markkinointi

Digitaalisuus on jo muuttanut useamman vuosikymmenen ympäröivää maailmaamme ja lähes kaikkia elämänalueitamme. Nyt se on ulottanut kyntensä jo välillisesti kansalaisopiston ikoniseen markkinointitapaankin eli painetun opinto-oppaan jakeluun. Moni kansalaisopisto oli hämmennyksen vallassa kuultuaan postin lopettavan mainosjakelunsa. Löytävätkö opiskelijat kursseille, kun opas ei kolahdakaan enää postiluukusta?

Itse olen lähinnä hämmästellyt sitä, etteivät kansalaisopistot ole uskaltaneet jo aiemmin kyseenalaistaa opinto-oppaiden jakelutapaa, saati koko printtioppaan tarvetta. Noin 15 vuotta sitten päätimme luopua joka talouden opasjakelusta säästösyistä. Korvasimme silloin joka talouden jakelun jakelupisteillä, joita olivat mm. ruokakaupat ja kuntien omat tilat. Tuolloin opistomme toimi vielä kahden kunnan alueella.

Jakelupisteiden ongelmaksi koitui yhteistyökauppojen into viskata kalliit jakelutelineet roskiin heti, kun viimeinen opas oli niistä hävinnyt, vaikka pelisäännöistä oli etukäteen sovittu. Niinpä jakelupaikkojen määrä väheni vuosi vuodelta. Oppilasmäärään jakelumuutoksella ei ollut mitään vaikutusta.

Muutama kansalaisopisto on jo luopunut kokonaan painetusta oppaasta. Me emme ole niin vielä tehneet, koska osa asiakkaistamme kaipaa edelleen paperista opasta. Printtioppaita saa nykyisin vain kirjastoista ja oppaan sähköinen näköisversio löytyy kotisivuiltamme. Oppaaseen käytetty rahasumma on hyvin pieni verrattuna entisiin aikoihin. Työaikaa sen kokoaminen toki edelleen vie.

Mitkä ovat lähitulevaisuuden kurssimarkkinointikeinomme, kun painetun oppaan tie alkaa olla pian kuljettu loppuun? Enää ei Metankaan maksullinen markkinointi tuo kovin hyvin rahalle vastinetta algoritmien muutosten takia. Onko meillä muita mahdollisuuksia?

Oma opistoni on päässyt hyödyntämään kuntamme digistrategian myötä erilaisia digimarkkinointityökaluja. Kunnassa on ollut jo muutaman vuoden käytössä mm. kännykkään ladattava Siilinjärvi-sovellus. Sovellus on kunnan hallinnoima. Kansalaisopisto on applikaatiossa linkitetty vielä toistaiseksi vain Hyödyllisiä linkkejä -otsikon alle. Suunnitelmissa on päästä aloitussivun päävalikkoon.

Eniten olen innostunut seuraavasta mahdollisuudesta. Loppuvuodesta 2025 kuntaan ostettiin Harrastekalenteri-sovellus. Portaali kokoaa kaikki paikkakunnan harrastukset yhteen ja kalenteroi ne. Hakuja harrastuksista voit tehdä eri tavoin. Kansalaisopiston tarjoamat kurssit tulevat sivuille suoraan Hellewistä. Täältä pääset tutustumaan, miltä sovellus vielä hieman keskeneräisenä näyttää: https://harrastukset.siilinjarvi.fi. Sama sovellus on käytössä jo muutamissa muissakin kunnissa.

Kolmas reitti markkinoida opiston kursseja syntyi hyvinvointialueemme aloitteesta. Pohjois-Savoon luotiin vuoden 2025 lopulla Omahyte-portaali (https://omahyte.fi/), joka kokoaa tietoa hyvinvoinnin eri teemoista. Sivustolle linkittyvät myös Pohjois-Savon kaikkien kansalaisopistojen kurssitarjonta suoraan Hellewistä. Aika näyttää, kuinka hyvin ihmiset alkavat löytää sen kautta kansalaisopiston kursseille.

