

9.00 Seminaarin avaus
9.10 Vastuullisuuden arvopohja ja visiointi, puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa sivistystyö Ry
9.40 Kestävän kehityksen nykytila kansalaisopistoissa, toimitusjohtaja Rilli Lappalainen, Finnsus Oy
10.10 Tauko
10.15 OKKA-säätiö opistojen vastuullisuuden ja kestävyyden kehittämistyön tukena, suunnittelupäällikkö Erkka Laininen, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö
10.45 Miksi opistojen on tärkeä kehittää vastuullisuuttaan? rehtori Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopisto
11.15 CASE-esimerkkejä opistolta, rehtori Ulla Tommiska, Kouvolan kansalaisopisto
11.45 Keskustelua aamupäivän sisällöistä
12.00 Lounastauko

Iltapäivän ohjelma

Iltapäivän ohjelma striimataan suorana lähetyksenä Helsingin Bottalta. Lähitilaisuus on suunnattu sidosryhmien edustajille. (Huom. lähiosallistujien lounas alkaa jo klo 11.30.)

13.00 Ilmastonmuutos, epävarmuus ja miksi asioita kannattaa tehdä? professori Atte Korhola, Helsingin yliopisto
13.30 Kansalaisopistojen yhteinen vastuullisuustiekartta, järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto
14.05 Kehittäjäryhmä kommenttipuheenvuoro
14.10 OKM kommenttipuheenvuoro, asiantuntija Petra Heikkinen, OKM
14.25 Kunnat kestävyyttä edistämässä, erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen, Kuntaliitto
14.40 Poliittisia näkökulmia vastuullisuuteen ja kestävyyteen, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma
15.00 Glögit ja vapaamuotoista seurustelua (Bottan lähiosallistujille)

Tilaisuus päättyy etäosallistujien osalta klo 15 ja Bottan osalta klo 16. Tapahtuma on osa Kansalaisopistojen liiton Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hanketta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle ja iltapäivän osalta myös sidosryhmien edustajille. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Aivomme kuormittuvat kiireestä, stressistä, epävarmuudesta ja pelon kokemuksista sekä kuona-aineista, jotka eivät pääse poistumaan aivoista riittämättömän unen vuoksi. Tämä ei ole vain työikäisten ongelma vaan kaikenikäisten aivot voivat kuormittua ja ylikuumentua jatkuvien muutosten, kasvavien vaatimusten, ympärillämme olevan hälyn ja tietotulvan johdosta.

Miten voisimme hidastaa tahtia? Voisiko aikaa pysäyttää edes hetkeksi? Miten voimme edistää omaa aivoterveyttämme?

Tarvitsemme aivojamme koko elämämme ajan aistiärsykkeiden ja tunteiden havaitsemiseen, tarkkaavaisuuden suuntaamiseen, oppimiseen, muistamiseen, ajatteluun, ongelmien ratkaisuun ja kommunikointiin. Aivojen toimintakyky on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielekkäältä tuntuvaa elämää.

Aivojen hyvinvointia voi edistää terveellisillä elämäntavoilla ja huolehtimalla aivoergonomiasta vähentämällä aivojen kuormitusta aiheuttavia tekijöitä omasta toimintaympäristöstä. Esimerkiksi taustahälyn vaimentaminen, keskeytyksiä aiheuttavien tekijöiden ja laitteiden karsiminen keskittymistä vaativissa tehtävissä sekä pitkäaikaisen stressin ennaltaehkäisy pienillä arkisilla valinnoilla tukevat aivojen hyvinvointia. Oman työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi voi syödä säännöllisesti monipuolista ruokaa, liikkua riittävästi, pitää pieniä taukoja sekä vapaa-ajalla edistää omaa palautumista itseä innostavan tekemisen, uuden oppimisen ja elämysten kokemisen kautta. Aivoja huolletaan unen aikana. Hyvä uni edistää aivojen palautumista ja toimintaa, kuona-aineiden poistumista aivoista sekä parantaa muistia, keskittymiskykyä ja oppimista.

