kansalaisopisto

Kuluttajansuoja ei ole vain lakitekstiä tai viranomaisohjeita, vaan sen tuntemus on hyödyllinen taito, joka auttaa hallitsemaan arkea.

Kun teemme ostoksia, vertailemme hintoja tai pohdimme mainoksen luotettavuutta, kuluttajansuojan tuntemus antaa meille eväät tehdä harkittuja valintoja ja selvitä mahdollisista ongelmatilanteista.

Esimerkiksi verkkokaupankäynti, monimuotoinen mainonta tai monimutkaiset sopimusehdot ovat osa nykykuluttajan todellisuutta, jonka hallinta edellyttää uudenlaista osaamista – etenkin silloin, kun kuluttajan on pidettävä kiinni oikeuksistaan reklamaatiotilanteissa.

Jos kirjoituksen alku vaikutti järkeenkäyvältä, sinun kannattaa hyödyntää KKV Kampuksen tarjoamia aineistoja.

Kuluttajaosaamisen oppimisympäristö opetukseen ja itseopiskeluun

KKV Kampus on Kilpailu- ja kuluttajaviraston kehittämä ja ylläpitämä digitaalinen oppimisympäristö, joka tarjoaa kattavan kurssivalikoiman kuluttajansuojasta. Kaikki KKV Kampuksen verkkokurssit ovat maksuttomia.

Kansalaisopistojenopettajille KKV Kampus tarjoaa mahdollisuuden tuoda ajankohtaisia kuluttajateemoja osaksi opetussuunnitelmia – helposti, maksutta ja pedagogisesti valmiiksi paketoituna. Kurssit soveltuvat myös itseopiskeluun.

KKV Kampuksen sisältö on suunniteltu palvelemaan ennen kaikkea opettajia. Opettajan kannattaa valita KKV Kampuksen kurssitarjottimelta omaan opetukseen soveltuvia kokonaisuuksia tai kurssien osia. Niitä voi täydentää omilla materiaaleilla ja osallistavilla opetusmenetelmillä lähiopetuksessa.

KKV Kampuksen kurssitarjonta on jaettu kahteen pääkokonaisuuteen:

• Taitamo keskittyy kuluttajan oikeuksiin ja vastuulliseen toimintaan arjessa – teemoihin, jotka täydentävät hyvin kansalaisopistojen koulutustarjontaa, esimerkiksi yhteiskunnallisista tai arjenhallinnan teemoista.
• Valmentamo tarjoaa syventävää tietoa kuluttajakaupan ammattilaisille esimerkiksi asiakaspalvelusta ja verkkokaupankäynnistä. Kursseilla oppijoille avautuu uusia näkökulmia yritysten vastuuseen kuluttajakaupassa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että KKV Kampus tarjoaa kansalaisopistoille konkreettisen välineen edistää kuluttajaosaamista, kriittistä ajattelua ja vastuullista kuluttajuutta.

Vieraile KKV Kampuksen sivuilla ja hyödynnä sisältöjä opetuksesi tukena

KKV Kampus -oppimisympäristö
Tilaa KKV Kampuksen uutiskirje (n. 4 kpl vuodessa)
KKV Kampus Facebookissa

Kirjoittaja: Sakari Seppälä, johtava viestintäasiantuntija, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Kuva: Robert Knechke

Syksy tuo mukanaan uuden lukuvuoden kansalaisopistoihin – ja samalla mahdollisuuden kohdata, oppia ja kasvaa yhdessä. Kansalaisopisto ei ole vain paikka, jossa opitaan uusia tietoja tai taitoja. Se on yhteisö, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa johonkin merkitykselliseen.

Kansalaisopisto toimii kuin sydän, joka sykkii paikallisyhteisön rytmissä. Kursseilla kohtaavat eri-ikäiset, eri taustoista tulevat ihmiset – kaikki saman uteliaisuuden ja oppimisen ilon äärellä. On hienoa nähdä, kuinka esimerkiksi keramiikkakurssilla syntyy paitsi kauniita esineitä, myös uusia ystävyyksiä. Tai kuinka puutyökurssilla sorvilastujen lentäessä kaksi silmää pilkahtaa samaan tahtiin uuden parisuhteen alkumerkkinä.