Nämä markkinointiesimerkkini eivät välttämättä ole suoraan kopioitavissa jokaiseen kansalaisopistoon, sillä opistojemme omistajat, alueen asukasprofiilit ja maantieteelliset piirteet ovat hyvinkin omanlaisiaan. Tärkeintä on tuntea oman alueen erityispiirteet ja valita markkinointitavat sen mukaan. Emme voi kuitenkaan jumiutua ikuisesti paperioppaaseen, sillä kehitys ei pysähdy. Tarvitaan uusia, edullisempia ja toimivampia tapoja tavoittaa opiskelijoita.

Teksti: Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino

Valtion ja kuntien haasteet taloudessa säteilevät vahvasti myös kansalaisopistoihin kautta Suomen. Valtio on tehnyt leikkaukset kansalaisopistojen valtionosuuksiin ja samaa on luvassa myös kuntien osalle. Nämä molemmat tekijät laittavat opistot tarkastelemaan eurojaan huolella. Opetukseen käytettävistä euroista pyritään viimeiseen saakka pitämään kiinni, jotta tuntien vähenemisestä aiheutuvaan syöksykierteeseen joutuminen vältettäisiin. Tuntien väheneminen kun tulee jatkossa vähentämään valtionosuutta entisestään. Näin ollen kaikesta muusta joudutaan tarkalla kammalla etsimään leikattavaa.

Yksi merkittävä menokohta on opistojen markkinointi ja viestintä. Erityisesti printtiin perustuva kurssien markkinointi on näinä aikoina kallista. Useat opistot ovatkin jo luopuneet kurssienkatalogien laatimisesta ja koko toiminta-alueelle tapahtuvasta jakelusta. Markkinointi on kuitenkin tärkeää, jotta kansalaiset ylipäätään löytävät opistojen kursseille, joten nollille ei markkinointia tietenkään voi leikata. Tässä kohtaa on hyvä kuitenkin pitää mielessä, että muutos on aina myös mahdollisuus.

Joensuussa muutostyö aloitettiin kuuntelemalla ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä ja mielikuvia opistostamme. Näkemyksiä kertoivat Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Manninen ja Joensuun kaupungin viestintäpäällikkö Petri Varis. Heidän näkemyksensä olivat avartavia ja osin myös hiukan mieltä kirpaisevia. Opistomme tarvitsi enemmän tunnistettavuutta ja visuaalinen ilmeemme kaipasi freesausta. Uudistustyössä päätimme investoida ulkopuolisen markkinointiyrityksen apuun ja samalla osallistimme työhön myös koko henkilöstön. Yhdessä päätimme luopua katalogimaisesta kurssioppaasta ja siirtyä kevyempään asiakaslehteen. Kahdesti vuodessa ilmestyvää asiakaslehteä täydennämme suunnitelmallisella monikanavaisella sähköisellä markkinoinnilla.

Opistomme sloganiksi muodostui: Viikon paras päivä! Käytämme sitä lähes kaikissa markkinointimateriaaleissa. Suunnittelijoiden ja tuntiopettajien käyttöön laadittiin erilaisia valmiita uuden ilmeen mukaisia pohjadokumentteja, joita he voivat omassa markkinoinnissaan ja viestinnässään hyödyntää.

Kokonaisuudessaan uudistustyö kesti lukuvuoden ajan, mutta se kannatti; tulokseen olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Olemme saaneet kiitoksia uudistuneesta ilmeestä, sopivan mittaisista iloisista jutuista, joissa tekemäämme työtä avataan enemmän. Opiskelijat ovat löytäneet kursseille hyvin ja valtaosa ilmoittautumisisista tapahtuu verkossa. Eurojakin säästyi, mutta oleellisinta oli, että koko markkinointi ja viestintä saatiin päivitettyä tätä aikaa vastaavaan muotoon. Nähtäväksi jää, siirtyykö paperinen asiakaslehtikin ajan myötä historiaan, mutta kokemamme perusteella sekin pystytään suunnitelmallisella yhteistyöllä hoitamaan.