Hyvinvoiva ihminen tarvitsee sosiaalisia kontakteja, osallisuuden kokemuksia, mielenkiintoista vapaa-ajan tekemistä, toimintakyvyn ylläpitoa, uusia tietoja ja taitoja, sydämensivistystä sekä taidetta ja kult-tuuria itse tehden tai nauttien olemalla yleisönä. Nämä kaikki luovat henkistä huoltovarmuutta ja auttavat selviämään tiukassa tilanteessa. Kestävä tulevaisuus rakennetaan hyvinvoivien ihmisten, turvallisen elinympäristön ja vastuullisen kehityksen keinoin.

Kansalaisopistot ovat täynnä kokonaisvaltaista hyvinvointia, iloa ja elämyksiä, elinikäistä oppimista, toivoa ja positiivisen tulevaisuuden uskoa luovaa sekä kurjistumista ehkäisevää ja palautumista edistävää toimintaa. Bonuksena on joukko saman kiinnostuksen omaavia kurssikavereita sekä ammattitaitoiset ja pedagogisesti taitavat opettajat. Uppoutumalla mielenkiintoiseen tekemiseen ja uuden oppimiseen aivot saavat hetkeksi lepoa arkea kuormittavista asioista. Elämykset yhdessä tehden tai yleisönä ollen ovat elämää rikastuttavia ja aivoterveyttä edistäviä. Onnistumiset ja positiiviset oppimiskokemukset lisäävät uskoa itseen ja omaan osaamiseen. Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan harrastaminen, uuden kielen tai taidon opettelu aktivoi ja haastaa aivoja. Samalla se on kokonaisvaltainen hyvinvointiteko itselle.

Teksti: Anu Hultqvist, TtM, Jokihelmen opiston rehtori ja Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen
Kuva: Jukka Haarala

Lämpimästi tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Porvooseen! Kaksipäiväinen seminaari kestää torstaista perjantaihin 29.–30.1.2026 ja se on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Tammiseminaarin järjestävät yhteistyössä Kansalaisopistojen liitto ja Porvoon kansalaisopisto. Seminaaripaikkana palvelee POMO-talo (Aleksanterinkatu 20, Porvoo), mutta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä Teamsin kautta.

TAMMISEMINAARIN OHJELMA

Julkaisemme ohjelman myöhemmin. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia vielä sen jälkeenkin.

Torstain 29.1. ohjelma

Torstain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

---

Perjantain 30.1. ohjelma

Perjantain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio.

---

Hinta

• Kansalaisopistojen liiton jäsenyhteisöjen edustajille 180 € (lähiosallistuminen) / 130 € (etäosallistuminen)
• Opistolaisyhdistysten edustajille 100 € (lähiosallistuminen) / 50 € (etäosallistuminen)
• Muille osallistujille hinta on 400 €.

Lähiosallistujan hinta sisältää seminaariohjelman, lounaat molempina päivinä ja ohjelmassa mainitut kahvitarjoilut.

Peruutusehdot

Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista vielä 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään 14.1.2026. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme järjestelykuluina 60 €.

---

Ilmoittautuminen

Avaamme ilmoittautumisen ohjelman julkaisun yhteydessä.

Ilmoittautuminen päättyy lähiosallistujien osalta 14.1.2026 ja etäosallistujien osalta 22.1.2026.

Muistathan varata myös hotellihuoneen Porvoosta. Lisätietoja löydät otsikon “Majoitus” alta tämän tapahtumasivun lopusta.

---

Saapuminen

Porvooseen pääsee lähtöpaikasta riippuen joko bussilla tai juna-bussi-yhdistelmällä. Linja-autoasemalta on noin puolen kilometrin matka POMO-talolle. Suosittelemme lämpimästi saapumaan paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja matkalippujen hinnoista voit etsiä esimerkiksi Onnibussin, Matkahuollon ja VR:n nettisivuilta. Selvitäthän ja varaathan itsellesi sopivat kulkuyhteydet ajoissa.