Yhteisöllisyys ei synny itsestään – se syntyy kohtaamisista, kuuntelemisesta ja yhdessä tekemisestä. Kansalaisopisto tarjoaa oppimisen areenan, jossa jokainen voi olla oma itsensä, oppia omaan tahtiinsa ja tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tämä on erityisen tärkeää maailmassa, jossa yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus ovat monelle arkipäivää.

Opisto voi olla myös elämänmuutoksen alku. Moni on löytänyt uuden suunnan, harrastuksen tai ammatillisen polun kansalaisopiston kursseilla. Mutta ehkä kaikkein arvokkainta on se, että opisto antaa mahdollisuuden olla osa jotakin suurempaa – yhteisöä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Lähiopetuksen lisänä toteutettava etä- ja hybridiopetus tuo ihmisiä virtuaalisesti yhteen ja toivottaa tervetulleiksi nekin, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kotoaan oppia ja yhteisöllisyyttä hakemaan. Samoin se tukee niitä, joiden elämäntilannetta tai oppimista tukee enemmän oppiminen omissa oloissaan ammattitaitoisen opettajan etäopetuksessa.

Vuosi 2026 tuo seudullemme mukanaan myös ainutlaatuisen mahdollisuuden, kun Oulu toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Seudun kansalaisopistot osallistuvat juhlavuoteen monin eri tavoin, mm. järjestämällä tapahtumia, työpajoja ja taideprojekteja, joissa opistolaisten osaaminen ja luovuus pääsevät esiin. Tuleva vuosi on oppimista, mutta myös elämyksiä, kohtaamisia ja ylpeyttä omasta osaamisesta. Yhdessä ja erikseen, kaikki tyylit ovat kulttuuripoluillakin yhtä oikeita.

Tänä syksynä haluan rohkaista jokaista astumaan sisään kansalaisopiston ovesta – olipa se fyysinen tai digitaalinen. Tule mukaan, kokeile jotakin uutta, ja ennen kaikkea: kohtaa erilaisia ihmisiä. Koska juuri nyt Suomi ja maailma tarvitsee sivistystä ja tiedon äärellä olemista enemmän kuin aikoihin.

Teksti: Oulu-opiston apulaisrehtori Jyrki Huovinen
Kuva: Mostphotos

Vastuullinen kurssitarjotin -webinaarissa pohditaan millaisia kursseja tarjotaan vastuullisessa ja kestävässä kansalaisopistossa. Lisäksi kuullaan kokemuksia opistojen hankkeista, joilla on kehitetty kurssien laatua.

OHJELMA

10.00 Millainen on vastuullinen kansalaisopisto? Järjestösuunnittelija Henri Piirainen. Kansalaisopistojen liitto
10.20 Vastuullisuus ja kestävyystyö Kuopion kansalaisopistossa. Rehtori Kirsti Turunen ja apulaisrehtori Anna Pohjalainen
10.40 Laadun kehittäminen opistossa. Osaava arvioija- hanke. Hankekoordinaattori Anna Maria Kupiainen ja apulaisrehtori Outi Krohns
11.10 Tauko
11.15 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla kohti oppilaitoksen sosiaalista kestävyyttä. Rehtori Jaana Soronen, Iin kansalaisopisto
11.45 Yhteinen padlet. Miten vastuullisuus näkyy meidän opistossamme? Miten voitaisiin edistää? Mikä estää?

Tilaisuus päättyy klo 12.

Webinaari on osa Kansalaisopistojen liiton Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hanketta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Suomen hallitus etsii jälleen miljardiluokan säästökohteita, ja valtiovarainministeriö on nostanut esiin kansalaisopistojen perusrahoituksen leikkaamisen. Vuonna 2024 opistojen rahoitusta leikattiin jo 12,5 miljoonalla eurolla, ja nyt suunnitteilla on uusi, noin 11 miljoonan euron leikkaus. Tämä kehitys on erittäin huolestuttava ja koulutuspolitiikan näkökulmasta vaarallinen.

Vuoden 2024 rahoitusleikkaukset koettelivat opistoja jo kovalla kädellä. Niiden seurauksena kurssitarjontaa on jo kavennettu, opetusta vähennetty erityisesti sivukyliltä ja syrjäseuduilta, maksuja korotettu, henkilöstöä lomautettu, lukukausia lyhennetty, ryhmäkokoja suurennettu ja minimiosallistujamäärää kasvatettu. Lisäleikkaukset pahentaisivat tilannetta entisestään.

