kehittäminen

Kansalaisopistojen liiton jokavuotiset Tammiseminaarit on perinteisesti pyritty viemään paikkakunnille, joilla tapahtuu jotakin merkittävää. Tänä vuonna vuoron saa Porvoo, jossa Tammiseminaari saa kunnian avata Porvoon kansalaisopiston 80-vuotisjuhlavuoden. Kaksipäiväinen seminaari järjestetään 29.–30. tammikuuta POMO-talolla, jonne kokoontuu runsas joukko kansalaisopistojen rehtoreita, suunnittelijoita ja opettajia eri puolilta Suomea. Yhteensä paikan päälle odotetaan noin 160 henkeä.

Tammiseminaarin teemoissa tarkastellaan monipuolisesti aikuiskoulutuksen ja kansalaisopistojen tulevaisuutta. Pääpaino on ajankohtaisissa kehittämiskysymyksissä, kuten oppilaitosturvallisuudessa, kestävyydessä ja vastuullisuudessa sekä kansainvälisessä ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Ohjelma tarjoaa asiantuntijaluentojen lisäksi keskustelevaa ja osallistavaa työskentelyä.

Torstain ohjelmassa paneudutaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmän työhön. Ryhmä hahmottaa parhaillaan, millaisena vapaa sivistystyö nähdään tulevina vuosina, ja millaista roolia se kantaa osana koulutusjärjestelmää ja yhteiskuntaa. Samalla se tunnistaa keskeisiä kehittämistarpeita ja tekee ehdotuksia siitä, miten alan rakenteita ja toimintatapoja voidaan jatkossa parantaa. Työ käynnistyi syksyllä 2025, ja se jatkuu kuluvan vuoden loppuun.

Perjantaina kuullaan puolestaan puheenvuoro vapaan sivistystyön oppilaitoksia koskevasta Karvin arvioinnista. Se tuottaa tietoa vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja saavutettavuudesta sekä nostaa esiin kehittämisen mahdollisuuksia, jotka tukevat alan tulevaisuuden suuntaamista ja toiminnan vaikutusten vahvistamista. Vuosina 2025–2026 toteutettava arviointi tarkastelee koko vapaan sivistystyön kenttää kokonaisuutena ensimmäistä kertaa.

”Karvin arviointi ja tulevaisuustyöryhmän työ antavat meille vahvan perustan tehdä kansalaisopistojen työstä entistä vaikuttavampaa”, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen toteaa. “Muutosten keskelläkin velvollisuutemme on katsoa eteenpäin, jotta oppimisen ja osallisuuden mahdollisuudet pysyvät jatkossakin saavutettavina.”

Tammiseminaari kokoaa kansalaisopistojen henkilöstöä ajankohtaisten kehittämiskysymysten äärelle. Teemoja jalostetaan eteenpäin keskusteluissa, ja samalla kentän eri toimijat saavat erinomaisen tilaisuuden verkostoitua keskenään. Kansalaisopistojen liitto järjestää Tammiseminaarin yhteistyössä Porvoon kansalaisopiston kanssa.

Tammiseminaarin ohjelmaan voi tutustua osoitteessa:
kansalaisopistojenliitto.fi/tammiseminaari

Tervetuloa vuoden 2024 ensimmäiseen Rehtoripäivään!

OHJELMA

9.00 Avaussanat & toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

9.30 Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL ja perustaitojen kehittäminen
kansallinen NVL-koordinaattori Johanni Larjanko, Bildningsalliansen r.f.

10.10 Jaloittelutauko

10.20 Osallisuuden vahvistaminen kansalaisopistoissa – kokemuksia osallisuudesta ja jalkautuvasta työstä Kalliolan kansalaisopistossa
koulutuskoordinaattori Mari Vakkilainen, Kalliolan kansalaisopisto

10.50 Saavutettavuuden edistäminen kansalaisopistoissa
järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto KoL

11.20 Vertaiskeskustelua pienryhmissä ajankohtaisista asioista & yhteinen purkukeskustelu

Tilaisuus päättyy noin klo 12.00.

Tilaisuus järjestetään verkossa (Microsoft Teams) ja siitä tehdään tallenne.

Ilmoittaudu mukaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa: https://forms.office.com/e/ifAaws6sRZ

Tulostettava ohjelma (pdf)

Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Opiston kevätnäyttelyssä johtokunnan puheenjohtajan Esko Kannusmäen kanssa keväällä 2017.