Tarkista Porvoon Tammiseminaarin tärkeimmät paikat Google Maps -kartasta.

---

Majoitus

Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Haikon kartanosta Porvoosta (Haikkoontie 114, Porvoo). Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.

Erikoishintaisen majoituksen tilaisuutenne yhteyteen saa vain varaamalla www.haikko.fi käyttämällä varauskoodia ALLTAMMI26. Erikoishintaisia huoneita ei ole saatavilla puhelimitse tai sähköpostitse.

Kiintiövaraus on voimassa 22.12.2025 saakka, johon asti erikoishinnat ovat voimassa. Tämän päivämäärän jälkeen kiintiöstä varaamattomat huoneet vapautuvat hotellin myyntiin automaattisesti. Kiintiön vapautumisen jälkeen huoneen voi varata päivän majoitushinnalla ja varausehdoilla saatavuuden mukaan.

Majoituksen maksu suoritetaan paikan päällä hotellin vastaanottoon (käteinen, pankki- tai luottokortti).

Majoitushintaan sisältyy kartanoaamiainen, WiFi, sekä pääsy kuntosalille (kylpylä kiinni vuosihuollon takia). Hinta oikeuttaa myös Lapland Hotels Club -pisteisiin ja etuihin.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

• Standard 1hh 129,00 €
• Standard 2hh 149,00 €
• Premium 1hh 139,00 €
• Premium 2hh 159,00 €

---

Kysyttävää? Ota yhteyttä:

Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 044 761 0700

Työssäni Kirjastokaistan tuottajana saan toimia kentällä, joka tukee ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kohtaan päivittäin työmme kautta paljon valoisia asioita, mutta valitettavasti myös huolta ja uhkaa aiheuttavat tekijät voimistuvat. Viime vuosina Kirjastokaistan striimaamissa tilaisuuksissa on noussut vahvasti esiin erityisesti polarisaatio ja huoli lukutaidon heikkenemisestä.

Sosiologian yliopistotutkija ja dosentti Riie Heikkilä on perehtynyt kulttuuriosallistumisen eriytymiseen sekä lukemiseen ja ei-lukemiseen. Hänen tutkimuksissaan on käynyt ilmi, että aiemmin ei-lukijat vetosivat ajan puutteeseen ja “pitäisi lukea” -ajatteluun. Nyt perustelut ovat muuttuneet: lukemista pidetään herkemmin nolona, elitistisenä tai “ei oman porukan juttuna”.

Kirjallisuusalan monipuolinen ammattilainen Aleksis Salusjärvi tunnetaan ennen muuta siitä, että hän tekee lukutaitotyötä niiden nuorten ja aikuisten kanssa, jotka suhtautuvat kielteisesti lukemiseen ja joiden tarinaa kirjallisuus ei ole perinteisesti kertonut. Salusjärvi puhuu lukemisesta eloonjäämistaitona. Hän on kertonut myös Maailman lukutaitosäätiön arviosta, jonka mukaan lukutaidon ongelmien hinta on Suomessa noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Tutkimuksen mukaan pääsyy tähän löytyy lukutaidon puutteen ja passiivisuuden heijastumisesta ihmisten arkeen.

Kun puhumme lukutaidosta, kyse ei ole vain vapaa-ajan lukemisharrastuksesta. Lukukeskuksen ”5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2025″ -katsauksen mukaan Suomessa vain 56 % nuorista saavuttaa PISA-tutkimuksessa tyydyttävän lukutaidon tason – sen, jota pidetään jatko-opintojen ja työelämän kannalta riittävänä.

Häkellyttäviä tietoja, eikö? Mutta nyt seuraa tärkein osuus: meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että suunta muuttuu. Koko kirjakenttä ja monet yhteisöt ja organisaatiot ovat havahtuneet siihen, että meidän kaikkien tulee olla entistä näkyvämmin mukana vahvistamassa lukumyönteistä yhteiskuntaa. Lukutaidon vahvistaminen ei ole vain koulujen tehtävä. Se koskee koteja, kirjastoja, kulttuurilaitoksia, työelämää sekä kansalaisopistoja.