Kansalaisopistot ovat elinikäisen oppimisen kivijalka ja runkoratkaisu. Ne tarjoavat koulutusta kaikille – nuorille, aikuisille, ikääntyville, Suomessa jo oleville maahanmuuttajille ja erityisryhmille. Ne ovat saavutettavia, joustavia ja paikallisesti juurtuneita. Leikkaukset uhkaavat koko järjestelmän olemassaoloa ja sen kykyä kehittää toimintaa kansalaisten palvelemiseksi.

Kansalaisopistoilta ei voi enää leikata, koska:

• Ne tukevat elinikäistä oppimista ja osaamisen päivittämistä.
• Ne edistävät koulutuksellista tasa-arvoa ja sivistystä.
• Ne ovat keskeisiä mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukijoita.
• Ne ehkäisevät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
• Ne ylläpitävät ikääntyvien toimintakykyä ja aktiivisuutta.
• Ne tarjoavat työelämätaitoja ja kielikoulutusta työllistymisen tueksi.
• Ne ovat keskeisiä maassa jo olevien kotoutumisessa.
• Ne vahvistavat alueellista tasa-arvoa ja kuntien elinvoimaa.
• Ne tukevat kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa.
• Ne toimivat erittäin kustannustehokkaasti.
• Ne vähentävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta.
• Ne liikuttavat satojatuhansia ihmisiä vuosittain.
• Ne ylläpitävät kulttuuriperintöä ja käsityötaitoja.
• Ne tukevat luovaa ilmaisua ja kulttuurielämää.
• Ne täydentävät virallista koulutusjärjestelmää joustavasti.
• Ne madaltavat kynnystä osallistua koulutukseen.
• Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
• Ne tukevat aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamista.
• Ne ovat usein peruskoulun ohella ainoa koulutuksen tarjoaja pienillä paikkakunnilla.
• Ne vastaavat nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin.
• Ne ovat pieni investointi, jolla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus.

Kansalaisopistot eivät tarjoa vain kursseja tai koulutuksia – ne ovat kohtaamispaikkoja, mahdollisuuksia ja toivoa tulevasta. Niiden rahoituksen leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, joka heikentää sivistysyhteiskunnan perustaa. Nyt on aika puolustaa ja vahvistaa kansalaisopistoja, jotta ne säilyisivät myös tuleville sukupolville!

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto tuo jälleen kansalaisopistot osaksi kesän SuomiAreenaa! Tänä vuonna olemme tavattavissa kansalaistorilla yhdessä Porin opistojen kanssa kahtena päivänä:

• Tiistai 24.6.2025 klo 10–17: Otsolan kansalaisopisto & Kansalaisopistojen liitto
• Keskiviikko 25.6.2025 klo 10–17: Porin seudun kansalaisopisto & Kansalaisopistojen liitto

Löydät osastomme SuomiAreenan kansalaistorilta telttapaikalta 12. Tarkan sijaintimme näet torin kartasta.

Osastollamme pääset osallistumaan toiminnalliseen ohjelmaan kevyttä keskustelua unohtamatta. Osallistuminen palkitaan tuttuun tapaan kivoilla ja käytännöllisillä yllätyslahjoilla, joten muistathan pistäytyä meitä tervehtimässä!

Nyt räjäytetään työelämä! (lavakeskustelu)

Tervetuloa seuraamaan myös Nyt räjäytetään työelämä! -keskustelua Eetunaukion lavalle (Itäpuisto 4, Pori) perjantaina 27.6. klo 11. Kansalaisopistojen viestiä keskusteluun tuo Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Aihe: Nyt räjäytetään työelämä!
Ajankohta: perjantai 27.6.2025 klo 11–11.45
Paikka: Eetunaukion lava (Itäpuisto 4, Pori)

Tehokkuuspuhe jyrää, vaikka todellisuus on täynnä ihmisiä, joiden osaaminen, kielitaito tai elämäntilanne eivät sovi nykyisiin työelämän muotteihin. Miten ja kuka muotit muuttaa? Keskustelussa yhdistyvät pilottihankkeet, maahanmuuttaneiden työllistyminen, aikuiskoulutuksen mahdollisuudet ja työn jatkuva murros.

Aiheesta keskustelevat:
Sannasirkku Autio, puheenjohtaja, Kansalaisopistojen liitto
Mari Viljanen, toimitusjohtaja, What the Business Oy
Annamari Jukko, yhteiskunnallinen innovaattori
Joonas Rentola, Työ- ja elinkeinoyksikön päällikkö, Suomen Pakolaisapu

Keskustelun juontaa Minttu Porri.