On taas se aika vuodesta kun OPH:n laatu- ja kehittämishankkeiden haun eräpäivä on käsillä. Opistoissa on pähkäilty omia kehittämistarpeita ja hiottu kehittämissuunnitelmia hakua varten. Meillä Ahjolassakin on pystytty hankerahoituksella vuosien mittaan tekemään paljon hyödyllistä ja toimintoja kehittävää. Rahoituksen turvin on voitu järjestää koulutusta ja virittää erilaisia yhteistyökuvioita. On laadittu tilastoja, suunnitelmia ja raportteja. On tehty kyselyitä ja selvityksiä. Ja ennen kaikkea on pystytty palkkaamaan ylimääräiset kädet kehittämistyötä tekemään.

Vaan mitä tehdä, kun opistoon iskee hankeväsymys? Kun pelkästään hankehaku-sanan mainitseminen aiheuttaa opistotiimissä syvän kollektiivisen huokauksen. Edellisen, käynnissä olevan hankkeen koulutukset täyttävät jo muutenkin tukkoista kalenteria ja lukukauden aloitus painaa päälle. Mistä raivata tilaa uuden hankkeen ideoinnille, kun oma kaista on jo valmiiksi ruuhkautunut?

Kehittäminen on olennainen osa opistojen perustoimintaa. Silti joutuu miettimään milloin olisi aikaa kehittää omaa perustyötään? Milloin ehtisin pohtimaan niin omia kuin yhteisiäkin toimintatapoja kriittisen rakentavasti? Tai ideoimaan uusia kursseja yhdessä tiimin kanssa? Milloin olisi aikaa päivittää oman työn vuosikelloa? Mistä löytyy hetki papereiden järjestämiseen ja työpöydän siivoamiseen?

Ilman hankkeitakin muutoksia ja uuden opettelua riittää. Uusia ohjelmia käyttöönotetaan ja käytössä olevia päivitetään. Hellewin uusi versio, Peda.net, tilanhallintaohjelma ja EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulo tarkoittaa työntäyteistä kevättä. Totutut tavat tehdä töitä tuovat rutiinia ja sujuvuutta arkeen. Uuden opettelu ottaa aina oman aikansa. Ja vaikka tuloksena useimmiten on työn helpottuminen, jopa väheneminen, tuntuu muutosvaihe usein työläältä ja rasittavalta jo ennestään suurella työtontilla.

Yhteinen ideointi ja kehittäminen on aina ollut itselleni työn tärkeä suola. Työnteko on nykyisellään ilman erillisiä hankkeitakin jatkuvaa kehittämistä.  Jossakin kohtaa täytyy koettaa rauhoittaa tilanne ja toivoa, että toimintasuunnitelman ulkopuolelta ei vyöryisi yllätyksiä. Onneksi yhteisiä ideoita ei tarvitse heittää hukkaan, vaan aina voi myöhemmin jatkaa kehittelyä tärkeistä teemoista. Innostuminen ja uuden ideointi vaatii tilaa. Ja jotta sitä saadaan raivattua, täytyy välillä keskittyä perustyön tekemiseen.

Haluan toivottaa onnea ja tsemppiä kaikille uusia hankkeita virittäville opistoille. Meillä Ahjolassa hankehuilitaan tämä vuosi. Kehittämistä meillä kyllä riittää.

Pilvi Mansikkamäki
Ahjolan kansalaisopiston rehtori (Tampere)
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Lukiojohtaja Pekka Fredrikssonin, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen

Tänään kuudentena joulukuuta 2017, kirjoittaessani blogitekstiä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlapäivänä, kuuntelen päivän teeman mukaisia radio-ohjelmia. Kotini täyttyy ihanalla leipomieni joululimppujen ja palavien kynttilöiden tuoksulla. Tapani juhlistaa tätä itsenäisyyspäivää, ja koko Suomi 100 -vuotta, on ollut tehdä minulle rakkaita ja suomalaisia asioita koko vuoden ajan.

Jokainen meistä valmistautuu lähestyvään jouluun. Siten myös syyslukukausi 2017 alkaa kansalaisopistoissamme olla päätöksessään. Taiteen perusopetuksen, joka on ollut paljon esillä uudistuvien opetussuunnitelmien ansiosta, ryhmät jatkanevat toimintaansa joulukuulle asti. Suomen juhlavuoden Yhdessä -teeman innostamana uskon ja toivon meidän kaikkien löytävän toisemme opetussuunnitelmien valmistelussa ja toteutuksessa. Yhdessä olemme enemmän!

Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistuessa Suomessa 1.1.2020 alkaen niin, että vastuu em. palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle. Uudistus tarkoittaa mielestäni myös kansalaisopistojen roolin vahvistumista. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nopeita, joustavia ja ketteriä ratkaisuja hoitaessaan kuntalaisten sivistys- ja hyvinvointipalvelujaan.