Tutustu uudistuneen asiakaslehtemme pdf-versioon täällä.

Teksti: Rehtori Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopisto

Kansalaisopistojen viestintä- ja markkinointityön tueksi olemme avanneet nettisivuillemme viestintämateriaalipankin. Materiaalipankkiin on kerätty Kansalaisopistot.fi-logoja ja muuta visuaalista materiaalia, jota voi käyttää esimerkiksi opiston opinto-ohjelmassa, muissa graafisissa (paino)tuotteissa tai vaikkapa nettisivuilla. Kannattaa käydä kurkkaamassa, löytyisikö pankista sopivaa materiaalia esimerkiksi ensi vuoden opinto-oppaaseen. Meille voi myös esittää toiveita ja ideoita siitä, minkälaiselle uudelle materiaalille olisi kenties tarvetta.

Materiaalipankkiin pääsee täältä ja se löytyy jatkossa myös nettisivujen sinisestä navigaatiopalkista kohdasta Jäsenille –> Viestintämateriaalia kansalaisopistoille. Varsinainen materiaali on suojattu salasanalla ja suljettua sivua pääsee tarkastelemaan lähettämällä vapaamuotoisen käyttöpyynnön sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi ja kertomalla, minkä kansalaisopiston käyttöön materiaalit tulevat.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Syksy on jo käsillä, mutta vielä ehdit mukaan! Lue lisää alta ja tilaa opistoon maksuton roll-up.

—

Mistä uusia opiskelijoita? Kuinka esitellä opiston toimintaa kuntalaisille? Markkinointi opiston seinien ulkopuolella ei ole ollut koskaan näin helppoa! Lähde mukaan, kun vuonna 2017 POP-UP-kansalaisopistot tuovat kokeilukulttuurin hengessä esimerkkejä opiston toiminnasta sekä kursseja ja luentoja uusiin paikkoihin! Tarjolla on myös uusia materiaaleja ja ideoita mahdollisesti jo tutun konseptin piristämiseen. Kansalaisopistojen liitto tarjoaa POP-UP-kansalaisopistoille yhtenäisen visuaalisen ilmeen, markkinointiapua ja tiedotusmateriaalia sekä ideoita suunnitteluun.

POP-UP-kansalaisopistot voivat tuoda kansalaisopistotoimintaa esimerkiksi:

• toreille, markkinoille
• ostoskeskuksiin
• palvelutaloihin
• kouluihin
• sairaaloihin
• vankiloihin


POP-UP-kansalaisopisto-teeman alla voi järjestää mitä tahansa opistoa esittelevää toimintaa, joka tapahtuu opiston seinien ulkopuolella. Erityisesti rohkaisemme kokeilemaan perinteisten esittelypisteiden lisäksi opiston toiminnan tuomista mahdollisesti uusin keinoin uusiin paikkoihin. Ohikulkijan tai osallistujan kannalta mielekkäintä on, jos hän pääsee itse tekemään tai kokemaan.

POP-UP-kansalaisopistossa järjestettävä toiminta voisi olla esimerkiksi:

• tuolijoogaa tai rentoutushetki kauppakeskuksessa ihmisten matkustaessa töistä kotiin
• kokonainen kurssi esimerkiksi sairaalassa tai vankilassa asukkaiden toiveiden perusteella
• työpaja, jossa valmistetaan tietyllä tekniikalla joulukortteja palvelutalojen asukkaille
• opi turistiespanjan alkeet 5 minuutissa -oppitunti
• ”Haasta opisto löytämään itsellesi uusi harrastus syksyksi”-klinikka
• 10 minuutin miniluentoja mielenkiintoisista aiheista
• alueen työpaikoille tarjottava minikurssi vaikkapa työhyvinvointipäivän ohjelmaksi
• yhden päivän valokuvanäyttely palvelutalossa / juna-asemalla / lukion aulassa / jne.
• esittelypiste, jossa neulotaan valtava kaulaliina koristamaan opiston porraskaiteita
• ….ihan mitä opisto itse haluaa, vain taivas on rajana!