Kansalaisopistojen kurssitarjonta on vapaan sivistystyön kulmakivi, ja sen vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa ja osaamisessa. Kurssille osallistuva saa usein mukaansa oppimisen ja onnistumisen iloa, joka heijastuu myös perheen arkeen. Yleisten kirjastojen rooli on yhtä lailla merkittävä: aineistot, tilat, tapahtumat ja opastukset tuovat tutkitusti hyvää elämään.

Sekä kirjastoilla että kansalaisopistoilla on mahdollisuus kantaa yhteiskunnallista vastuuta toiminnassaan. Kansalaisopistot voivat olla luontevia paikkoja lukumyönteisen ilmapiirin vahvistamiseen ja kirjojen esille tuomiseen: kirjahyllyjä aula- ja taukotiloissa, kurssien vetäjien lukuvinkkejä, kirjapuhetta rikastuttamaan tiloja ja toimintaa. Kun aikuiset ja lapset saavat opistosta lukemisen kipinän, se voi siirtyä koteihin ja levitä laajemmin yhteiskuntaan.

Monet tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevia kansalaisopistojen opiskelijoita. Pidetään siis kirjat opistoissa näkyvästi esillä – se tukee sitä, että tulevaisuudessakin on aikuisia, joiden lukutaito on riittävän hyvä hakemaan tietoa kursseista, ymmärtämään ilmoittautumisohjeet ja suorittamaan kurssit.

Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua!

Teksti: Tuottaja & toimittaja Riitta Taarasti, Kirjastokaista
Kuva: Lotta Taarasti

Kirjoituksessa mainitut puheenvuorot:
Riie Heikkilä: Lukemisen muutokset digitaalisissa ympäristöissä
Aleksis Salusjärvi: Lukemisen kanssa kamppailevien nuorten innostaminen ja piilevien taitojen löytäminen

Kuluttajansuoja ei ole vain lakitekstiä tai viranomaisohjeita, vaan sen tuntemus on hyödyllinen taito, joka auttaa hallitsemaan arkea.

Kun teemme ostoksia, vertailemme hintoja tai pohdimme mainoksen luotettavuutta, kuluttajansuojan tuntemus antaa meille eväät tehdä harkittuja valintoja ja selvitä mahdollisista ongelmatilanteista.

Esimerkiksi verkkokaupankäynti, monimuotoinen mainonta tai monimutkaiset sopimusehdot ovat osa nykykuluttajan todellisuutta, jonka hallinta edellyttää uudenlaista osaamista – etenkin silloin, kun kuluttajan on pidettävä kiinni oikeuksistaan reklamaatiotilanteissa.

Jos kirjoituksen alku vaikutti järkeenkäyvältä, sinun kannattaa hyödyntää KKV Kampuksen tarjoamia aineistoja.

Kuluttajaosaamisen oppimisympäristö opetukseen ja itseopiskeluun

KKV Kampus on Kilpailu- ja kuluttajaviraston kehittämä ja ylläpitämä digitaalinen oppimisympäristö, joka tarjoaa kattavan kurssivalikoiman kuluttajansuojasta. Kaikki KKV Kampuksen verkkokurssit ovat maksuttomia.

Kansalaisopistojenopettajille KKV Kampus tarjoaa mahdollisuuden tuoda ajankohtaisia kuluttajateemoja osaksi opetussuunnitelmia – helposti, maksutta ja pedagogisesti valmiiksi paketoituna. Kurssit soveltuvat myös itseopiskeluun.

KKV Kampuksen sisältö on suunniteltu palvelemaan ennen kaikkea opettajia. Opettajan kannattaa valita KKV Kampuksen kurssitarjottimelta omaan opetukseen soveltuvia kokonaisuuksia tai kurssien osia. Niitä voi täydentää omilla materiaaleilla ja osallistavilla opetusmenetelmillä lähiopetuksessa.