Kansalaisopistoilla on nyt suuri historiallinen tilaisuutensa kehittää entistä vahvemmin kurssitoimintaansa, tapahtuupa se sitten kontakti- tai verkko-opetuksena. Haastan meitä kaikkia kansalaisopistotoimijoita vaikuttamaan alueellisiin ja valtakunnan tason päättäjiin siitä, että koko valtakunnassa tulisi olemaan tasaveroiset, riittävän tehokkaat verkkoyhteydet! Näin Suomen syrjäisimpienkin ja pienimpien kylien asukkaat saisivat monipuolista kansalaisopisto-opetusta.

Toivoisin, että voisimme jakaa hyviä käytänteitä, joilla vahvistamme hyvinvointi- ja elinkeinotoiminnan edistäjän sekä uudistajan ja perinnetoimijan roolia. Muistakaamme tuoda esille myös ne taloudelliset vaikutukset, joita meillä on alueemme elinkeinotoimintaan. Arvioni mukaisesti mm. Oulu-opiston opiskelijat ostavat vuosittain noin 300 000 eurolla tarvikkeita ja välineitä opiskellessaan noin 1800 kurssilla. Kannustan jokaista opistoa tekemään laskelmansa opiskelijoiden käyttämästä rahamäärästä omalla alueellaan ja viemään tämä laskelma kaikkien opiston asioista päättävien toimijoiden tietoon.

Yhdessä-teemaan liittyy vielä kaksi asiaa: Voisimmeko pohtia opistoissamme sitä, miten huolehdimme niiden asiakkaiden ja opiskelijoiden tarpeista, joilla ei ole taloudellisesti mahdollista osallistua opiston kursseille: miten me kannustamme, opastamme ja tuemme heitä heidän avuntarpeessaan? Teemmehän laaja-alaista yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa!

Toisekseen, miten vastaamme lapsiperheiden, yksinäisten ja ikääntyvien palveluihin loma-aikoina! Pohtia voisimme, onko se meidän tehtävämme! Haastan teitä kysymällä, mikä hyvinvointipalvelu ei olisi meidän tehtävämme! Jos toteutamme Yhdessä–teemaa, tarkoittaa se myös edellä mainittujen asioiden pohtimista ja mahdollisesti toimintatapojemme muuttamista entistäkin ihmis- ja asiakaslähtöisemmäksi.

Itsenäisyyspäivän illan pidetessä presidentinlinnan juhlat jatkuvat kutsuvieraiden siirtyessä pikkuhiljaa jatkoille. Minä valmistaudun pussittamaan joululimput, pakkaamaan huomiseen työpäivään tavarani matkalaukkuihin niin lopputyöviikkoa kuin pian alkavaa lomaa varten.

Jatketaan niin kansalaisopistojen keskinäistä kuin opiskelijoidemme kanssa käytävää vuoropuhelua toimintamme kehittämiseksi. Tehdään se yhdessä. 🙂

Toivotamme Oulusta rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2018 yhdessä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hännisen ja lähiesimieheni, lukiojohtaja Pekka Fredrikssonin kanssa (kuva on otettu to 23.11.2017 opistomme 110-vuotisjuhlassa).

Outi Lohi
Oulu-opiston rehtori
Kansalaisopistojen liiton 2. varapuheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Opistopiirien väkeä Taiteen perusopetusliiton järjestämässä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmatyön tueksi järjestetyssä Luotsit-koulutuksessa Tampereella marraskuussa.

Opetushallitus on päättänyt taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman uusista perusteista syyskuussa 2017. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia näiden opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä noudattaen syksyksi 2018 opetussuunnitelma kullekin taiteenalalle, jolla se antaa opetusta. Meri-Pohjolan ja Lapin opistopiirit lähtivät luomaan opistokohtaisia opetussuunnitelmia yhteistyössä ja kokemuksia tähänastisesta työstä meille kirjoitti Oulu-opiston kädentaitojen opettaja ja Meri-Pohjolan opistopiirin hallituksen jäsen Anu Junes-Kähkölä.

Jo ajatus opetussuunnitelman lähestyvästä uudistuksesta sai monen pienen ja suuremman opiston opettajan huolestumaan: miten osaan, miten ehdin, miten jaksan, mitä asioita pitää huomioida jne – kauheasti  työtä… Sillä hetkellä tuskin tuli mieleen, mitä kaikkea hyvää opetussuunnitelman uudistaminen myös toisi opetukseen. Mieleen ei ehkä ensimmäisenä tullut ajatus: Minullahan on mahdollisuus olla mukana tekemässä opsista opistoni näköistä, ja kasvaa opsin asiantuntijaksi laatiessani omaa paikallista opetussuunnitelmaa.