Järjestäjinä: Kansalaisopistojen liitto, Suomen Pakolaisapu, What the Business Oy, Annamari Jukko

Keskustelun voi myös katsoa suorana tai tallenteena MTV Katsomosta.

Nähdään Porissa!

Kun opetus tapahtuu opiskelijan vapaa-ajalla, kuten yleensä kansalaisopistoissa, on opetuksen oltava niin houkuttelevaa, kiinnostavaa ja opiskelijaa kehittävää, että se peittoaa sohvannurkan ja elokuvat. Onneksi näin usein käy, mutta se mitä kurssille lähteminen vaatii, jää usein sanoittamatta.

Tarkastelen asiaa oman lempilapseni käsityön näkökulmasta. Mistä on hyvä kansalaisopiston käsityönopetus tehty?

• Kaiken pohjana on hyvä suunnittelutyö: kurssin aihe ja nimi ovat kiinnostavat sekä aikaan ja opiston linjaan sopivat. Opiskelijat innostuvat ja kiinnostuvat kurssikuvauksesta, joka antaa tiedon opintojen tavoitteista ja rakenteesta.
• Opetuksessa on sopivassa määrin teoriaa, käytännön tekemistä, uuden oivaltamista ja luovuuden vapaaksi päästämistä.
• Opettaja on tehnyt tuntisuunnitelmat opintojen etenemisestä ja on aiheesta innostunut ja kiinnostunut. Parhaimmillaan opiskelijat saavat kurssisuunnitelman itselleen, jolloin struktuuri tukee kurssin etenemistä ja erilaisten oppijoiden oppimista.
• Opettaja johtaa opetusta ja organisoi ajan käyttöä kurssilla. Hän huolehtii, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmäopetuksen haasteena on, että hiljaisimmat saattavat jäädä huomiotta. Siksi toimin kuin ensiaputilanteessa: se, joka on äänekkäin, pärjää vielä hetken.

Kansalaisopistossa käsityön opetuksen suunnittelusta ja kokonaisuudesta vastaa yleensä päätoiminen käsityönopettaja, suunnittelija tai koulutuspäällikkö. Vastuuhenkilö linjaa, millaista koulutusta tarjotaan ja mihin painotetaan. Usein tarjonnasta löytyy monenlaista: historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä perinnetaitoja, katsauksia uuteen ja trendikkääseen sekä kursseja, jotka ylläpitävät puutöiden ja ompelun kaltaisia peruskäsityötaitoja.

Kansalaisopiston käsityönopetus on erityislaatuinen, erityisosaamista vaativa tehtävä. Opettajan on suhtauduttava työhönsä intohimoisesti ja pidettävä katseensa valppaana niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Missä tahansa voi nimittäin piillä se seuraava iso trendi tai historiallinen herääminen, joka saa käsityöihmisten sormet syyhyämään. Omasta ammatillisesta kehittymisestä on syytä pitää huolta, sillä käsityö elää ajassa ja muuttuu jatkuvasti.

Kansalaisopiston asiakaskunta on hyvin heterogeenistä; ikähaitari käsityökurssilla voi hyvin olla 16 ikävuodesta 90 ikävuoteen. Osaamisessa ja oppimisessa on paljon eroja, ja usein jokaisella kurssille tulevalla on aivan omat yksilölliset tarpeensa. Siksi ei olekaan mikään normi, että kursseilla tehtäisiin samaan tahtiin samaa työtä, vaan opettajan tulee olla valveutunut ja osaava kaikenlaisiin kysymyksiin ja opastuksiin. Vaikka nykyään ei enää vaaditakaan, että opettaja osaa kaiken, on opettajan kuitenkin osattava ohjata avun luo.

Tällä hetkellä kansalaisopiston käsityönopetus elää mielenkiintoista vaihetta, kun opintopisteytetyt kurssit ovat tulleet mukaan tarjontaan. Tämä tekee kurssien ja opetuksen tarjoamisesta esimerkiksi lukioihin selkeämpää ja helpompaa. Lukiodiplomia edeltäviksi opinnoiksi voi hyvin ajatella yhteistyökursseja kansalaisopistojen kanssa, ja kun yhteistyö ja opintosuunnitelmat saadaan kuntoon, voidaan pohtia koko lukiodiplomin mahdollistamista kansalaisopiston tuella pienempiinkin lukioihin.