POP-UP-kansalaisopiston voi toteuttaa jo kevään tai kesän aikana, mutta ajatus kannattaa pitää mielessä erityisesti syksyn kalenteria ja kurssimarkkinointia suunniteltaessa. Olisiko tässä oiva keino jalkautua ympäri toiminta-aluetta syksyn kurssi-ilmoittautumisten alkaessa? Ideoikaa henkilökunnan kanssa yhdessä: mihin juuri teidän olisi luontevinta pistää pystyyn POP-UP-kansalaisopisto tunniksi, päiväksi, kahdeksi tai vaikka viikoksi, ja mitä siellä tapahtuisi?

Kuinka voimme lähteä mukaan? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

KoL tarjoaa POP-UP-kansalaisopistoja toteuttaville opistoille yhteiseen visuaaliseen ilmeeseen perustuvaa mainosmateriaalia. Myös KoL:n normaalit maksuttomat, lainattavat ja myynnissä olevat jäsentuotteet ovat opistojen käytettävissä. POP-UP-kansalaisopistokampanja on suunnattu KoL:n jäsenopistoille.

Lähetämme kaikille mukaan lähteville opistoille täysin maksutta ja postikuluitta POP-UP-kansalaisopisto-aiheisen roll-upin (toimitusaika painosta noin 2-3 viikkoa), joka jää opiston käyttöön myös myöhemmiksi vuosiksi. Lisäksi toimitamme tekstinkäsittelyohjelmalla muokattavissa olevan POP-UP-kansalaisopistoesitteen, jonka kääntöpuolelle opisto voi halutessaan lisätä tietoa opistosta ja tulostaa esitteitä tarvitsemansa määrän. Käytettävissänne on myös KoL:n laatima uutistekstipohja, jonka opisto voi oman tapahtuman tietonsa lisättyään ja vapaasti muokattuaan lähettää esimerkiksi paikallislehtiin ja/tai -radioihin tai esimerkiksi käyttää hyödyksi omia uutisia kirjoittaessaan.

KoL:n jäsentuotevalikoima kannattaa kurkata läpi tilaisuutta suunnitellessa. Esimerkiksi telttakatoksesta, pöydästä tai ulkolipusta voi olla iloa POP-UP-kansalaisopiston pystyttämisessä. Kansalaisopistot.fi-logolla varustetut kangaskassit, kerhopullot ja taskulamput ovat oivia kilpailu- ja arvontapalkintoja. Tai tilaisitteko t-paidat kaikille POP-UP-kansalaisopistoon osallistuville henkilökunnan jäsenille?

Tilaa maksuton roll-up (toimitusaika painosta noin 2-3 viikkoa) ja ilmoita opiston kiinnostuksesta alla olevaan sähköpostiosoitteeseen. Ilmoitathan viestissäsi toimitusosoitteen lähetyksen toimitusta varten sekä puhelinnumeron. Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot, yhteydenotot ja roll-up-tilaukset:
Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Tuulahdus Ahjolan kansalaisopiston kevätkatselmuksesta 2016

Ahjolan kansalaisopistossa toteutetaan lukuvuoden 2016–2017 aikana Opetushallituksen rahoittama laatu- ja kehittämishanke Koulutustarjonta ja tulevaisuuden opiskelijatarpeet Ahjolassa. Hanke on osa opiston vuonna 2012 hyväksytyn strategian mukaista kehittämistyötä. Tavoitteena on kehittää ja uudistaa kurssitarjontaa sekä tiivistää yhteistyötä suunnitteluhenkilöstön ja tuntiopettajien välillä. Lisäksi hankkeen kautta tehostetaan opiston tiedotusta ja markkinointia ja tarjotaan näihin teemoihin liittyvää koulutusta sekä päätoimiselle henkilöstölle että tuntiopettajille.