KKV Kampuksen kurssitarjonta on jaettu kahteen pääkokonaisuuteen:

• Taitamo keskittyy kuluttajan oikeuksiin ja vastuulliseen toimintaan arjessa – teemoihin, jotka täydentävät hyvin kansalaisopistojen koulutustarjontaa, esimerkiksi yhteiskunnallisista tai arjenhallinnan teemoista.
• Valmentamo tarjoaa syventävää tietoa kuluttajakaupan ammattilaisille esimerkiksi asiakaspalvelusta ja verkkokaupankäynnistä. Kursseilla oppijoille avautuu uusia näkökulmia yritysten vastuuseen kuluttajakaupassa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että KKV Kampus tarjoaa kansalaisopistoille konkreettisen välineen edistää kuluttajaosaamista, kriittistä ajattelua ja vastuullista kuluttajuutta.

Vieraile KKV Kampuksen sivuilla ja hyödynnä sisältöjä opetuksesi tukena

KKV Kampus -oppimisympäristö
Tilaa KKV Kampuksen uutiskirje (n. 4 kpl vuodessa)
KKV Kampus Facebookissa

Kirjoittaja: Sakari Seppälä, johtava viestintäasiantuntija, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Kuva: Robert Knechke

Syksy tuo mukanaan uuden lukuvuoden kansalaisopistoihin – ja samalla mahdollisuuden kohdata, oppia ja kasvaa yhdessä. Kansalaisopisto ei ole vain paikka, jossa opitaan uusia tietoja tai taitoja. Se on yhteisö, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa johonkin merkitykselliseen.

Kansalaisopisto toimii kuin sydän, joka sykkii paikallisyhteisön rytmissä. Kursseilla kohtaavat eri-ikäiset, eri taustoista tulevat ihmiset – kaikki saman uteliaisuuden ja oppimisen ilon äärellä. On hienoa nähdä, kuinka esimerkiksi keramiikkakurssilla syntyy paitsi kauniita esineitä, myös uusia ystävyyksiä. Tai kuinka puutyökurssilla sorvilastujen lentäessä kaksi silmää pilkahtaa samaan tahtiin uuden parisuhteen alkumerkkinä.

Yhteisöllisyys ei synny itsestään – se syntyy kohtaamisista, kuuntelemisesta ja yhdessä tekemisestä. Kansalaisopisto tarjoaa oppimisen areenan, jossa jokainen voi olla oma itsensä, oppia omaan tahtiinsa ja tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tämä on erityisen tärkeää maailmassa, jossa yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus ovat monelle arkipäivää.

Opisto voi olla myös elämänmuutoksen alku. Moni on löytänyt uuden suunnan, harrastuksen tai ammatillisen polun kansalaisopiston kursseilla. Mutta ehkä kaikkein arvokkainta on se, että opisto antaa mahdollisuuden olla osa jotakin suurempaa – yhteisöä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Lähiopetuksen lisänä toteutettava etä- ja hybridiopetus tuo ihmisiä virtuaalisesti yhteen ja toivottaa tervetulleiksi nekin, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kotoaan oppia ja yhteisöllisyyttä hakemaan. Samoin se tukee niitä, joiden elämäntilannetta tai oppimista tukee enemmän oppiminen omissa oloissaan ammattitaitoisen opettajan etäopetuksessa.

Vuosi 2026 tuo seudullemme mukanaan myös ainutlaatuisen mahdollisuuden, kun Oulu toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Seudun kansalaisopistot osallistuvat juhlavuoteen monin eri tavoin, mm. järjestämällä tapahtumia, työpajoja ja taideprojekteja, joissa opistolaisten osaaminen ja luovuus pääsevät esiin. Tuleva vuosi on oppimista, mutta myös elämyksiä, kohtaamisia ja ylpeyttä omasta osaamisesta. Yhdessä ja erikseen, kaikki tyylit ovat kulttuuripoluillakin yhtä oikeita.