Läpi elämän kansalaisopistot kulkevat rinnalla, mahdollistaen elinikäisen oppimisen. Käsitöissä riittää aina uutta opittavaa, koskaan ei ole valmis. Tervetuloa mukaan kursseille!

Teksti: Annamari Pyöriä

Kirjoittaja on koulutuspäällikkö Nurmijärven Opistossa, ehdolla vuoden 2025 käsityönopettajaksi.

Kansalaisopistopäivän pääteemat ovat kestävyys ja vastuullisuus, joita tarkastellaan päivän aikana eri näkökulmista.

OHJELMA

10.00 Tilaisuuden avaus
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

10.10 Kestävyys vaatii muutosta, muutos viestintää
Minttu Vilander, viestintä- ja vastuullisuusammattilainen

10.55 Jaloittelutauko

11.00 Suomen kestävän kehityksen edistäminen: viestejä YK:lle ja Suomeen
pääsihteeri Eeva Furman, kestävän kehityksen toimikunta, VNK

11.45 ICT:n ilmasto- ja ympäristövaikutukset
projektipäällikkö Antti Sipilä, Green ICT -hanke, TIEKE

12.30 Lounastauko

13.30 Työpaikka arvojen mukaan – vastuullisuus osana työnantajabrändiä?
johtava työnantajabrändikonsultti Lauri Vaisto, Duunitori

14.15 Iltapäivän virkistystauko

14.25 Kansalaisten toimijuus ja vähähiilinen asuminen Suomessa
tutkimusprofessori Katja Lähtinen, Luonnonvarakeskus (Luke)

14.55 Näkökulmia kansalaisopistojen vastuullisuustyöhön

15.20 Yhteenvetoa ja tilaisuuden päätös

Tulostettava ohjelma (pdf)

Tilaisuus päättyy noin klo 15.30.

Tilaisuus järjestetään hybridinä Helsingin Pasilassa (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, luokka 2001, Ratapihantie 13) ja verkossa (Microsoft Teams).

Lähiosallistumisen osalta ilmoittautuminen päättyy pe 6.6. ja etäosallistumisen osalta to 12.6. saakka.

Maksuton tilaisuus on osa VAPPU – vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -kehittämishanketta.

Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 0404557276

Väestön ikääntyminen on yksi yhteiskunnan suurimmista haasteista. Se on tunnistettu tekijä myös kansalaisopistoissa, joiden yhtenä tarkoituksena on auttaa ikääntyviä pysymään mukana yhteiskunnan muutoksissa. Ikääntyminen liittyy myös luustoon, sillä luuston haurastuminen, osteoporoosi ja arjen tilanteissa syntyvät murtumat lisääntyvät voimakkaasti väestön ikääntyessä.

Järjestötyöntekijää ilahduttaa, että Kansalaisopistojen liiton toimintasuunnitelman yhtenä ydintehtävänä on kehittää uusia yhteyksiä eri puolille yhteiskuntaa ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tähän moni järjestö, osteoporoosia sairastavien potilasjärjestö Luustoliitto mukaan lukien, on lähdössä mielellään mukaan.

Hoitamattoman osteoporoosin hinta on korkea

Osteoporoosi aiheuttaa vuosittain 45 000 murtumaa. Kaksi kolmesta naisesta ja yksi seitsemästä miehestä saa loppuelämänsä aikana osteoporoottisen murtuman, jonka jälkeen riski uuteen murtumaan on 2–4-kertainen. Suomessa osteoporoosia sairastaa noin 336 000 henkilöä. Pienentynyt luuntiheys on noin 44 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. (Osteoporoosi Käypä hoito -suositus ja Scope 2021 -tutkimus).

Yleensä osteoporoosi on ensimmäiseen murtumaan saakka oireeton ja diagnoosi tulee yllätyksenä. Moni voi saada diagnoosin lääkärin lähettämänä tekstiviestinä, eikä hän välttämättä ymmärrä omaa sairauttaan eikä tarvittavia toimia luustonsa kunnon edistämiseksi. Osteoporoosin hyvä hoito edellyttää tavoitteellista omahoidon ohjausta ja tukea. Tueksi muutoksiin tarvitaan tietoa sekä konkreettista tukea ammattilaisilta.