Olen itse tehnyt kansalaisopistotyötä erilaisissa tehtävissä jo kohta kaksi vuosikymmentä. Voisin siis sanoa, että minulla on jo kohtuullisen laaja-alainen kokemus kansalaisopistokentältä. Kuitenkin melkein joka päivä eteen tulee jotain uutta ja yllättävää, mikä onkin työni suola. Epäilisin, että samanlainen työn yllätyksellisyys ja ennalta-arvaamattomuus on osa lähes kaikkien kansalaisopistoissa työskentelevien arkipäivää.

Hanketyöntekijämme on kuluneen syksyn ja alkutalven aikana kiertänyt esittelemässä opistoamme erilaisissa yleisötapahtumissa ja toimipaikoissa kuten työttömien yhdistyksissä tai Tampereen yliopistolla. Samalla hän on tehnyt kurssitarjonnan kehittämiseen liittyvää kyselyä. Hänen kertomansa mukaan on ollut melkoinen yllätys kuinka iloinen, utelias ja positiivinen hänen saamansa vastaanotto on eri puolilla ollut. Itsekin aiemman työhistoriani aikana joitakin kyselytutkimuksia tehneenä tiedän, että tavallisesti kyselyyn vastaajia saa metsästää puoliväkisin. En ainakaan muista, että olisin koskaan kuullut kysyttävän, että saisinko minäkin vastata tuohon kyselyyn. Nyt tehdyn kyselyn toteuttajalta tätä oli kysytty useampaan otteeseen.
Mistä tämä ihmisten innokkuus ja positiivinen suhtautuminen sitten kertoo? Ehkä se on viesti siitä, että kansalaisopiston toiminta koetaan helposti lähestyttäväksi. Erilaisten ihmisten on helppo tulla opiston kursseille tai poiketa vaikkapa juttusille esittelypisteelle. Tämä on todennäköisesti vain osatotuus. Tietävätkö kaikki esimerkiksi opiston esittelypisteelle tulijat, mikä kansalaisopisto on ja erityisesti mikä Ahjola on tai mitä se tekee? Osalla heistä tuskin on asiasta edelleenkään mitään käsitystä.

Meneillään olevan hankkeen aikana on valjennut, ettei Ahjolan kansalaisopisto ehkä olekaan paikallisesti niin tunnettu toimija kuin yleisesti on uskoteltu. Ainakin itselleni tämä on ollut jonkinasteinen yllätys. Tavoitammehan vuosittain lähes 18 000 kurssilaista. Toisaalta Tampereella asuu ja elää Ahjolasta tietämättömiä ihmisiä, joissa opistolla on runsain mitoin potentiaalisia uusia opiskelijoita. On varsin oletettavaa, että suuri osa näistä ihmisistä on muualta kaupunkiin muuttaneita nuoria aikuisia. Kun opiston toimintaa esiteltiin esimerkiksi Tampereen yliopiston virkistyspäivillä, oli esittelijöille ollut melkoinen yllätys, kuinka tietämättömiä useimmat 20–30-vuotiaat yliopisto-opiskelijat olivat kansalaisopistosta ja Ahjolasta. Monilla heistä näytti kuitenkin olevan suuri, jopa palava into kansalaisopiston tarjoamiin opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksiin. Yksi nuori naisopiskelija oli jopa hihkaissut, että ”ihanaa, vihdoin löysin Tampereelta kansalaisopiston!”.