Tänä syksynä haluan rohkaista jokaista astumaan sisään kansalaisopiston ovesta – olipa se fyysinen tai digitaalinen. Tule mukaan, kokeile jotakin uutta, ja ennen kaikkea: kohtaa erilaisia ihmisiä. Koska juuri nyt Suomi ja maailma tarvitsee sivistystä ja tiedon äärellä olemista enemmän kuin aikoihin.

Teksti: Oulu-opiston apulaisrehtori Jyrki Huovinen
Kuva: Mostphotos

Vastuullinen kurssitarjotin -webinaarissa pohditaan millaisia kursseja tarjotaan vastuullisessa ja kestävässä kansalaisopistossa. Lisäksi kuullaan kokemuksia opistojen hankkeista, joilla on kehitetty kurssien laatua.

OHJELMA

10.00 Millainen on vastuullinen kansalaisopisto? Järjestösuunnittelija Henri Piirainen. Kansalaisopistojen liitto
10.20 Vastuullisuus ja kestävyystyö Kuopion kansalaisopistossa. Rehtori Kirsti Turunen ja apulaisrehtori Anna Pohjalainen
10.40 Laadun kehittäminen opistossa. Osaava arvioija- hanke. Hankekoordinaattori Anna Maria Kupiainen ja apulaisrehtori Outi Krohns
11.10 Tauko
11.15 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla kohti oppilaitoksen sosiaalista kestävyyttä. Rehtori Jaana Soronen, Iin kansalaisopisto
11.45 Yhteinen padlet. Miten vastuullisuus näkyy meidän opistossamme? Miten voitaisiin edistää? Mikä estää?

Tilaisuus päättyy klo 12.

Webinaari on osa Kansalaisopistojen liiton Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hanketta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Suomen hallitus etsii jälleen miljardiluokan säästökohteita, ja valtiovarainministeriö on nostanut esiin kansalaisopistojen perusrahoituksen leikkaamisen. Vuonna 2024 opistojen rahoitusta leikattiin jo 12,5 miljoonalla eurolla, ja nyt suunnitteilla on uusi, noin 11 miljoonan euron leikkaus. Tämä kehitys on erittäin huolestuttava ja koulutuspolitiikan näkökulmasta vaarallinen.

Vuoden 2024 rahoitusleikkaukset koettelivat opistoja jo kovalla kädellä. Niiden seurauksena kurssitarjontaa on jo kavennettu, opetusta vähennetty erityisesti sivukyliltä ja syrjäseuduilta, maksuja korotettu, henkilöstöä lomautettu, lukukausia lyhennetty, ryhmäkokoja suurennettu ja minimiosallistujamäärää kasvatettu. Lisäleikkaukset pahentaisivat tilannetta entisestään.

Kansalaisopistot ovat elinikäisen oppimisen kivijalka ja runkoratkaisu. Ne tarjoavat koulutusta kaikille – nuorille, aikuisille, ikääntyville, Suomessa jo oleville maahanmuuttajille ja erityisryhmille. Ne ovat saavutettavia, joustavia ja paikallisesti juurtuneita. Leikkaukset uhkaavat koko järjestelmän olemassaoloa ja sen kykyä kehittää toimintaa kansalaisten palvelemiseksi.

Kansalaisopistoilta ei voi enää leikata, koska:

• Ne tukevat elinikäistä oppimista ja osaamisen päivittämistä.
• Ne edistävät koulutuksellista tasa-arvoa ja sivistystä.
• Ne ovat keskeisiä mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukijoita.
• Ne ehkäisevät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
• Ne ylläpitävät ikääntyvien toimintakykyä ja aktiivisuutta.
• Ne tarjoavat työelämätaitoja ja kielikoulutusta työllistymisen tueksi.
• Ne ovat keskeisiä maassa jo olevien kotoutumisessa.
• Ne vahvistavat alueellista tasa-arvoa ja kuntien elinvoimaa.
• Ne tukevat kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa.
• Ne toimivat erittäin kustannustehokkaasti.
• Ne vähentävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta.
• Ne liikuttavat satojatuhansia ihmisiä vuosittain.
• Ne ylläpitävät kulttuuriperintöä ja käsityötaitoja.
• Ne tukevat luovaa ilmaisua ja kulttuurielämää.
• Ne täydentävät virallista koulutusjärjestelmää joustavasti.
• Ne madaltavat kynnystä osallistua koulutukseen.
• Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
• Ne tukevat aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamista.
• Ne ovat usein peruskoulun ohella ainoa koulutuksen tarjoaja pienillä paikkakunnilla.
• Ne vastaavat nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin.
• Ne ovat pieni investointi, jolla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus.