Vaikuttavaa osteoporoosin omahoidon tukea Luustokursseilla

Luustokurssi on Luustoliiton kehittämä ja ylläpitämä toimintamalli osteoporoosia sairastaville. Sen avulla julkisen sektorin sosiaali-, terveys- tai liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaiset voivat tukea asiakkaitaan omannäköiseen arkeen osteoporoosista huolimatta. Maksuttomasta koulutuksesta ja sen materiaaleista saa täyden valmiuden kurssin ohjaamiseen alusta loppuun asti. Lähtemällä mukaan yhteistyöhön sitoutuu käyttämään toimintamallia Luustoliiton määrittelemällä tavalla (esimerkiksi ohjaajakoulutus, materiaali, kurssin ohjaaminen, arviointi- ja tilastotietojen kerääminen sekä niiden toimittaminen Luustoliittoon).

Ohjaajakoulutukseen osallistumisen reunaehtona on, että järjestää ainakin yhden Luustokurssin toimipaikassaan vuoden sisällä ohjaajakoulutuksesta. Julkisen ja kolmannen sektorin, eli ei-kaupallisten toimijoiden yhteistyönä toteutettu kurssi yhdistää ammattilaisohjauksen ja vertaistuen.

Keskeistä kursseilla on osteoporoosin tavoitteellinen omahoidon ohjaus ja tuki, jonka avulla asiakkaat pystyvät siirtämään kurssilla saamansa tiedon arjen taidoiksi ja pysyviksi muutoksiksi elämässään. Näin voidaan tukea osteoporoosin omahoidon toteuttamista ja tarvittavien elintapamuutosten tekemistä.

Tarjoamalla osteoporoosia sairastaville omahoitoa tukevia kursseja autetaan sairastavaa oman toimintakykynsä ja terveytensä pitkäaikaiseen ylläpitämiseen. Kurssien avulla voidaan ehkäistä kaatumisia ja murtumia sekä voidaan edistää parempaa ja mielekkäämpää arkea.

Luustokurssi kansalaisopistosi ohjelmaan? Lue lisää:

• Luustokurssi löysi paikkansa Vakka-Suomen kansalaisopistossa (pdf) / artikkeli Luustotieto-lehdessä
• Luustoliiton tekemä selvitys Luustokurssien vaikuttavuudesta
• Luustokurssi-toimintamalli

Anna Selkama
Kirjoittaja toimii Suomen Luustoliitto ry:n tavoitteellisen kurssitoiminnan suunnittelijana.
luustoliitto.fi

Julkisen sektorin vuoden suurin foorumi Kuntamarkkinat järjestetään 17.-18.9.2025 Kuntatalolla Helsingissä. Tapahtuman teemana on “Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta.”

Kuntamarkkinoiden kaksipäiväinen ohjelma pulppuaa ideoita sekä tarjoilee monipuolista ja ajankohtaista tietoa ja kiinnostavia kohtaamisia Kuntamarkkinoiden kumppanien kanssa. Kansalaisopistojen liitto on tavattavissa keskiviikkona 17.9. klo 9–16 ja torstaina 18.9. klo 9–15 Kuntatalon kolmannessa kerroksessa osastopaikalla 3S14. Tervetuloa tapaamaan meitä!

Kuntamarkkinoille osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tapahtuma ja sen ohjelma ovat ilmaisia kaikille julkisen sektorin, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen jäsenille, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten edustajille sekä tapahtuman yhteistyökumppaneille ja median edustajille. Muiden organisaatioiden edustajat ja yksityishenkilöt voivat ostaa tapahtumaan pääsylipun.

Lämpimästi tervetuloa Kuntamarkkinoille 17.-18. syyskuuta!

Tapahtumapaikkana palvelee Kuntatalo Helsingin Kalliossa. Sisäänkäynti ja ilmoittautuminen löytyy osoitteesta Alppikatu 1. 

Kansalaisopistojen liiton tietoiskut Kuntamarkkinoilla

Kansalaisopistojen liitto järjestää Kuntamarkkinoilla tietoiskun kansalaisopistojen kotouttamistyöstä. Tietoisku on kuultavissa Kuntatalolla molempina päivinä alla olevan aikataulun mukaisesti.