Tanssiesitys Ahjolan kansalaisopiston kevätkatselmuksesta 2016

Kaiken kehittämistyön ja ylipäätään nykyajan työelämän avainsana on yhteistyö. Kyselytutkimusten ja vierailukäyntien kautta on pyritty kehittämään Ahjolan kurssitarjontaa yhteistyössä sekä nykyisten että potentiaalisten uusien opiskelijoidemme kanssa. Toreilla ja turuilla ihmisiä kohdatessa on ollut suuri yllätys, että edes kansalaisopisto-opiskelusta kiinnostuneet nuoret eivät välttämättä hae kursseista aktiivisesti tietoa esimerkiksi internetistä. Varmasti edellä mainittu yliopisto-opiskelijakin olisi ”löytänyt” Tampereelta kansalaisopiston jo aiemmin, jos hän olisi sitä omatoimisesti etsinyt. Emme voi kuitenkaan olettaa, että hektisessä nykymaailmassa nuoret tai kukaan muukaan etsisi itse kovin pitkään potentiaalisia harrastuksia. Opiston on markkinoitava kurssejaan aktiivisesti käyttäen hyväksi eri kanavia ja yhteistyöverkostoja. Ja jos nimenomaan nuoria halutaan tavoittaa, vaatii se mm. oppilaitosyhteistyön kehittämistä sekä nykyistä näkyvämpää läsnäoloa sosiaalisessa mediassa.

Ahjolan kansalaisopisto järjesti helmikuussa tuntiopettajille ja päätoimiselle henkilöstölle koulutuspäivän, jonka teemana oli opiston tiedotus ja markkinointi. Tilaisuus oli rento ja vapaamuotoinen, mikä luonnollisesti edesauttoi hyvien ideoiden syntymistä. Ideoinnin lomassa osallistujat tutustuivat toisiinsa – läheskään kaikki kun eivät olleet tavanneet toisiaan aiemmin. Tutustuminen on tietysti välttämätön edellytys erilaisten yhteistyöverkostojen syntymiselle ja lujittumiselle. Esimerkiksi opettajien keskinäinen markkinointiyhteistyö on mahdotonta, jos he eivät tunne toisiaan tai toistensa osaamista. Ahjolassa, kuten varmaan monissa muissakin kansalaisopistoissa, on liian vähän tilaisuuksia opettajien keskinäiselle kohtaamiselle. Intoa yhteistyöhön opettajilta kyllä löytyy. Koulutuspäivän yhtenä tärkeänä kokemuksena oli, että tällaisia koulutuspäiviä tai ideointitapaamisia tulisi järjestää useammin. Ideoita ja toteuttamiskelpoisia suunnitelmia markkinoinnin kehittämiseen syntyi tilaisuudessa yllättävän paljon.

Koulutuspäivä näytti jälleen kerran yhteistyön voiman. Parhaat ideat syntyvät yhdessä, eivät työhuoneessa yksin pakertaen. Jatkuva yhteistyön kehittäminen on tärkeää kaikilla tasoilla niin Kansalaisopistojen liiton ja opistojen välillä kuin opistojen kesken, unohtamatta tietenkään yhteistyötä opistojen sisällä. Kansalaisopistojen opettajilla ja opiskelijoilla on varmasti paljon annettavaa sekä vapaan sivistystyön että koko suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Kuljetaan siis kaikki yhteistyössä kohti valoisaa kevättä ja uusia, iloisia yllätyksiä.

Arto Juhela
toiminnanjohtaja
Ahjolan Setlementti / Ahjolan kansalaisopisto
KoL:n hallituksen jäsen

Kuvat on ottanut Anna-Stiina Rintala Ahjolan kansalaisopiston kevätkatselmuksessa 17.4.2016.

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Rehtori Anita Heino digimenossa mukana

Näin opistojen syyskauden alkupuolella olen pysähtynyt miettimään sitä, pysyykö kansalaisopisto oikeasti ajan hermolla ja tavoittaako se potentiaalisia opiskelijoita toiminta-alueellaan. Jos jokin kurssi ei käynnisty, johtuuko se väärästä kurssitarjonnasta vai sittenkin vain huonosta markkinoinnista.

Kun opiston toiminta-alueena on vähintään sadantuhannen asukkaan kaupunki, kurssit täyttyvät todennäköisesti nopeasti, sillä kysyntä lienee lähes aina suurempi kuin tarjonta. Jos toimintaympäristönä on ns. taantuva kunta, kansalaisopisto on jo todennäköisesti vakiinnuttanut asemansa kuntalaisten tärkeänä harrastus- ja opiskelupaikkana. Uskollinen ja tuttu opiskelijakunta jatkaa vuodesta toiseen.