Kansalaisopistot eivät tarjoa vain kursseja tai koulutuksia – ne ovat kohtaamispaikkoja, mahdollisuuksia ja toivoa tulevasta. Niiden rahoituksen leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, joka heikentää sivistysyhteiskunnan perustaa. Nyt on aika puolustaa ja vahvistaa kansalaisopistoja, jotta ne säilyisivät myös tuleville sukupolville!

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto tuo jälleen kansalaisopistot osaksi kesän SuomiAreenaa! Tänä vuonna olemme tavattavissa kansalaistorilla yhdessä Porin opistojen kanssa kahtena päivänä:

• Tiistai 24.6.2025 klo 10–17: Otsolan kansalaisopisto & Kansalaisopistojen liitto
• Keskiviikko 25.6.2025 klo 10–17: Porin seudun kansalaisopisto & Kansalaisopistojen liitto

Löydät osastomme SuomiAreenan kansalaistorilta telttapaikalta 12. Tarkan sijaintimme näet torin kartasta.

Osastollamme pääset osallistumaan toiminnalliseen ohjelmaan kevyttä keskustelua unohtamatta. Osallistuminen palkitaan tuttuun tapaan kivoilla ja käytännöllisillä yllätyslahjoilla, joten muistathan pistäytyä meitä tervehtimässä!

Nyt räjäytetään työelämä! (lavakeskustelu)

Tervetuloa seuraamaan myös Nyt räjäytetään työelämä! -keskustelua Eetunaukion lavalle (Itäpuisto 4, Pori) perjantaina 27.6. klo 11. Kansalaisopistojen viestiä keskusteluun tuo Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Aihe: Nyt räjäytetään työelämä!
Ajankohta: perjantai 27.6.2025 klo 11–11.45
Paikka: Eetunaukion lava (Itäpuisto 4, Pori)

Tehokkuuspuhe jyrää, vaikka todellisuus on täynnä ihmisiä, joiden osaaminen, kielitaito tai elämäntilanne eivät sovi nykyisiin työelämän muotteihin. Miten ja kuka muotit muuttaa? Keskustelussa yhdistyvät pilottihankkeet, maahanmuuttaneiden työllistyminen, aikuiskoulutuksen mahdollisuudet ja työn jatkuva murros.

Aiheesta keskustelevat:
Sannasirkku Autio, puheenjohtaja, Kansalaisopistojen liitto
Mari Viljanen, toimitusjohtaja, What the Business Oy
Annamari Jukko, yhteiskunnallinen innovaattori
Joonas Rentola, Työ- ja elinkeinoyksikön päällikkö, Suomen Pakolaisapu

Keskustelun juontaa Minttu Porri.

Järjestäjinä: Kansalaisopistojen liitto, Suomen Pakolaisapu, What the Business Oy, Annamari Jukko

Keskustelun voi myös katsoa suorana tai tallenteena MTV Katsomosta.

Nähdään Porissa!

Kun opetus tapahtuu opiskelijan vapaa-ajalla, kuten yleensä kansalaisopistoissa, on opetuksen oltava niin houkuttelevaa, kiinnostavaa ja opiskelijaa kehittävää, että se peittoaa sohvannurkan ja elokuvat. Onneksi näin usein käy, mutta se mitä kurssille lähteminen vaatii, jää usein sanoittamatta.

Tarkastelen asiaa oman lempilapseni käsityön näkökulmasta. Mistä on hyvä kansalaisopiston käsityönopetus tehty?