Mieleen ei ehkä ensimmäisenä tullut ajatus: Minullahan on mahdollisuus olla mukana tekemässä opsista opistoni näköistä, ja kasvaa opsin asiantuntijaksi laatiessani omaa paikallista opetussuunnitelmaa.

Taiteen perusopetuksen järjestäjät ovat saaneet huomata että, taiteen perusopetus on sanana monille vieras tai vähintäänkin epäselvä: Mitä TPO on? Miten se eroaa muusta opetuksesta, jota taiteessa annetaan ja miten se eroaa koulujen kerhotoiminnasta?  Yhdistämällä opettajien osaamisen ja verkostoitumalla me voisimme saada aikaan vahvemman taiteen perusopetuksen.  Yhdenmuotoisten opetussuunnitelmien myötä TPO-termi tulisi opiskelijoille ja vanhemmille tutummaksi. Lisäksi hyväksilukeminen helpottuisi ja selkiytyisi – se olisi selvä etu sekä oppilaille että taiteen perusopetuksen järjestäjille.

Meri-Pohjolan opistopiirin piiritoimikunta päätti ennakoida ja reagoida opetussuunnitelmauudistukseen jo hyvissä ajoin ja luoda positiivista ilmapiiriä kentälle. Ohjaamalla osaajat yhteen ja poistaamalla turha negatiivisen opetussuunnitelmatyön leima pyrittiin luomaan ilmapiiri, jossa opetussuunnitelmatyö on opistoille mahdollisuus. Lapin opistopiirin opistojen opettajat sekä kaikki halukkaat pyydettiin mukaan, koska yhdessä olemme vielä enemmän ja yhdessä saamme vielä laajemman näkemyksen OPS-työhön. Tarjous vastaanotettiin ilolla!

Meri-Pohjolan opistopiirissä nimettiin ainealueittain koulutusvastuuhenkilöt, jotka edustavat monipuolisesti opistopiirin opistoja. Vastuuhenkilöt ovat koonneet kiinnostuneet opettajat yhteen ja heidän ohjauksessaan opetussuunnitelmien kirjoitustyö etenee mm. Google Drivessa.  Etäyhteyden ja verkkotyöskentelyn lisäksi vastuuopettajat kokoontuvat tarvittaessa kasvotusten keskustelemaan, ja kirjoittamaan OPS-tekstejä. Jokainen aineryhmä kokoontuu omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Varsinainen pilvityöskentely alkaa yhteisellä tapaamisella viikolla 48.

Koen tärkeänä asiana sen että me opettajat, rehtorit ja opistopiiri – kuten kaikki asiasta kiinnostuneet – saimme olla kommentoimassa opetussuunnitelmauudistusta matkan varrella ja jo perusteiden laatimisen yhteydessä. Opetushallitus on järjestänyt kuluneen syksyn aikana lähialueilla useita tilaisuuksia, jotta mahdollisimman moni on päässyt kuuntelemaan perusteiden laatijoiden opastusta ja kysymään asioista, jotka ovat epäselviä tai jotka ovat aiheuttaneet huolestumista.  Keskustelutilaisuudet ovat olleet antoisia. Muutoksia tulee ja pitääkin tulla – hyvä niin! Oman aktiivisuuden mukaan luentoja on voinut  kuunnella etänä tai osallistua Taiteen perusopetusliiton ja OPH:n ainekohtaisiin yhteisiin tilaisuuksiin.  Tällöin verkostoitumista on tapahtunut myös valtakunnan tasolla.

Opetussuunnitelmatyö on lähtenyt mielestäni liikkeelle positiivisessa hengessä.  Innostuneet keskustelut uudesta mahdollisuudesta ovat alkaneet. Uskon ja toivon, että jokainen voi kokea sen, että yhdessä me saamme muotoiltua hyvät työkalut opetustyöhön ja kontakteja jotka säilyvät. Näin voimme seurata opetussuunnitelman toteuttamista arjessa kun pilvityöskentely päättyy.

Anu Junes-Kähkölä
Meri-Pohjolan opistopiirin hallituksen jäsen vuodesta 2011
Kädentaitojen opettaja, Oulu-opisto

Anu Junes-Kähkölä, Meri-Pohjolan opistopiirin hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen.

***

KoL:n seuraava taiteen perusopetukseen liittyvä teemapäivä järjestetään Helsingissä perjantaina 1.12. Tilaisuuteen ehtii ilmoittautua mukaan 27.11. asti.