Kansalaisopisto kunnan kumppaniksi kotouttamisessa

Kansalaisopisto on joustava ja kokenut kumppani kotouttamistyöhön. Se tarjoaa kunnille monipuolisia ratkaisuja – riippumatta siitä, onko yhteistyö jo käynnissä vai vasta alkamassa. Opistot järjestävät muun muassa kieli- ja yhteiskuntaopetusta, lukutaitokoulutusta sekä kotoutumiskoulutuksia. Myös muut kurssit, kuten kädentaidot, musiikki ja liikunta, tukevat maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansalaisopisto tuo kotoutumiseen paikallista osaamista ja inhimillistä otetta.

• Ke 17.9.2025 klo 13 (Tila B1.4). Puhujina rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto, Jyränkölän Setlementti ry ja toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon työväenopisto, Omnia.
• To 18.9.2025 klo 11 (Tila B1.4). Puhujina rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto, Jyränkölän Setlementti ry ja rehtori Ville Ylikahri, Helsingin työväenopisto.

Oppiminen on etuoikeus

Me Omniassa uskomme, että jokaisella on kyky ja halu oppia. Me luotamme siihen, että voimme kestävällä arvopohjalla edistää ihmis- ja asiakeskeistä oppimista erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Yhdessä kehittämällä ja oppimalla pärjäämme toimintaympäristön kompleksisissa vaatimuksissa.

Kun peilaan näitä arvolauseita yli 100-vuotiseen vapaan sivistystyön historiaan, jossa kansalais- ja työväenopistot ovat kannatelleet demokratiaa, olleet rakentamassa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita ja yhteiskunnallista oppimisen tasa-arvoisuutta, koen paitsi syvää kiitollisuutta menneestä myös luottamusta siihen hyvään, mitä oppiminen ja yhdessä oivaltaminen voivat saada aikaan yksilölle ja yhteisöille. Tänä keväänä Espoon työväenopiston markkinointiviesti asiakkaillemme onkin: Tietoa, taitoja ja osaamista – hyvinvointia sinulle!

Oppiminen on vuorovaikutusta

Suomessa itsensä kehittäminen on perustuslain turvaama oikeus, mikä tarkoittaa, että sinulla ja minulla on oikeus kehittää ja kehittyä ihmisinä. Vapaan sivistystyön laki ohjaa ja antaa oikeuden omaehtoiseen oppimiseen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Tunnistamme oppiselle ja itsensä kehittämiselle vaateita sekä välinearvoja. Niitä ovat muun muassa työmarkkinakelpoisuuden ylläpito, työllistymisen varmistaminen, terveelliset elämäntavat, jatkuvan oppimisen vaatimukset, teknologisessa muutoksessa ajan tasalla pysyminen jne. Mutta jos katsoo lempeästi itseensä, niin vapaa sivistystyö antaa luvan ja mahdollisuuden pysähtyä itsen äärelle, nähdä toisin ja uskoa parempaan. Yhdessä oppiminen antaa toivoa ja kokemuksen osallisuudesta ihmisinä – sinuna ja minuna, luoden merkityksiä yksilöinä osana oppimisyhteisöä.

Nyt jos koskaan tarvitsemme yhteistä ymmärrystä, toistemme kunnioitusta, erilaisuuden hyväksymistä ja rohkeutta kohdata. Koska tieto on näppäimen painalluksen päässä, se muutos, mikä tarvitaan, on datan ja tiedon muuttuminen ymmärrykseksi, merkitykseksi, tietoisuudeksi, elämätavaksi ja sen mukaisiksi teoiksi (Kaisa Lindström: Ilo oppia ja opettaa – vapaan sivistystyön puhurit ja myötätuulet artikkelijulkaisu s. 22).

Oppiminen vahvistaa ihmisarvoa ja tuo merkityksellisyyttä elämään

Meillä vapaassa sivistystyössä kestävän tulevaisuuden arvot on kirjoitettu sisään koulutustehtäväämme. Vapaassa sivistystyössä kansan sivistyksen eetoksen rinnalle nousee ekososiaalisen sivistyksen tavoitteet, jotka antavat mielen ja merkityksen oppimiselle sekä ymmärryksen siitä, että ihminen on riippuvainen luonnosta ja muista ihmisistä. Ekososiaalinen sivistys auttaa meitä arjessamme ottamaan huomioon ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Jokaisella kurssilla voimme yhdessä opetella ajattelemisen taitoja moniäänisesti ja toisia kunnioittaen. Vahvistumme yhteisössä. Vahvistamme kuulumista yhteisöön.

Teksti: Toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, OMNIA, Espoon työväenopisto