• Kaiken pohjana on hyvä suunnittelutyö: kurssin aihe ja nimi ovat kiinnostavat sekä aikaan ja opiston linjaan sopivat. Opiskelijat innostuvat ja kiinnostuvat kurssikuvauksesta, joka antaa tiedon opintojen tavoitteista ja rakenteesta.
• Opetuksessa on sopivassa määrin teoriaa, käytännön tekemistä, uuden oivaltamista ja luovuuden vapaaksi päästämistä.
• Opettaja on tehnyt tuntisuunnitelmat opintojen etenemisestä ja on aiheesta innostunut ja kiinnostunut. Parhaimmillaan opiskelijat saavat kurssisuunnitelman itselleen, jolloin struktuuri tukee kurssin etenemistä ja erilaisten oppijoiden oppimista.
• Opettaja johtaa opetusta ja organisoi ajan käyttöä kurssilla. Hän huolehtii, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmäopetuksen haasteena on, että hiljaisimmat saattavat jäädä huomiotta. Siksi toimin kuin ensiaputilanteessa: se, joka on äänekkäin, pärjää vielä hetken.

Kansalaisopistossa käsityön opetuksen suunnittelusta ja kokonaisuudesta vastaa yleensä päätoiminen käsityönopettaja, suunnittelija tai koulutuspäällikkö. Vastuuhenkilö linjaa, millaista koulutusta tarjotaan ja mihin painotetaan. Usein tarjonnasta löytyy monenlaista: historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä perinnetaitoja, katsauksia uuteen ja trendikkääseen sekä kursseja, jotka ylläpitävät puutöiden ja ompelun kaltaisia peruskäsityötaitoja.

Kansalaisopiston käsityönopetus on erityislaatuinen, erityisosaamista vaativa tehtävä. Opettajan on suhtauduttava työhönsä intohimoisesti ja pidettävä katseensa valppaana niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Missä tahansa voi nimittäin piillä se seuraava iso trendi tai historiallinen herääminen, joka saa käsityöihmisten sormet syyhyämään. Omasta ammatillisesta kehittymisestä on syytä pitää huolta, sillä käsityö elää ajassa ja muuttuu jatkuvasti.

Kansalaisopiston asiakaskunta on hyvin heterogeenistä; ikähaitari käsityökurssilla voi hyvin olla 16 ikävuodesta 90 ikävuoteen. Osaamisessa ja oppimisessa on paljon eroja, ja usein jokaisella kurssille tulevalla on aivan omat yksilölliset tarpeensa. Siksi ei olekaan mikään normi, että kursseilla tehtäisiin samaan tahtiin samaa työtä, vaan opettajan tulee olla valveutunut ja osaava kaikenlaisiin kysymyksiin ja opastuksiin. Vaikka nykyään ei enää vaaditakaan, että opettaja osaa kaiken, on opettajan kuitenkin osattava ohjata avun luo.

Tällä hetkellä kansalaisopiston käsityönopetus elää mielenkiintoista vaihetta, kun opintopisteytetyt kurssit ovat tulleet mukaan tarjontaan. Tämä tekee kurssien ja opetuksen tarjoamisesta esimerkiksi lukioihin selkeämpää ja helpompaa. Lukiodiplomia edeltäviksi opinnoiksi voi hyvin ajatella yhteistyökursseja kansalaisopistojen kanssa, ja kun yhteistyö ja opintosuunnitelmat saadaan kuntoon, voidaan pohtia koko lukiodiplomin mahdollistamista kansalaisopiston tuella pienempiinkin lukioihin.

Läpi elämän kansalaisopistot kulkevat rinnalla, mahdollistaen elinikäisen oppimisen. Käsitöissä riittää aina uutta opittavaa, koskaan ei ole valmis. Tervetuloa mukaan kursseille!

Teksti: Annamari Pyöriä

Kirjoittaja on koulutuspäällikkö Nurmijärven Opistossa, ehdolla vuoden 2025 käsityönopettajaksi.