Oma toimintaympäristöni eroaa näistä kummastakin. Kunnassa on voimakas muuttoliike molempiin suuntiin. Se näkyy opistossamme siten, että joka vuosi 20–30 % opiskelijoista vaihtuu. Opiston on etsittävä, tavoitettava ja valloitettava nämä uudet kuntalaiset opiskelijoikseen joka vuosi. Ei ihan helppo tehtävä, varsinkaan kun oikean median löytäminen on nykyisin äärimmäisen haasteellista. Tietoa ja mainoksia vyöryy ihmisille ja hukuttaa alleen kuin tulva-aalto. Meiltä vaaditaan opiskelijoiden profilointia, jotta osaamme käyttää oikeaa välinettä ja markkinointitapaa kullekin kohderyhmälle. Mutta miten ja millaisilla välineillä löydämme niitä, jotka eivät vielä edes tajua kaipaavansa elämäänsä kansalaisopistoa? Miten pienellä budjetilla ja melko vähäisellä henkilökunnalla toimiva kansalaisopisto erottautuu ja saa uudet kuntalaiset houkuteltua kursseille?

En osaa antaa vielä tyhjentäviä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta joitakin markkinointi-ideoita pidän kuitenkin nerokkaina. Esimerkiksi yhteistyökumppanimme Snellman-kesäyliopisto on palkannut kurssisurffarin, joka kiertää eri kursseilla ja jakaa kokemuksiaan blogissaan. Suostuisiko joku kirjoitus- ja kuvaustaitoinen tekemään vastaavaa työtä kansalaisopistossa ilmaisten kurssien palkalla?

Miten kansalaisopisto hyödyntää nettisivujaan? Ovatko sivut ajan tasalla ja houkuttelevat? Kuopion kansalaisopiston Peda.net -sivuilla on niin herkullisia kuvia ja hauskaa tekstiä kotitalouskursseista, että kursseille tekee mieli osallistua välittömästi. Hienoa kerrassaan.

Oppilaat ja opettajat voisivat ryhtyä käyttämään myös Instagramia näyttääkseen kuvia siitä, mitä kursseilla tehdään. Kuvia voi tietysti jakaa myös Facebookissa, kuten tekee hienosti oman opistoni kotitalousopettaja. Facebookiin voi ladata myös live-kuvaa ja videoita. Ihmiset käyttävät nykyisin niin paljon sosiaalista mediaa arjessaan, että tuskin opistoilla on enää varaa jäädä sen ulkopuolelle.

Some ja digimaailma alkavat koskettaa vähitellen jokaista kansalaisopiston työntekijää.  Kansalaisopistoon opettajaksi haluavan täytyy alkaa totuttautua ajatukseen, että jokainen kurssi on myytävä houkuttelevalla tekstillä ja näyttävillä kuvilla netissä. Lyhyt kurssikuvaus opinto-oppaassa ei enää riitä. Kotisivuille ja someen tarvitaan kuva-materiaalia tai videoklippejä, joissa ihmiset toimivat ja jotka pysäyttävät ja herättävät katsojan mielenkiinnon. Kutsutaanko tätä digimarkkinoitumiseksi?

Toinen opettajien ajan tasalla pysymisen kysymykseni liittyy verkko-opetukseen. Vaikka uskonkin, että lähiopetus säilyy kansalaisopistojen pääopetusmuotona, ei kenenkään opettajan pitäisi sen varjolla kieltäytyä opettelemasta verkko-opetuksen työkaluja ja menetelmiä. Verkko-opetuksella voimme tavoittaa mukaan niitä, jotka eivät muutoin kursseillemme pääsisi. Tämä lisää tasa-arvoisuutta ja laajentaa opiskelijakuntaamme. Pysytään siis ajassa mukana. Digittämisiin!

Terveisin

Anita Heino
Siilinjärven kansalaisopiston rehtori ja KoL:n hallituksen jäsen

Kuva: Tarja Jaakkkola

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!